Nauttiiko teidän miehet perheen yhteisestä ajasta?

  • Viestiketjun aloittaja "Juupas"
  • Ensimmäinen viesti
"Juupas"
Meillä kolme lasta, kaksi ala-asteikäistä villiä poikaa ja 2v tyttö. Itse nautin heidän seurastaan ja yhteisestä tekemisestä ja haluan järjestää kaikenlaista mukavaa tekemistä lasten takia. Tottakai välillä on pinna tiukalla heidän kanssaan kun ei uskota jne, mutta pääasiassa on kaikki mielestäni hyvin. Mies taas ei jaksa mitään ylimääräistä ja ei jaksaisi viettää perheen yhteistä aikaa. Illalla haluaa saada lapset äkkiä pois jaloista nukkumaan ja haluaisi, että lähden lasten kanssa pois, että saisi olla rauhassa. Hermostuu ja huutaa helposti lapsille ja pitää tiukkaa kuria ja on tosi ehdoton eri asioissa. Itse ajattelen, että lasten kanssa pitää vähän luovia ja neuvotella, varsinkin isompien ja olen huomannutkin, että he haluavat olla mukana päätöksen teossa. Mies taas ei halua/jaksa kauheasti keskustella, asia on niin kuin hän sanoo ja piste. Onko miehet usein tällaisia, vai onko meillä poikkeuksellisen hermo/omaa aikaa kaipaava tapaus?
 
Mä en usko, että toi mies olisi mun kanssa muuten, jos ei nauttisi. Sillä ei itsellään ole toistaiseksi yhtään lasta, mutta on alusta asti ollut mun muksujen kanssa kuin olisivat omia.

Ja useimmiten se on mies, joka ehdottaa, että lähetään luistelemaan/leikkipuistoon/millon mihinkin, ite en läheskään niin usein sais aikaiseksi ton ipanalauman kanssa.
 
"opiskelijaäiti"
Nauttii. On aina haaveillut siitä mitä kaikkea puuhaa lapsensa kanssa, nyt kun lapsi leikki-ikäinen niin innolla toteuttaa näitä juttujaan. Monesti kaipaa minua kyllä mukaan seuraksi. Hermostuu lapselle kyllä helpommin kuin minä, mutta luulen sen vaan johtuvan siitä että ei oikein tiedä mistä napeista painella että lapsi tottelee. Itse olen taas ollut monta vuotta kotona niin homma sujuu ehkä jouhevammin.
 
"JEn"
Meillä mies on se joka haluaisi olla kotona lasten kanssa. Nauttii niiden kanssa touhuamisesta ja ottaa kaikkeen mukaan. Mielummin on lastensa ja minun kanssa kuin lähtee viettämään aikaa ystäviensä luokse..
 
djklasd
No nyt kyllä, kun lapset ovat jo isoja koululaisia/teinejä, mutta pikkulapsi aikana ei varmaan nauttinut, ei viihdy pikkulasten kanssa eikä osaa hyvin heidän kanssaan olla.
 
Terapian tarpeessa?
[QUOTE="terapeutti";30132881]Itse en ole tavannut yhtään miestä, joille se "perheen yhteinen aika" olisi tärkeintä maailmassa, mutta aika monta vaimoa, jotka kuvittelevat miehilleen näin olevan. :D

Ennekuin kukaan ehtii kysyä, niin voin kertoa, että asia on käynyt selväksi työni kautta.[/QUOTE]

Ehkäpä ne, joilla ei ole ristiriitatilannetta, eivät tule hakemaan apua (tai mitä työtä teetkään?)

Mieheni ainakin kysyttäessä sanoi perheen olevan tärkeintä maailmassa hänelle. Perheen yhteinen aika on toki tärkeää ja mukavaa, mutta yhtä lailla hän kaipaa myös omaa rauhaa, parisuhdeaikaa, aikaa ystävien kanssa, työtä jne... Voisin sanoa samaa omasta puolestani, eli elämä pitää saada tasapainoon - osa viihtyy enemmän yksin, osa perheen kanssa, osa kaipaa kaveri-iltoja. Tärkeintä, että tiedostaa omat tarpeensa ja rakentaa elämänsä sen mukaan.
 
[QUOTE="terapeutti";30132881]Itse en ole tavannut yhtään miestä, joille se "perheen yhteinen aika" olisi tärkeintä maailmassa, mutta aika monta vaimoa, jotka kuvittelevat miehilleen näin olevan. :D

Ennekuin kukaan ehtii kysyä, niin voin kertoa, että asia on käynyt selväksi työni kautta.[/QUOTE]

Uskoisin, että olet työn kautta tavannut "vain tietynlaisia" miehiä ajatuksineen, tunteineen ja ongelmineen. Tämä ehkä tökerösti ilmaistu, enkä tarkoita tätä negatiivisena huomautuksena, mutta tarkoitan, että ehkäpä elämäänsä tyytyväiset ja miehet jotka kokevat, että elämä on tasapainossa ja mukavaa eivät ole niitä vaikoasiakkaitasi..?

