Hampaiden puhkeaminen – tässä järjestyksessä vauvan suu alkaa hohtaa valkoista

Hampaiden puhkeaminen on kaikille lapsiperheille tuttu ilmiö, mutta silti jokaisella lapsella on oma tapansa tehdä hampaansa.

Teksti Hanna-Mari Engblom
Kuvat iStock
Hampaiden puhkeaminen alkaa yleensä alaetuhampaista.
Hampaiden puhkeaminen alkaa yleensä alaetuhampaista.

Hampaiden puhkeamisesta jaetaan tiheästi kokemuksia erilaisilla perhefoorumeilla. Kuola valuu, kitinä lisääntyy, eikä ruokakaan tunnu maistuvan. 

Varsinkin vauvavuonna hampaidentulosta puhutaan paljon. Sitä ihan ensimmäistä maitohammasta voidaan pitää jopa jonkinlaisena merkkipaaluna.

Hammasprojekti alkaa usein vauvavuoden toisella puoliskolla, keskimäärin noin 7 kuukauden iässä. Aikataulu on kuitenkin jokaisella lapsella erilainen. Joillain vauvoilla ikenessä pilkottaa valkoista jo 4-kuukautisena, toisilla sitä saadaan odottaa 1-vuotissynttäreille asti.

– Joskus ensimmäinen maitoetuhammas saattaa olla puhjenneena jopa ennen syntymää, tai se saattaa puhjeta noin kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Ennen syntymää puhjenneita hampaita kutsutaan syntymähampaiksi, eli nataalihampaiksi, ja syntymän jälkeen noin kuukauden sisällä puhkeavia hampaita neonataalihampaiksi, hammaslääketieteen tohtori ja erikoishammaslääkäri Eija Salmela kertoo.

Yleensä ensimmäiset puhkeavat hampaat ovat alaetuhampaat. Näitä seuraavat usein yläetuhampaat, jotka puhkeavat keskimäärin noin 9–10 kuukauden iässä. Noin vuoden ikään mennessä etuhampaat saavat viereensä kaverit. Yleensä näistä niin sanotuista kakkoshampaista ensimmäisenä puhkeavat ylähampaat.

Poskihampaat – kivuliaimmat kaikista?

Kun eturivi on saatu kuntoon, alkaa poskihampaiden tehtailu. Ensimmäiset maitoposkihampaat puhkeavat keskimäärin noin 15 kuukauden iässä. Sen jälkeen väliin tupsahtavat maitokulmahampaat, noin 1,5 vuoden iässä.

– Viimeisimpänä puhkeavat toiset maitoposkihampaat keskimäärin noin 2 vuoden ja 2–3 kuukauden iässä. Puhkeamisaikataulussa on kuitenkin suurta vaihtelua. Mikäli ensimmäinen maitohammas ei ole puhjennut 13 kuukauden ikään mennessä tai kaikki maitohampaat eivät ole näkyvissä 3 vuoden ikään mennessä, on syytä selvittää, mistä puhkeamisviive johtuu, Salmela sanoo.

Purukaluston vastaanottaminen ei ole aina helppoa. Yleisimpiä oireita ovat ienten punoitus ja turvotus, lapsen ärtyneisyys ja kuolaaminen. Salmela kertoo, että joissakin tutkimuksissa maitohampaiden puhkeamiseen on liitetty myös univaikeuksia.

– Puhkeavan maitohampaan aiheuttama ärsytys saattaa häiritä lapsen unta. Toisaalta pienellä lapsella univaikeuksia voi olla myös monesta muusta syystä johtuen.

Toisinaan kuulee sanottavan, että poskihampaiden tulo olisi kaikkein kivuliainta. Asiasta ei ole kuitenkaan tehty kattavasti tutkimuksia, ja Salmela kertoo hampaiden puhkeamisen aiheuttaman ärsytyksen olevan muutenkin hyvin yksilöllistä. Yksi tekijä kuitenkin saattaisi vaikuttaa siihen, miksi poskihampaiden tulo voi aiheuttaa enemmän ärsytystä.

