Tositarina: ”Halusin auttaa lapsettomia – lahjoitin munasolujani”
Pia Wahlroos-Uotila halusi auttaa lapsettomuudesta kärsiviä. Hän ehti luovuttaa munasoluja kolme kertaa, kunnes ikä tuli vastaan.
Vuonna 2011 Pia Wahlroos-Uotilalla, 39, oli kolme lasta, useilla hänen tuttavapariskunnillaan ei yhtään. Lapsettomuutta tuntui olevan joka puolella. Munasolujen luovutus alkoi pyöriä mielessä.
– Aloin miettiä, voisinko jotenkin auttaa lapsettomuudesta kärsiviä. Olin kuullut munasolujen luovutuksesta ja googlasin siitä tietoa. Tiesin olevani hedelmällinen ja tuumasin, että mikä ettei, Pia kertoo.
Myös Pian mies piti ajatuksesta, ja Pia otti yhteyttä yksityiseen lapsettomuusklinikkaan.
– Ensimmäisellä käynnillä tapasin sairaanhoitajan, joka haastatteli minua: olenko perusterve, onko suvussani perinnöllisiä sairauksia, miksi haluan luovuttaa munasoluja ja niin edelleen.
Sairaanhoitajalta Pia sai tietoa siitä, miten luovutusprosessi etenee. Lisäksi sairaanhoitaja valotti Piaa munasolujen luovutukseen liittyvästä riskistä, munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymästä. Siinä munasarjat täyttyvät nesteellä ja kasvavat, mistä voi seurata muun muassa vatsakipua ja pahoinvointia.
– Riski ei vaikuttanut halukkuuteeni luovuttaa munasoluja, koska tiesin, että oireyhtymä ei olisi hengenvaarallinen.
Keskustelu psykologin kanssa
Pia tapasi myös psykologin, jonka kanssa hän keskusteli munasolujen luovutuksen henkisestä puolesta: mitä Pia esimerkiksi ajatteli siitä, että hän ei ikinä saisi tietää mitään perheestä, jolle hänen munasolunsa menevät? Tai miten Pia suhtautui siihen, että lain mukaan hänen munasoluistaan alkunsa saaneilla lapsilla olisi 18-vuotiaana oikeus saada hänen tietonsa ja ottaa häneen yhteyttä?
– Pohdin, millainen tunne se olisi, jos vuosien päästä saisin yhteydenoton. Tai miltä tuntuisi, kun ei yhtään tiedä, kuinka monta minusta lähtöisin olevaa lasta maailmalla onkaan. Ne eivät kuitenkaan olleet sellaisia pohdintoja, jotka olisivat saaneet minua epäröimään. Olin jo sisimmissäni tehnyt päätöksen.
Kolmannesta luovutuskerrasta oli saanut alkunsa lapsi, jonka vanhemmat toivoivat tälle täyssisarusta. Olisiko Pia valmis luovuttamaan munasoluja vielä kerran?
Esteitä prosessin jatkamiselle ei ollut. Pialle tehtiin gynekologinen tutkimus ja otettiin virtsa- ja verinäytteet. Kaikki testit menivät puhtaasti läpi. Pia aloitti hormonilääkityksen, jolla pyrittiin synkronoimaan hänen ja munasolun vastaanottajan kuukautiskierto.
Piikitys alkaa
Sitten oli aika edetä seuraavaan vaiheeseen: piikitykseen.
– Vielä vastaanotolla sanoin, että minähän pistän kaikki piikit itse tuosta vain. Vaikka en ole ikinä ollut piikkikammoinen, en jostain syystä pystynytkään siihen, joten lopulta mieheni pisti piikit vatsaani.
Hormonipiikkien avulla pyrittiin kypsyttämään yhden munasolun sijaan useita soluja. Lisäksi Pian piti pistää jarrutuspiikkejä, jotka estävät munasolujen irtoamisen liian aikaisin. Piikkejä pistettiin noin viikon ajan, ja sivuoireena Pia huomasi lievää vatsan turvotusta.
– Se muistutti alkuraskauden turvotusta ja on kuulemma yleistä.
Piikitysjakson aikana Pia kävi pari kertaa ultrassa, jossa seurattiin munasolujen kehittymistä. Kaikki eteni mallikkaasti, ja viimeiseksi Pian mies pisti häntä irrotuspiikillä, joka saa munasolut irtoamaan.
– Irrotuspiikin neula oli hormonipiikkejä huomattavasti paksumpi ja tylsempi. Pistäminen sattui jonkin verran, ja aine kirveli vatsassa vähän aikaa. Kestin sen ajattelemalla, että se mihin ryhdytään, hoidetaan loppuun.
Punktio tehdään vahvassa kipulääkityksessä
Kypsyneet munasolut imuroitiin piikinomaisella välineellä ultran avulla. Kovin paljon Pia ei itse punktiosta muista.
– Sain niin hyvät kipulääkkeet, että olin melkein unessa. Ehkä pienen nipistyksen tai paineen saatoin tuntea.
Punktion jälkeen Pia sai jäädä lepäilemään rauhassa, ja hoitajat tarjoilivat hänelle voileipiä ja kahvia. Pia sai luovutuksesta korvauksen hänelle aiheutuneista kustannuksista.
Vaikka piikkien pistämisestä jäi hieman ikävät muistot, Pia tunsi vuoden kuluttua olevansa valmis käymään prosessin uudestaan läpi. Tällä kertaa piikitys sujui jo rutiinilla. Kaiken kaikkiaan luovutusprosessi kesti kerralla pari viikkoa.
Toisen vuoden kuluttua Pia luovutti vielä kolmannen kerran. Sitten 35 vuoden ikäraja tuli vastaan.
Voisiko Pia luovuttaa vielä kerran?
Vuoden 2014 keväällä Pia sai yllättäen puhelun klinikalta. Kolmannesta luovutuskerrasta oli saanut alkunsa lapsi, jonka vanhemmat toivoivat tälle täyssisarusta. Olisiko Pia valmis luovuttamaan munasoluja vielä kerran?
– Tuossa tilanteessa ikärajasta olisi voitu joustaa, koska munasoluistani oli jo syntynyt terve lapsi. Sanoin heti, että ihanaa, kun saan auttaa ja että olen kyllä mukana.
Spermanluovutuksesta puhutaan paljon, mutta munasolujen luovutuksesta moni ei tunnu tietävän. Rohkaisen siihen kaikkia, joilla on siihen mahdollisuus.
Asiassa oli kuitenkin yksi mutta: Pia oli raskaana.
Raskaana ollessa munasoluja ei voi luovuttaa. Myös imetys on este luovutukselle, joten Pia sopi klinikan kanssa, että hän palaisi asiaan imetyksen loputtua.
Kun Pia lopetti imetyksen lapsen ollessa 11 kuukautta, Pia ja miehensä saivat odottamattoman yllätyksen: Pia oli uudestaan raskaana.
Uuden raskauden ja imetyksen takia Pia olisi todennäköisesti jo 38-vuotias ennen kuin hän voisi luovuttaa munasoluja uudestaan. Suunnitelmasta oli pakko luopua.
– Kyllä se kosketti, kun perhe ei saanutkaan toivomaansa. Jäi paha mieli, että en voinut auttaa heitä.
Lahjaksi saa hyvän mielen
Pia luovuttaisi munasoluja vieläkin, jos ikä ei olisi esteenä. Hän tietää, että luovutetuista munasoluista on jatkuva pula.
– Spermanluovutuksesta puhutaan paljon, mutta munasolujen luovutuksesta moni ei tunnu tietävän. Rohkaisen siihen kaikkia, joilla on siihen mahdollisuus. Lahjaksi saa niin hyvän mielen ja tunteen, että on tehnyt arvokkaan työn, Pia sanoo.
Pia luovutti ensimmäiset munasolunsa kuusi vuotta sitten. Hän on monesti miettinyt, että 12 vuoden kuluttua hänen ovikellonsa saattaa soida ja oven takana olla yksi hänen munasoluistaan alkunsa saaneista lapsista.
– Kun pohdin asiaa mieheni kanssa, hän totesi, että no, sitten keitellään kahvit ja istutaan alas juttelemaan.
Jaa oma kokemuksesi