Vauva pulauttelee runsaasti – onko kyse refluksitaudista?
Pulauttelu on vauvoilla hyvin yleistä. Jos pulautteluun liittyy muita oireita, kyse voi olla refluksitaudista. Tautia voidaan usein helpottaa kotikonstein.
Vauvan runsas pulauttelu voi tuntua vanhemmasta huolestuttavalta. Usein lapsella on kuitenkin kaikki hyvin, jos hän kasvaa normaalisti.
– Runsaasti pulauttelevalla vauvalla painonnousua voi jopa olla enemmänkin kuin tarpeeksi. Lapsi saa hirveästi ravintoa ja pulauttelu johtuu siitä, että maha on täynnä, Terveystalon lastentautien erikoisalajohtaja, lastentautien erikoislääkäri Péter Csonka kertoo.
Pulauttelu on seurausta siitä, että ruokatorven alempi sulkijalihas, joka on portti mahalaukkuun, aukeaa silloinkin, kun lapsi ei niele. Vauvoilla ruokatorven alasulkijalihas ei vielä ole tarpeeksi jämäkkä.
Joillain vauvoilla sulkijalihaksen aukeamista tapahtuu poikkeuksellisen paljon. Tällöin kyse voi olla refluksitaudista.
Refluksitaudissa pulauttelu aiheuttaa moninaisia oireita
On arvioitu, että noin 3–7 prosenttia pienistä lapsista kärsii refluksitaudista.
Tautia on syytä epäillä, jos pulautteluun liittyy yksi tai useampi huolestuttava oire. Niitä ovat muun muassa:
- painonlasku
- jatkuva äänen käheys tai krooninen yskä
- uloshengitysvaikeudet, eli työläämmän näköinen, vinkuva tai ponnistavampi uloshengitys
- nielemisvaikeudet
- tavanomaista katkonaisemmat yöunet
- toistuvat hengityskatkokset
- raudanpuuteanemia
- toistuva ja merkittävää itkuisuus ja kivuliaisuus, joka liittyy ajallisesti syömiseen tai pulautteluun
- itkukohtauksiin liittymätöntä niskan kaarelle vetämistä.
– Itkuisuus ja yöheräilyt ovat yleisimmät syyt, miksi vanhemmat tuovat vauvan lääkäriin. Refluksitaudissa ruokatorveen voi kehittyä tulehdusta, joka saa pulauttelun tuntumaan kivuliaalta.
Oirepäiväkirja auttaa lääkäriä
Refluksitauti diagnosoidaan oirekuvan perusteella. Csonka kehottaa vanhempia pitämään jonkinlaista oirepäiväkirjaa.
– Oirepäiväkirja on tärkeä työkalu lääkärille. Se selkeyttää sekä lääkärille että vanhemmille itselleen, kuinka paljon oireita todella on ollut.
Diagnoosin varmistamiseksi vauvalle voidaan myös tehdä 24 tuntia kestävä ruokatorven pH-mittaus. Sen avulla selvitetään, milloin, kuinka paljon ja kuinka pitkään vatsalaukun sisällön takaisinvirtausta tapahtuu ja kuinka hapanta sisältö on. Tutkimuksessa nähdään myös, onko itkuisuus suoraan yhteydessä refluksiin, eli nähdäänkö poikkeavaa takaisinvirtausta nimenomaan silloin, kun lapsi itkee.
Refluksitautia pyritään hoitamaan ilman lääkkeitä
Refluksitaudin oireita pyritään vähentämään melko yksinkertaisin keinoin. Nämä auttavat osalla vauvoista:
- Pinnasängyn päädyn kohottaminen, jonka ansiosta ruoka ei pääse seilaamaan niin helposti nieluun asti.
- Ruokailun jälkeen vauvan pitäminen pystyasennossa ja asennonvaihtelujen välttäminen.
- Apteekista saatavan maidon sakeuttajan käyttäminen. Sakeuttajaa voidaan käyttää, vaikka lapsi olisi täysimetyksellä, sillä sen voi juottaa ennen imetystä veteen sekoitettuna.
- Kiinteiden ruokien aloitus heti neljän kuukauden iässä, vaikka vanhemmasta voi aluksi tuntua siltä, että refluksi pahenee. Ylösnouseva karkeampi ruoka voi nimittäin laukaista oksennusrefleksin. Usein ajan kuluessa kiinteät kuitenkin vähentävät oireita.
- Vauvan kerralla syömän maidon määrän pienentäminen, jotta mahalaukku ei ole koko ajan täynnä. Jos vauva on pulloruokinnalla, hänelle voi antaa maitoa kerralla vähemmän mutta tarvittaessa tiheämmin. Jos vauva on täysimetyksellä, neuvoa ei ole yhtä helppo toteuttaa. On tärkeä kuitenkin varmista, että vauva kasvaa hyvin.
Jos pH-mittauksissa löydetään merkittävää ja voimakasta hapon nousua ja ruokatorvessa on tulehdusta, tulehduksen rauhoittamiseksi voidaan lisäksi käyttää noin neljän viikon happosalpaajahoitoa.
Refluksitaudin hoidossa kuitenkin pyritään nykyään turvautumaan lääkitykseen mahdollisimman harvoin.
– Ongelmana on se, että lääkkeitä ei ole tutkittu lapsilla kauhean hyvin, vaan happosalpaajia on käytetty sillä oletuksella, että jos ne tehoavat aikuisella niin ne tehoavat lapsellakin. Nyt on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että ne eivät ole auttaneet lumelääkkeitä paremmin itkuisuuteen ja yöheräilyihin, joiden vuoksi lääkäriin usein hakeudutaan.
Lisäksi näyttää siltä, että happosalpaajahoito voi häiritä merkittävästi suoliston hyvää bakteerikantaa ja että hoitoon liittyy suurempi infektioiden sekä allergioiden kehittymisen riski. Happosalpaajien pitkäaikaisvaikutuksia ei myöskään tiedetä.
– Näen, kuinka väsyneitä vanhemmat ovat ja kuinka paljon refluksitauti herättää huolta. Voi olla hyvin turhauttavaa, että kauhean tehokkaita hoitoja ei ole tarjota.
Refluksitaudin oireet helpottuvat vähitellen, kun vauva kasvaa. Suurimmalla osalla vauvoista pulauttelu vähenee 12–18 kuukauden ikään mennessä, kun ruokatorven sulkijalihakset jämäköityvät.
Jaa oma kokemuksesi