En olekaan vähään aikaan kirjoittanut meidän päivärytmistä. Kirjoitin siitä viimeksi vauvan ollessa kahdeksankuinen, kun aloimme toteuttaa unikonsultin suosittelemaa rytmiä (9.30-10, 12.30-14.30 ja 19-7), jolla menimmekin suunnilleen pari kuukautta. Tosin ihan noihin samoihin aikoihin emme päässeet ja lounasunet eivät kestäneet koskaan kahta tuntia. Saimme tästä rytmistä kuitenkin avun aikaisiin aamuihimme ja paljon selkeyttä päiviimme.
Kyseinen pakotettu rytmi tuntui kuitenkin koko ajan jollain tapaa väärältä. Jouduin joka kerta herättämään unisen pojan aamun unilta kesken kaiken, ja silti emme saaneet lounasunia pitenemään tuohon toivottuun kahteen tuntiin, vaan ne olivat yleensä vain tunnin. Mieltäni myös varjosti koko ajan tieto siitä, että pojalle oli koko ikänsä ollut luonnollisinta nukkua juuri aamuisin pisimmät unet. Rytmi tuntui väärältä, vaikka tavallaan toimikin.

Lopulta alkoi kuitenkin tuntua siltä, että poika oli koko ajan huonolla tuulella ja univelkaa vain kertyi. Joskus vajaan yhdennentoista kuukauden kohdalla teinkin sitten päätöksen, että antaa olla. Annoinkin pojan nukkua niin kauan kuin nukutti ja katsoin, mihin se johtaisi. Toki siten, että tarjosin hänelle  silti päivässä yhä vain kaksia unia. Rytmi asettuikin lopulta lähes itsekseen seuraavanlaiseksi: 9-10, 13-14.30 ja 18.30-6. Tällä menimme muutaman kuukauden ajan onnistuneesti ja poika alkoi olla selvästi paremmalla tuulella.
Nyt olemme kuitenkin olleet taas muutaman viikon jonkinlaisessa muutosvaiheessa: yksien ja kaksien unien välitilassa. Rytmi selvästi hakee itseään, mutta olemme saaneet sen nyt (alun hankaluuksien jälkeen) sentään jonkinlaiseen kuosiin seuraamalla tilannetta ja kokeilemalla eri keinoja. Parhaiten on nyt toiminut kaksi eri rytmiä riippuen aina aamun heräämisajasta. 
Lisäksi kaksien unien päivänä on täytynyt jälleen alkaa rajaamaan aamun ekat unet kestämään enintään puoli tuntia. Jos pojan antaa nukkua aamu-unilla pidempään, hän ei nukahda enää iltapäivällä, eikä klo 9-10 unet koko päivänä riitä kyllä mihinkään. Yksi vaihtoehto toki olisi herättää hänet joka aamu samaan aikaan eli kuudelta. Se on kuitenkin hirveän aikaisin. Haluan mieluummin tarjota hänelle mahdollisuuden nukkua seiskaan tai ylikin, jos nukuttaa. Ja välillä niin käykin.
Päivärytmimme kaksilla unilla:
6.00 Herätys
7.00 Puuro
9-9.30 Päiväunet (herätän)
11.00 Lounas
11-12 Ulkoilua
13-14.30/15 Päiväunet
14.30 Välipala
16.00 Päivällinen
18.00 Puuro
18.45 Iltatoimet
19.00 Imetys sängyssä ja nukkumaan
n. 19.30-20 Nukahtaa
Päivärytmimme yksillä unilla:
6.30/7.00 Herätys
7.00 Puuro
10-11 Ulkoilua
11.00 Lounas
12-13.30/14 Päiväunet
14.00 Välipala
16.00 Päivällinen
18.00 Puuro
18.30 Iltatoimet
18.45 Imetys sängyssä ja nukkumaan
n. 19.15-20 Nukahtaa
Nämä rytmit toimivat meillä nyt tosi hyvin, joskin yksien unien päivinä on vielä haastetta valvomisaikojen kanssa, ja silloin on siksi usein enemmän esim. väsykitinää. Poika siis selvästi tarvitsisi vielä kahdet unet, vaikkei silti nukahdakaan enää kuin yksille silloin kun herää reilusti kuuden jälkeen.
Lisäksi päiviin tulee yleensä kaksi imetyskertaa vielä lisää. En enää imetä aamuisin tai iltapäivisin mitenkään oletuksenomaisesti, vaan vain sitten, jos poika itse pyytää. Yleensä aamuisin hän pyytääkin. Joskus saatan imettää myös päiväunien jälkeen omasta aloitteestani, jos poika on jostain syystä kovin itkuinen herätessään, koska siten hän saa lempeämmän herätyksen. Öisin imetän 1-2 kertaa ja poika heräilee vielä keskimäärin 3-5 kertaa yössä.

Tykkään itse rutiineista ja tarkasta rytmistä, koska niiden avulla pystyn ennakoimaan päiviä ja huomaan myös jo selvästi, että poikakin osaa tietyllä tapaa odottaa tapahtumia. Nälkä iskee tiettyyn aikaan ja silmät alkaa myös väsyä jo silloin, kun ”pitäisikin”. Olen kuitenkin iloinen, että päästin jossain kohtaa irti unikonsulttien tarkoista malleista ja sovelsin niitä enemmän meille sopivaksi kussakin hetkessä. Lakkasin ottamasta paineita siitä, että esimerkiksi lounasunet olisi aina sen kaksi tuntia. Se helpotti ja itse asiassa nythän nuo pidemmät unet usein kestävätkin kaksi tuntia ja ovat muotoutuneet sellaisiksi ihan itsekseen.
Unikonsulttien ohjeille ja avulle on todellakin ollut paikkansa myös meidän arjessa, mutta välillä on ollut hetkiä, kun homma ei olekaan toiminut siten kuin olisi ”kuulunut” kirjojen mukaan toimia. Tosin nythän meillä onkin taas aikalailla unikonsulttienkin suosittelema rytmi käytössä, vaikka tuossa jokin hetki aiemmin ei ollut (silloin, kun annoin nukkua aamulla pitkät unet, vaikkei olisi kuulunut). Vaikka en siis ollut aikoihin enää herätellyt poikaa aamun unilta, aloin tosiaan taas hetki sitten tekemään sitä, kun sille selvästi oli tarvetta. Näin homma alkoi taas toimia.
Ennen kaikkea olen tässä matkallamme oppinut ottamaan unien ja rytmien kanssa paljon rennommin, vaikka meillä edelleen onkin melko tarkka rytmi. Tarkoitan kuitenkin nyt sitä, etten heti mene enää paniikkiin, jos poika nukkuukin huonot päiväunet tai ei nukahdakaan ”sovitusti”. Erilaisia vaiheita tulee ja menee ja yleensä aina lopulta rytmi kuitenkin taas asettuu uomiinsa – ehkä ihan uudeksi tai sitten palaa takaisin vanhaan.
Minkälaisia rytmejä muilla yksivuotiailla on vai onko tarkkaa rytmiä ollenkaan?

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

X