Tyttären päiväkirja

Taitaa olla provoo koko juttu. Ei tommosia teinejä oo ku nuorisoelokuvissa. Emmä muista, että omassa nuoruudessa 70-luvulla olis pahemmin mitään autotyyppejä ollu. Joku saatto joskus jotain huutaa tms... ja kerran yhdelle kaverille kävi jotain kummallista kun joku autotyyppi huuteli että tuu kattoon ja mitäs se näki... no tyyppi veti käteen. Se oli pahinta mitä tapahtu.

Omat teinitytöt nyt pukeutuu miten pukeutuu, mut ei nyt mitenkään yliprovosti. Yhtään tommosta tyttöä en tiedä lähipiiristä. Taitaa olla isojen kaupungien huonosti kasvatettuja nuoria.

Tuossa tilanteessa ilman muuta lukisen sen ja heti. Ja voi olla todella hyväkin asia, että luet sen ajoissa....en halua pelotella, mutta voihan olla, että ongelmaisella tytöllä on esim. itsetuhoisia ajatuksia

En lukisi. Todella törkeätä.

En todellakaan lukisi. Äitini luki luki päiväkirjaani kun olin yläasteella ja traumat jäi :/

En todellakaan lukisi. Äitini luki päiväkirjaani kun olin yläasteella ja traumat jäi :/

[QUOTE="vieras";23485711]En todellakaan lukisi. Äitini luki luki päiväkirjaani kun olin yläasteella ja traumat jäi :/[/QUOTE]

No voi hellanlettas, on sulla kauhee elämä, ku tuollasesta oikeen tuli traumoja. Ehkäpä ne hyväkskäyttävät autotyypit, viina ja muu sekoilu on vähäsen traumatisoivampaa ku tuo sun juttus.

[QUOTE="vieras";23485713]En todellakaan lukisi. Äitini luki päiväkirjaani kun olin yläasteella ja traumat jäi :/[/QUOTE]

On kyllä helppoa elämää joillakin, kun tollasesta tulee traumat....!

Käykö tyttö koulua vai lintsaako? Onko koulukuraattori tietoinen tästä sekoilusta ja mahdottomuudesta? Voisitte hänen kanssa järjestää lastensuojeluyhteyttä tarvittaessa.

No huh huh mitä hullun myllyä. Pakko oli kertoa miehelle suunnilleen se mitä tiesin jo ennen päiväkirjan lukemista. Niin ei sieltä päiväkirjasta sinällään mitään uutta selvinnyt, oikeestaan vaan kaikkein pahimmat aavistukset vahvistui. Paitti ettei huumeita sentään oo mukana. Tosin pientä se olis tän rinnalla jos olis jotain maria polttanut.

No ukkohan sai tosta semmosen hermokohtauksen että oksat pois. Täällä oli sellanen tappelu että koko talo raikas. No ei ollu eka kerta, mutta ennen lähinnä minä ja tytär huudetaan. Mut kun tuo ukko raivostuu ni sitten saa kyllä pelätä. Kyllä siinä jotain pientä hajoskin, mut parempi ehkä niin. Poika lähti menee ja oli yötä poissa, mutta hänestä ny en oo huolissaan. Pääasia että tyttö pysyy kotona. Ja nyt on alkuun viikonloppu täysarestia.

Kännykkä ja kone otettu pois. Ainoo mitä saa tehä on huoneessaan on kattoa telkkua tai pelata playstationia. Kummasti alko tuokin veljen peli kiinnostaa ku vietiin muut laitteet

Hirvee raivokohtaus mieheltä, mut ehkä se autto. Sano kyllä mies ikävästi mullekki, mutta en nyt osaa olla siitä surullinen.

Hyvä että luit ja muutenkin puutuitta tilanteeseen. Ite nuoruudessani koin ja tein paljon kaikenlaista ja olisin ollut kyllä tyytyväinen, jos joku olisi puuttunut ja pistänyt lopun tilanteelle. Paha oli olla ja kovia sain kokea, mutta edes itsemurhayritykset eivät hetkauttaneet vanhempia..

Siis.... teillä raivotaan tolla lailla ja toinen lapsikin lähtee sitä karkuun, hei oikeesti nyt yhteyttä sinne sossuun tai jonneki mistä saatte apua

[QUOTE="santtu";23491585]Hyvä että luit ja muutenkin puutuitta tilanteeseen. Ite nuoruudessani koin ja tein paljon kaikenlaista ja olisin ollut kyllä tyytyväinen, jos joku olisi puuttunut ja pistänyt lopun tilanteelle. Paha oli olla ja kovia sain kokea, mutta edes itsemurhayritykset eivät hetkauttaneet vanhempia..[/QUOTE]

Mistään itsemurhasta siellä ei ollut mitään kirjoitettu, tietenkään en paljoa lukenut, lähinnä selasin ja osan luin. Mutta ei muutenkaan ole sillä asialla uhkaillut. Joka on melkeinpä yllättävää. Ainakin erään tutun aika kauhuteinityttö (pari vuotta sitten, nyt hieman rauhottunu) uhkas aina itsemurhalla ja viilteli sun muuta. Semmosesta ei meillä merkkejä.

Eiks playstationil pääse nettiin. Silhän se voi lähetellä tuhmia kuvia niille autopojille tai ainakin kirjoitella jotain kivaa.

