Menu

Miten paljon ihmiset sietävät ystäviensä vikoja mutta eivät samoja vikoja muilta

Vastaa
Echo
Mietin tätä usein... itse olen saanut paljon elämässä anteeksi törttöilyjä ystäviltäni ja läheisiltäni koska ilmeisesti seurani on ollut kuitenkin antoisaa. Mutta olen vastavuoroisesti sitten ollut niiden joukossa jotka eivät koskaan kaikille kelpaa vaikka eläisi kuinka hyvin.

Enkä tarkoita tällä sitä että kaikkien pitäisi olla ylintä ystävää jokaisen kanssa, mutta sitä että toinen ihminen saa haukkuja ja toinen ei, samasta käytöksestä.

Monet sietävät joltakulta ihmiseltä töykeää ja itsekästä käytöstä koska hän on muutoin suosittu. Ehkä hän on hyvä seuraihminen, hänellä on sosiaalista silmää ja hänen kaverinaan aukeaa ovet muillekin kontakteille. Mutta mun oikeudentajuun se ei aina mene.

Jos joku random jättää lapsensa huonolle hoidolle niin häntä kauhistellaan, mutta tiedän täältäpäin ns.suosittuja perheitä jotka tekevät samaa, ja kukaan ei hiisku mitään. Tai toisen rytöläjä-pihaa kauhistellaan mutta toisen ei, koska tämä jälkimmäinen on pidetty.

Täälläpäin on ollut naapureilla tapana että jos puolituntemattomassa perheessä on joku kriisi (puoliso kuolee, on tulipalo jne) että alueen ihmiset keräävät rahaston jolla auttaa hädänalaista, vaikka ei oltaisi tuttuja. No, nyt yhdellä vähän syrjäytyneellä henkilöllä (joka on vähän tungetteleva eikä osaa sosiaalisia normeja) on iso kriisi elämässään eikä kukaan häntä auta.
 
Echo
En tiedä että olenko pikkuisen asperger kun mietin näitä, asseilla kun on voimakas oikeudentaju.

Mutta joskus tulee mieleen heittäytyä elämään täysin pellossa, koska se hyvin eläminen ei joillekin koskaan riitä.
Olen törmännyt liikaa siihen, että lauman johtajana on joku röyhkeä ja rempseä, ja jos meinaat olla porukassa niin keskität kaiken voimasi hänen miellyttämiseensä, eli hoviin pääsemiseen.

Ja tadaa, sitten kun olet osa hovia niin koko elämässäsi on aurinko, kukaan ei sua uhkaa, kaikki ovet aukeavat.

Mielipiteitä? :D
 
Mörköäiti
Meneehän se varmaan noin. Juuri tuon takia sosiaaliturvan tms ei pidä perustua hyväntekeväisyyteen eikä läheisten/naapureiden apuun - kuten palstalla aina joskus ihmiset ovat mieltä. Mutta noin muuten, minusta on kyllä aika loogista, että mukavaa ihmistä auttaa mieluummin kuin epäkohteliasta/epämiellyttävää, ja etenkin jos kyseessä on oma ystävä.
 
Mörköäiti
Alkuperäinen kirjoittaja Echo: Näytä alkuperäinen viesti
En tiedä että olenko pikkuisen asperger kun mietin näitä, asseilla kun on voimakas oikeudentaju.

Mutta joskus tulee mieleen heittäytyä elämään täysin pellossa, koska se hyvin eläminen ei joillekin koskaan riitä.
Olen törmännyt liikaa siihen, että lauman johtajana on joku röyhkeä ja rempseä, ja jos meinaat olla porukassa niin keskität kaiken voimasi hänen miellyttämiseensä, eli hoviin pääsemiseen.

Ja tadaa, sitten kun olet osa hovia niin koko elämässäsi on aurinko, kukaan ei sua uhkaa, kaikki ovet aukeavat.

Mielipiteitä? :D
Click to expand...
Tuo eka vastaukseni oli ensimmäiseen viestiisi, nyt vasta luin tämän... luulen kyllä että tuollainen ilmiö on mahdollinen pienillä paikkakunnilla. Ei isommilla paikkakunnilla ole tuollaisia laumoja johtajineen, eikä toisten elämäntyyli muutenkaan kiinnosta ketään. Kuulostaa ahdistavalta yhteisöltä : /
 
Echo
Rähinä-Reetta: Joo...mutta mä kun olen luullut että se hovi-meininki jäi sinne yläasteelle.

No, olen mä joskus ollut semmoisissa yhteisöissä joissa on reilu ja oineudenmukainen meininki, mutta silti "tasoa" ja hauskaa yhdessäoloa ollut. Semmoisissa yhteisöissä on ihana ja helppo olla.

Se pomo ratkaisee aika paljon: jotkut johtajat luovat ympärilleen hyväksyvän ilmapiirin jossa jokainen alkaa kukoistaa, jotkut tuovat mukanaan taas paluun yläasteelle.
 