Mä tiedän heti parikin miestä jotka oikeasti tykkäävät touhuta perheen kanssa.
Niin kummalta kuin se kuulostaa niin oma mies laittaa perheensä vilpittömästi aina edelle ennen kaikkea muuta. Tykkää oikesti puuhastella lasten kanssa. Tarvitsee toki välillä hiljaisuutta... ;) ja omaa rauhaa.
 
nfdnf
Mä tiedän heti parikin miestä jotka oikeasti tykkäävät touhuta perheen kanssa.
Niin kummalta kuin se kuulostaa niin oma mies laittaa perheensä vilpittömästi aina edelle ennen kaikkea muuta. Tykkää oikesti puuhastella lasten kanssa. Tarvitsee toki välillä hiljaisuutta... ;) ja omaa rauhaa.
Taitaa kuitenkin olla eri asia pitää perheen kanssa touhuamisesta, kuin pitää sitä perheen yhteistä "laatuaikaa" maailman tärkeimpänä juttuna?

"Laittaa perheensä AINA edelle...", "tarvitsee välillä hiljaisuutta ja omaa aikaa..." Siinähän sinä sen jo sanotkin ihan itse!
 
vieras*
[QUOTE="terapeutti";30132881]Itse en ole tavannut yhtään miestä, joille se "perheen yhteinen aika" olisi tärkeintä maailmassa, mutta aika monta vaimoa, jotka kuvittelevat miehilleen näin olevan. :D

Ennekuin kukaan ehtii kysyä, niin voin kertoa, että asia on käynyt selväksi työni kautta.[/QUOTE]

Perheen yhteinen aika tärkeintä maailmassa? Kuullostaa niin mahtipontiselta väittämältä, että tuskin kovin montaa naistakaan löytyy. Oma lukunsa on tietenkin miehet, joilla vapaa-aika kuluu lähinnä kavereiden kanssa.
 
[QUOTE="terapeutti";30132881]Itse en ole tavannut yhtään miestä, joille se "perheen yhteinen aika" olisi tärkeintä maailmassa, mutta aika monta vaimoa, jotka kuvittelevat miehilleen näin olevan. :D

Ennekuin kukaan ehtii kysyä, niin voin kertoa, että asia on käynyt selväksi työni kautta.[/QUOTE]

Mikä heille sitten on tärkeintä maailmassa? Kavereiden kanssa vietetty aika vai? itämeren suojelu? Kerro toki!

Harvemmin pikkulapsiperheen arjen kaaoksessa kukaan ajatteleekaan aktiivisesti, että perheen yhteinen aika on maailman tärkeintä, mutta suurin osa ei kuitenkaan haluaisi siitä luopuakaan. Jos esimerkiksi menettää perheensä se on yleensä suurempi kriisi kuin jos menettää kaverinsa. Ei se sitä tarkoita, etteikö kaipaisi silti elämäänsä muutakin kuin perheaikaa, ja varmaan terapeuttien vastaanotolla ruoditaankin perheen ja oman elämän välisiä ristiriitoja. Voihan se perheen yhteinen aika silti olla tylsääkin, ei aikuinen aina oikeasti nauti leikkipuistossa kökkimisestä, mutta suurin osa näkee silti sellaisenkin tekemisen arvon lastensa kannalta.

Jos minun pitäisi mainita, mikä on minulel tärkeintä maailmassa, en varmaan muotoilisi vastausta niin, että "perheen yhteinen aika". Mutta kyllä minulle silti lapset ovat tärkeämpiä kuin vaikka kaverit, työ tai omat harrastukset. Silti noille kaikille riittää hyvin aikaa.
 
"Laittaa perheensä AINA edelle...", "tarvitsee välillä hiljaisuutta ja omaa aikaa..." Siinähän sinä sen jo sanotkin ihan itse!
Eivät nuo ole ristiriidassa keskenään. Se tarkoittaa esim. sitä, että halutessaan hiljaisuutta ja omaa aikaa, ajoittaa sen jotenkin perheen (tai lähinnä lasten) aikataulujen mukaan. Normaalisti perheelliset tekevät niin sen kummemmin pohtimatta, kuka on etusijalla. Se, että laittaa perheen etusijalle, ei tarkoita etteikö voisi koskaan tehdä mitään muuta kuin asioita perheen kanssa, vaan ottaa huomioon muitakin ihmisiä tehdessään omia päätöksiä.
 
hhhhhhggg
Jotkut ihmiset kaipaavat aina sitä mitä eivät saa. Kaipaa omaa aikaa kun onmrankin pikkulapsiaika, mutta jos ero tulisi, kaipaavat lapsia lähelle ja kokevat senkin huonona. Joskus ei ole tyytyväinen mihinkään ja ei itsekään tiedä mitä haluaa.

Itse huomaan että kun on ollut rankkaa ja olen iloinen että lapset on poissa, kaipaan heitä viimeistään seuraavana päivänä. Tuntuu tyhjältä ilman.

Ne jotka osaavat olla eikä odottaa koko ajan jotain, eivätkä kaipaa jatkuvaa muutosta,, todennäköisesti nauttivat elämästään. Olen nähnyt isiä jotka selvästi nauttivat perhe elämästä...mutta vielä enemmän isiä jotka mieluummin olisivat kaljalla.
 

Yhteistyössä