Vauvan kehitys 23.12.2016 Päivitetty 28.11.2022

Mietityttääkö vauvan uni? Näistä ohjeista saat apua valvomiskierteeseen

Vauvan ja taaperon rikkonaiset yöt voivat uuvuttaa koko perheen. Uniongelmia voi onneksi hoitaa monenlaisin keinoin.

Teksti
Elina Teerijoki

Joillekin vauvan uni ei ole mikään ongelma: lapsi nukkuu kuin unelma. Usein näin ei kuitenkaan ole. Vanhemmuuden raskainta antia on valvominen öisin.

Vauvat valvottavat, koska ihminen syntyy keskushermostoltaan erittäin keskeneräisenä. Vastasyntyneen uni ei vielä ole mitenkään sidoksissa vuorokausirytmiin.

Muutaman kuukauden ikäinen vauva voi jo nukkua melko pitkiä, yhtenäisiä jaksoja, jopa kokonaisia öitä. Yöhulinat voivat alkaa uudelleen, kun vauva opettelee uusia taitoja, kuten liikkumaan lähtemistä.

– On yksilöllistä ja perhekohtaista, koska rikkonaiset yöt muuttuvat ongelmaksi, sanoo uniohjauksesta kirjan kirjoittanut kansanterveystieteen apulaisprofessori, psykiatri Anna Keski-Rahkonen.

Yleensä voidaan sanoa, että perheellä on käsissään unipulma, kun aikuisia väsyttää niin, ettei normaalin arjen hoitaminen suju.

Keski-Rahkonen päätti kirjoittaa uniasioista kirjan, kun hän kuopuksen valvottaessa itse peruutti autonsa omakotitalon sähköporttiin.

– Suosittelen vähän ennakoivampaa asennetta muille. Ongelmien ei tarvitse antaa kärjistyä. Kun huomaa, että muisti pätkii, pinna palaa ja on vaikea keskittyä tavallisiin asioihin, unissa on vikaa.

Varo uniassosiaatiota

Hyvän unen pohja syntyy jo pikkuvauvavaiheessa. Pimeän ja valon vaihtelu johdattaa vauvaa kohti vuorokausirytmiä. Onkin hyvä tehdä esimerkiksi pakolliset hoitotoimet öisin pimeässä tai hämärässä.

Kapalon avulla taas voi auttaa levottomasti nukkuvia vauvoja. Tutti on myös hyvä ja tutkimusten nykyisin puoltama uniapu alle puolivuotiaalle vauvalle. Kaikki vauvat eivät tosin huoli tuttia. Heille kelpaa vain äiti. Tässä piilee monen perheen uniongelman ydin.

Tiheät yöimetykset eivät yleensä häiritse liikaa aluksi, sillä uninen vauva on pehmeä ja ihana yökaveri. Rinnalle nukahtamisesta ja yösyömisestä tulee helposti tapa, jota on vaikea kitkeä myöhemmin. Viisikuisista vauvoista rinnalle nukahtaneet heräävät useammin ja valvovat pitempiä jaksoja kuin muut.

Uniassosiaatiolla tarkoitetaan sitä, että vauva ehdollistuu nukahtamaan tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi juuri imetykseen. Havahtuessaan hän kaipaa samoja olosuhteita voidakseen rauhoittua uudelleen uneen.

– Pitkään jatkuva yöimetys pitää yllä vahvaa uniassosiaatiota. Jos sen lopettaa, uniongelmat saattavat helpottaa, Keski-Rahkonen sanoo.

Imettämistä ei välttämättä kannatakaan jättää vauvan viimeiseksi iltatoimeksi, vaan sen jälkeen voi vaikka pukea vauvalle yöpuvun ja nostaa sänkyyn nukahtamaan.

Lue myös: Näin saat lapsen nukahtamaan itsekseen

10 merkkiä siitä, että olet valvonut vauvan kanssa liikaa

Unikouluja on monia

Ympäristö sanelee sen, mitä odotamme lapsen nukkumiselta. Aikoinaan metsästäjä-keräilijäkulttuurissa elämän pystyi sovittamaan lapsen rytmiin, mutta nykyään sängystä on noustava aamulla. Siksi tarvitaan unikoulua.

Unikoulun tarkoitus on opettaa lapsi rauhoittumaan ja nukahtamaan itsenäisesti. Keski-Rahkosen ja Minna Nalbantoglun Unihiekkaa etsimässä -kirja esittelee useita unikoulumalleja, joista kaikki tutkimusten mukaan toimivat.

Eniten tutkimustietoa on perinteisestä huudatusunikoulusta, koska se on menetelmistä vanhin. Se on myös tehokas eli toimii melko nopeasti eikä, toisin kuin usein pelätään, tutkimusten mukaan vahingoita kiintymyssuhdetta. Huudatusunikoulu saa silti kritiikkiä niin asiantuntijoilta kuin vanhemmilta. Se ei myöskään ole suosittu: Kaksplussan lukijapaneelin vastaajista vain yksi neljäsosa oli kokeillut sitä. Yleisin syy tähän oli se, että huudatus tuntuu pahalta.

– Huudatuksen huonoin puoli onkin sen rankkuus vanhemmalle. Lapsen huutoa on vaikea kestää, Keski-Rahkonen sanoo.

Vaihtoehtona voi olla tällöin huudatusunikoulun pehmeä muoto, pistäytymismenetelmä, jossa vanhempi käy välillä lapsen luona.

Paras unikoulu on Keski-Rahkosen mukaan se, joka sopii perheen arvoihin ja elämäntilanteeseen. Tassutustyyppiset unikoulut ovat lempeitä, mutta niiden toteuttaminen vie viikkoja; ne kannattaa siis aloittaa hyvissä ajoin ennen töiden ja päivähoidon alkua. Huudatusunikoulukin toki vie aikansa.

–Aikaa kannattaa varata kalenterista vähintään viikko. Vanhempien kannattaa sopia keskenään, kumpi pystyy olemaan johdonmukainen ja viemään unikoulutuksen läpi.

Tukihenkilöksi voi ottaa sukulaisen tai ystävän, joka voi vaikka viedä yövieroittavan äidin pois kotoa.

Ei pakkoa kouluttaa

Unikoulua ei ole pakko käydä läpi. Keski-Rahkonen muistuttaa, että kysymys on valinnoista. Jos sietää yöheräilyä, ei lasta ole kiire saada nukkumaan isojen tavoin.

Unikouluja kevyemmilläkin kikoilla voi helpottaa elämää. Lapsen sisäistä kelloa voi koettaa lempeästi manipuloida. Pikkuvauvan herättäminen imemään juuri ennen kuin äiti menee nukkumaan saattaa pidentää äidin yhtenäistä unijaksoa jopa muutamaan tuntiin.

Parivuotias taas voi vastustaa koko nukkumaanmenon ajatusta. Silloin voi olla hyödyllistä viivyttää nukkumaanmenoa ja venyttää iltarutiineja hiukan, jotta lapsi on nukkumaan mennessään niin väsynyt, ettei jaksa taistella vastaan.

Suomessa lapset nukkuvat osan unentarpeestaan päivällä. Taaperon kolmen tunnin päikkärit saattavat Keski-Rahkosen mukaan saada aikaan sen, että illalla ja yöllä olo on virkeämpi. Päiväunesta nipistäminen voi eheyttää yötä.

Lue myös: Vuosien unettomuuskierre alkoi vauvan syntymästä

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X