– Poskihampaiden purupinta on suurempi kuin etuhampaiden kärki, ja siten ne saattavat puhjetessaan ärsyttää ientä laajemmalta alueelta, mikä voi toisille lapsille aiheuttaa enemmän oireita.

Hampaiden puhkeaminen vaihduntavaiheessa

Kun lapsi lähestyy esikouluikää, on yleensä aika hyvästellä maitohampaat yksi kerrallaan. On syytä muistaa, että myös pysyvien hampaiden puhkeamisen aikataulussa on vaihtelua.

Ensimmäisenä maitohampaista irtoavat yleensä ne, jotka puhkesivatkin ensimmäisenä, eli keskimmäiset alaetuhampaat. Tämä tapahtuu yleensä vajaan kuuden vuoden iässä, ja tilalle tulevat pysyvät hampaat eli rautahampaat.

– Nämä alaykköset puhkeavat yleensä ensin, ja vain hieman niiden jälkeen puhkeavat niin sanotut kuutoshampaat, eli poskihampaat maitoposkihampaiden takana ylä- ja alaleuassa.

Yläykköset saapuvat myös ensimmäisten rautahampaiden joukossa, yleensä vajaan 7 vuoden iässä. Tämän jälkeen vaihtuvat alaleuasta reunimmaiset etuhampaat ja sitten yläkaarelta vastaavat kakkoshampaat, keskimäärin noin 7–8 vuoden iässä.

– Ajanjaksoa, jolloin maitoetuhampaat vaihtuvat pysyviin ja kuutoshampaat puhkeavat, kutsutaan ensimmäiseksi vaihduntavaiheeksi, Salmela kertoo.

Ensimmäistä vaihduntavaihetta seuraa toinen vaihduntavaihe, kun kulmahampaat sekä ensimmäiset ja toiset maitoposkihampaat vaihtuvat rautahampaisiin. Usein lapsi on tällöin iältään noin 10–12-vuotias.

– Näiden lisäksi kuutoshampaiden taakse puhkeavat toiset pysyvät poskihampaat eli seiskahampaat.

Lue myös: Hammashoitajat lähestyvät isovanhempia kirjeellä – älkää tärvelkö lastenlasten hampaita

20 vuoden hammasprojekti

Kun seiskahampaatkin ovat paikoillaan, pidetään hammasprojektissa useiden vuosien tauko. Hampaiden puhkeamisen järjestyksessä viimeisenä ovat viisaudenhampaat, ja ne saapuvat yleensä vasta täysi-ikäiselle noin 19–20 vuoden iässä.

– Jos viisaudenhampaat mahtuvat puhkeamaan hyvin, eivätkä oireile mitenkään, niitä ei tarvitse poistaa.

Käypä hoito -suosituksen mukaan osittain puhjenneet viisaudenhampaat, jotka eivät asentonsa vuoksi pääse puhkeamaan kunnollisesti, suositellaan poistettaviksi 25. ikävuoteen mennessä.

– Syynä tähän on se, että osittain puhjennut viisaudenhammas voi aiheuttaa sen ympärille tulehduksen ja toisaalta toimenpidealueen paraneminen heikkenee iän myötä, Salmela kertoo.

20 vuoden projekti saa miettineeksi, miksi hampaat ylipäätään vaihtuvat. Miksi ihminen ei saa pysyviä rautahampaita jo pikkulapsena?

– Syynä tähän on suun ja leukojen kasvu. Ihminen on maitohampaiden puhjetessa huomattavasti pienempi kuin täysikasvuisena aikuisena. Vain pienikokoiset maitohampaat mahtuvat pienen lapsen suuhun.

Anna.fi: Huonot hampaat? Nämä sairaudet voivat saada alkunsa suustasi

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä