Täydellinen yllätys (ps. Muru, olet mulle treffit velkaa)

Tänään alkoi 37. raskausviikko eli tarkalleen 36 täyttäviikkoa + 0 päivää. Ja laskettuaika  se  vain lähenee, nyt vain neljäviikkoa! Sen kunniaksi, pyysin Elpua auttamaan asukuvien kanssa, jotka jäivät pari viikkoa sitten ottamatta, kun olin menossa puoliskoni kanssa treffeille. En ollut jaksanut pyykätä enempää, joten valitsin treffiasukseni sen mitä kaapissa oli puhtaana.

Espritin matalavyötäröiset ruskeat housut ostin keväällä 2012, kun oltiin menossa ystäväni kanssa Simple Planin keikalle. Housut on pari koko liian isot, mutta pysyivät päällä ilman vyötä, eikä niitä saanut pienempinä. Kiva että näiden vuosien jälkeen niille on ollut käyttöä, vaikka sitten raskaushuosuina. Paidaksi päälleni eksyi puoliskoni ”farkku” kauluspaita, jota olen lainannut myös aiempien raskauksien aikana. 

Puoliskoni ihmetteli, että onko minulla nyt varmasti tarpeeksi kaunis olo näissä vaatteissa ja olenko nyt ihan varma asustani. Treffien ohjelma oli yllätys (kuulin päivämääränkin vasta paria päivää aikaisemmin), mutta ajattelin ettei täällä ole niin hienoa ravintolaa, johon en näissä vaatteissa olisi tarpeeksi pukeutunut. Sitä paitsi legginsit ja äitiysfarkut oli pesussa. Meikkaamista mietin ääneen, mihin puoliskoni vastasi ”meikkaa vaan”. Kuivaa ihoania katsellessa päädyin kuitenkin pelkkään ripsariin ja onneksi niin!

Lähdettiin viemään lapsia hoitoon puoliskoni isosiskolle ja pihalta lähtiessämme puoliskoni mietti miten ollaan aina myöhässä. Siinä minä vieressä naureskelin että joo ”hahha, ollaan myöhässä jopa omilta treffeiltämme.” Jekku nukahti autoon ja lähdettiin ”lainaamaan rattaita” Elpun ja puoliskoni kanssa. Oven auetessa tuijotin ystäväni poikaa, joka huusi ”yllätys!” Puoliskoni sanoi takanani ”mene” sulki oven ja lähti  Elpun kanssa pois. Mielessä kävi juosta heidän perään.

Silmiini osui ilmapalloja peilin päällä ja vaippakakku peilin edessä. Ystäväni poikansa kanssa ei ollutkaan ainoa henkilö ”väärässä paikassa” ja olohuoneessa seisoi vaaterekki. Hetken aikaa keräilin itseäni eteisestä ja olin tyytyväinen etten meikannut enempää. Sohvalle päästyäni unohdin, että mulla on kamerakin mukana.

Ohjelmassa oli Me & I vaate-esittely ja muutaman samisteluvaatteen haluaisin vielä tilata. Esittelyn jälkeen minua käskettiin keittiöön, että päästään syömään. Nyt muistin kamerankin olemassa olon. Ensimmäinen lähtijä joutui poistumaan tyhjin mahoin, kun en hämmennykseltäni tajunnut alkaa heti leikkaamaan kakkua ja täyttämään lautastani, vaan nappasin niistä ja koristeista kuvia.

Keittiön ikkunaa koristi IT’s A ***** ilmapallot. Koristeet ja tarjoilut olivat kakkua ja babyshowerboolia myöten väriteemaan sopivat. Kakkua koristi vauva ja pienet vaunut sekä iso viiri ”Mini” Tämä vauva onkin ollut koko ajan vain vauva, ehkä Mini voi olla ”työnimi” nyt viimeiset 4 viikkoa.

Olin aikaisemmin viikolla sopinut äidin kanssa vaatekassien vaihdosta ja vielä kertoessani lauantain yllätystreffeistä joista en tiedä mitään, käskin hänen sopia tarkemmat aikataulut puoliskoni kanssa. Kun Babyshowerissa emäntämme kertoi myös äidin ja siskon tulosta, mietin vain että ai kuinka hauska sattuma, kuinka huomaavaista emännältä ja ystäviltäni. Vasta kun äiti sanoi, että oli vähän vaikea pitää salaisuutta, tajusin että he olivat olleet koko ajan tulossa.

Sain ottaa teksti-ilmapallot ja Mummy to be – nauhan mukaani ja tarkoitus olikin pikkusiskoni kanssa ottaa asukuvat heti meillä. Kuvaushetkeä vaan ei tullutkaan, kun lapset intoilivat mummun ja vaarin ympärillä. Vaatepussien selvittelyn jälkeen lähdettiinkin siskon kanssa kahdestaan saunaan, vaarin leikkiessä lasten kanssa.

Yllätys oli täydellinen yllätys ja tuli niin puskien takaa, että vieläkin alkaa itkettää sen ensimmäisen hetken muistelu kun tajusin mitä tapahtuu. En edes uskaltanut toivoa babyshoweria ja vielä vähemmänen, että oikeasti saisin yllätysjuhlat kolmannella kerralla! Isoin kiitos porukan kokoamisesta ja juhlan järjestelystä kuuluu päivän emännöineelle Elpun kakkutaikuri-kummitädille, joka kutsui meidät kotiinsa. KIITOS 💖

Ja niin hyvin puoliskoni huijasi koko maaliskuun, että ”loppukuusta meillä on treffit” ja niin hyvin minä tuon syötin nielin, että Muru, sie olet mulle ne treffit velkaa!

Nämä asukuvat ovat tosiaan Elpun ottamat. Viikonlopun kunniaksi uskalsin lahjoa hänet auttamaan äitiä tikkarilla,  meikkaamisella, kylvyllä, leffaillalla ja lupasin vielä että saavat nukkua sohvalla. Taidetaan myös lakata kynnet huomenna 😀