Alkuperäinen kirjoittaja sunflower20: Näytä alkuperäinen viesti

Voi olla että tytär kiittää vielä isää ja äitiä siitä että he olivat sitten kuitenkin läsnä ja välittivät. Tällä hetkellä ei varmastikaan ymmärrä mutta ehkäpä sitten myöhemmin ymmärtää kuinka hyvän teon teitte nyt.

Click to expand...

Aivan, ei päiväkirja ole mikään taioin suojattu pyhäkirja vaan jos tytöllä menee huonosti, niin äiti on ainut joka voi auttaa. Vai haluaako joku oikeesti jättää lapsensa hunningolle?

Itse olin juuri kuin tyttösi ja näin aikuisena olen ahdistunut ja masentunut siitä, kun kukaan ei puuttunut asiaan. Asuin hetken pois kotoakin ja kun pääsin takaisin sama meno jatkui, mutta niin piilossa... Nyt olisi tärkeintä saada ne lastasi raiskaavat aikuiset miehet vastuuseen teoistaan, ellet halua mummoksi ryhtyä!!! Heti sos.toimistoon yhteys ja poliisille rikosilmoitus. Pidä päiväkirja todisteena, ettei ne miehet pääse kuin koira veräjästä!

Musta ei kannata.

Alkuperäinen kirjoittaja Minna_38: Näytä alkuperäinen viesti

No huh huh mitä hullun myllyä. Pakko oli kertoa miehelle suunnilleen se mitä tiesin jo ennen päiväkirjan lukemista. Niin ei sieltä päiväkirjasta sinällään mitään uutta selvinnyt, oikeestaan vaan kaikkein pahimmat aavistukset vahvistui. Paitti ettei huumeita sentään oo mukana. Tosin pientä se olis tän rinnalla jos olis jotain maria polttanut.

No ukkohan sai tosta semmosen hermokohtauksen että oksat pois. Täällä oli sellanen tappelu että koko talo raikas. No ei ollu eka kerta, mutta ennen lähinnä minä ja tytär huudetaan. Mut kun tuo ukko raivostuu ni sitten saa kyllä pelätä. Kyllä siinä jotain pientä hajoskin, mut parempi ehkä niin. Poika lähti menee ja oli yötä poissa, mutta hänestä ny en oo huolissaan. Pääasia että tyttö pysyy kotona. Ja nyt on alkuun viikonloppu täysarestia.

Kännykkä ja kone otettu pois. Ainoo mitä saa tehä on huoneessaan on kattoa telkkua tai pelata playstationia. Kummasti alko tuokin veljen peli kiinnostaa ku vietiin muut laitteet

Hirvee raivokohtaus mieheltä, mut ehkä se autto. Sano kyllä mies ikävästi mullekki, mutta en nyt osaa olla siitä surullinen.

Click to expand...

Häpeä! Mten voit pettää lapsesi luottamuksen ja tunkeutua hänen yksityisyyteensä tuolla tavalla? Kyseessä on raiskausta pahempi asia.

Sanon vain, että ikinä en ole päässyt siitä järkyttävästä nöyryytyksestä yli kun huomasin äidin lukeneen päiväkirjaa. Ei koskaan sanonut mitään, mutta olin jättänyt ns. ansan sinne, josta huomasin näin käyneen.

Sen jälkeen ei ole ollutkaan kanavaa purkaa tuntoja mitenkään samalla tavalla ja se kyllä vei luottamuksen ihmisiin pitkäksi aikaa ja en vuosiin asioistani kertonutkaan kenellekään. Se häpeä on kyllä niin syvä kuin olla ja voi kun olin kirjoittanut niin intiimejä asioita ja menin vielä luottamaan..

Olen itse ollut samallainen teini kuin ap:n tytär. Autopoikia, alkoholia, kotoa karkaamista päiviksi poikien matkaan, seksiä. Mitään huumeita en käyttänyt kuitenkaan koskaan. Äiti meni lukemaan päiväkirjani. Se vei luottamuksen todella pitkäksi aikaa, juuri kun sitä eniten tarvittaisiin. Äiti sitten aina kovan riidan yhteydessä vihjaili asioilla, joita olin kirjoittanut vain päiväkirjaan.

Et oikein voi muuta kuin tarjota omaa aikaasi ja yrittää rakentaa luottamusta tyttäreen sitä kautta. Ja sanoa että rakastat häntä aina ja kotiin voi aina tulla vaikka mitä tapahtuisi. Ja alkaa kunnioittamaan tytärtä oman itsenään, vaikka se ei aina olisi sitä, mitä olisit toivonut. Siitähän tuossa iässä on kysymys, itsenäistymisestä. Sopikaa yhdessä säännöistä, esim kotiintuloajoista, ja anna tytön tulla vähän myöhemmin kuin olisi mielestäsi sopivaa. Jos tyttö on fiksu ja perusta kasvatuksessa kunnossa, hän selviää kyllä.

Itse rauhoituin parin vuoden jälkeen, noin 16-vuotiaana. Kirjoitin ylioppilaaksi, menin yliopistoon, valmistuin erittäin hyvään ammattiin, menin naimisiin ja nyt olen onnellinen kahden lapsen äiti. Nyt 20 vuoden jälkeen minulla on loistavat välit vanhempiini, mutta silti tuo päiväkirjan lukeminen on muistissa. Jotenkin olen antanut anteeksi ja ajatten, etteivät vanhemmatkaan ole täydellisiä. Joillain vain se kasvaminen ja itsenäistyminen ottaa kovemmin kuin toisilla.