Homeasunnon osto pilaa elämän vuosiksi
Blogi on ollut hiljaa. Olen ollut väsynyt raskaudesta, töistä ja jo ennen raskautta minua on uuvuttanut erityisen paljon asuntotilanteemme. Haluaisin kirjoittaa raskaudesta, odotuksesta ja arkisesta tekemisestä. Ihan sama, alanko kirjoittaa ihanasta nelivuotiaasta, äitiysloman alkamisesta, vauvan odotuksesta vai mistä – päädyn aina kirjoittamaan meidän asuntokaupasta, joka meni niin pieleen kuin olla voi.
Ostimme asunnon, missä emme voi asua. Tästä tulee pian kaksi vuotta täyteen ja yhä käytämme tunteja viikossa tutustuen eri raportteihin, korjaussuunnitelmiin, lakimiehen kanssa viestittelyyn ja raha-asioita miettien. Eniten mietityttää, mitä lakimies tulee maksamaan. Lisäksi maksetaan yhtiövastiketta tyhjästä ja ollaan lämmitetty kalliilla sähköllä asunota kovissa pakkasissa. Tiedettiin, että sähkölämmitys on kallis, mutta sen maksaminen on ihan toista, kun asunnossa ei voida asua.
Lapsen pettymys on pahinta
Lapsen uusi oma huone on tyhjä. Se huone, jossa on hänen rakkaudella valitsemansa tapetit. Vuokra-asunnossamme on tapetit, joita lapsi vihaa. Oman kodin pihan leikkimökistä lapsi puhuu usein. Siitä, kuinka hänelle luvattiin sinne hienot kalusteet ja kuinka siellä olisi hieno leikkiä. On älyttömän surullista miettiä, että lapsi ei ehkä koskaan saa haluamaansa leikkimökkiä kaiken tämän sekoilun takia. Että hän menettää unelmoimansa leikkihetket leikkimökissä sen takia, että aikuiset eivät saa keskenään hoidettua päin persettä menneitä asuntokauppoja.
Muuttokierre alkoi, kun saimme oman, liian pieneksi käyneen unelmakotimme myytyä. Ostimme oman kodin, mutta sinne pääsimme muuttamaan vasta sijaisasunnossa pintarempan ja asunnon vapautumiseen vievän parin kuukauden jälkeen. Tässä tuli jo kaksi muuttoa, mutta tämä jaksettiin, jotta saataisiin meidän unelmakoti meille.
Neljä muuttoa
Pian pintaremontin ja sisäänmuuton jälkeen huomasin, että astmani alkaa oireilla taas. Aluksi halusin ajatella, että se johtuu leudosta talvesta ja joistain allergiasta. Lapsella oli nuhaa. Sitten huomasin, että huoneilma tuntuu tunkkaiselta ja lopuksi tajusin, että osassa huoneista haisee home. Huomasin myös, että vaatteisiin tarttuu homeen haju. Etenkin treenivaatteiden materiaali oli sellaista, johon haju tarrasi. Kun lähdin treenaamaan, jotta saisin ajatukset asunnosta pois, haistoin jatkuvasti nenässäni homeen.
Mies ei haistanut mitään, ei oireillut. Vieraat eivät huomanneet mitään, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tarkemmat tutkimukset varmisti kuitenkin, että asunnon rakenteissa on mm. sädesientä. Uusi asunto piti löytää alle viikossa, koska minä en suostuisi asumaan asunnossa enää hetkeäkään. Olin henkisesti jo aivan loppu.
Monen muuton, remontin ja kaiken säätämisen jälkeen päädytään etsimään asuntoa pika-aikataululla. Omat lomani paloivat kaiken tämän sekoilun aikana, koska en voinut tehdä töitä kodissamme. Voitte myös arvata, ettei parisuhde kukoistanut tämän kaiken keskellä. Lapsi reagoi ja oireili käytöksellään omasta kodista muuton jälkeen.
Vauva
Onneksi löysimme ihanan vuokrakodin, joka oli kotinamme vuoden. Tänä talvena vauvan odotus sai meidät taas kerran muuttamaan, koska edellinen kotimme ei sopinut kahden lapsen perheelle mm. yhden makuuhuoneen takia. Tämä oli neljäs muutto. Tämä muutto oli raskaudesta huolimatta henkisesti ja fyysisesti helpoin. Nyt olemme asettuneet kotiin, jonne vauva syntyy.
Meidän vauva, joka on niin itsekkäistä syistä hankittu, kuin olla ja voi. Vauva, joka on hankittu elämäntilanteeseen, joka on vaikea ja epävarma. Vauva, jota haluaisin suojella kaikilta pettymyksiltä, kuten haluaisin myös esikoista.
Jaa oma kokemuksesi