Viimeksi muokattu:
Mörköäiti
Mutta onko tuossa edes kyse ystävyydestä vai jostain muusta? Minusta on loogista, että ystävä on erityisasemassa, mutta jos kyse on vaan jostain nokkimisjärjestyksestä ja hännystelystä, niin se on jotain ihan muuta kuin ystävyyttä.
 
hmph
No näillä suosituilla on erilainen auktoriteetti, mitä sosiaalisesti köyhemmillä. Vaikka minusta perseilevä käytös keneltä tahansa on ihan perseestä, mutta näitä auktoriteetillisia ihmisiä pelätään ja kauhunsekaisella kunnioituksella paapotaan ja hännystellään. Ei haluta itse olla sen paskiaisen vihanpidon kohteena, koska silloin helposti kaikki muutkin kääntävät sulle selän.

Itse olen vastikään häätänyt elämästäni yhden tällaisen paskiaisen ja minun piti fb:ssa laittaa täydet estot sille tyypille, koska vaikka ei ollutkaan enää kavereissa, niin aika monen kaverinkaverina ja sai minun oloni niin surkeaksi, että en voinut enää yhtään kommenttia ja jakamaa kuvaa katsoa, kun tuli niin paha olo.
Kumpa muutkin ystäväni huomaisivat, että se on ihan paska, mutta kuns e on se auktoriteetillinen, jota pitää pelolla kunnioittaa ja hännystellä.
 
Echo
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;30281555:
Mutta onko tuossa edes kyse ystävyydestä vai jostain muusta? Minusta on loogista, että ystävä on erityisasemassa, mutta jos kyse on vaan jostain nokkimisjärjestyksestä ja hännystelystä, niin se on jotain ihan muuta kuin ystävyyttä.
Click to expand...
Mutta usein nokkimisjärjestyksellä ja hännystelyllä saa ystävyyttä. :)
 
Echo
Alkuperäinen kirjoittaja hmph: Näytä alkuperäinen viesti
No näillä suosituilla on erilainen auktoriteetti, mitä sosiaalisesti köyhemmillä. Vaikka minusta perseilevä käytös keneltä tahansa on ihan perseestä, mutta näitä auktoriteetillisia ihmisiä pelätään ja kauhunsekaisella kunnioituksella paapotaan ja hännystellään. Ei haluta itse olla sen paskiaisen vihanpidon kohteena, koska silloin helposti kaikki muutkin kääntävät sulle selän.

Itse olen vastikään häätänyt elämästäni yhden tällaisen paskiaisen ja minun piti fb:ssa laittaa täydet estot sille tyypille, koska vaikka ei ollutkaan enää kavereissa, niin aika monen kaverinkaverina ja sai minun oloni niin surkeaksi, että en voinut enää yhtään kommenttia ja jakamaa kuvaa katsoa, kun tuli niin paha olo.
Kumpa muutkin ystäväni huomaisivat, että se on ihan paska, mutta kuns e on se auktoriteetillinen, jota pitää pelolla kunnioittaa ja hännystellä.
Click to expand...
Niin...miksi siedämme näitä p*skoja? Eikö meillä ole itsekunnioitusta? :attn: :D

Se täytyy sanoa että kyllä ne johtajat usein tietävät kuinka yhteisön asioita tulee johtaa, eli ei siihen asemaan ihan mikään ihan tampio pääse. Mutta sitten joku muu voi tiedollisesti tai taidollisesti osata samat jutut mutta jos ei ole niin sosiaalisesti etevä, niin ei pääse edes porukkaan mukaan.
 
en ihan ymmärrä
Minusta tässä menee kyllä puurot ja vellit siinä mielessä sekaisin, että ystävyys ja yleinen sosiaalinen piiri kuitenkin on eri juttuja. Jos sinulla on ystävä, joka erehtyy jossain asiassa, sinulla on se ystävyyden vuoksi helppo olla joustava ja antaa anteeksi tai hyväksyä tämä edehdys. Muttei sinulla ole samanlaista tunnetta jotain tuttavaa kohtaan. Ei siinä minusta ole oikeudenmukaisuudesta kyse. Jos taas hännystelet jotain ihmistä, teet sen saadaksesi itsellesi jotain, onko se epäoikeudenmukaista? Ketä kohtaan?
 
Echo
Alkuperäinen kirjoittaja en ihan ymmärrä;30281640:
Minusta tässä menee kyllä puurot ja vellit siinä mielessä sekaisin, että ystävyys ja yleinen sosiaalinen piiri kuitenkin on eri juttuja. Jos sinulla on ystävä, joka erehtyy jossain asiassa, sinulla on se ystävyyden vuoksi helppo olla joustava ja antaa anteeksi tai hyväksyä tämä edehdys. Muttei sinulla ole samanlaista tunnetta jotain tuttavaa kohtaan. Ei siinä minusta ole oikeudenmukaisuudesta kyse. Jos taas hännystelet jotain ihmistä, teet sen saadaksesi itsellesi jotain, onko se epäoikeudenmukaista? Ketä kohtaan?
Click to expand...
Sama vastaus kuin edellä, eli joskus sillä hännystelyllä saa ystäviä. En tiedä ovatko he oikeita ystäviä mutta uskon, että paljon solmitaan elinikäisiä ystävyyssuhteita semmoisissa ympyröissä, joissa ensin hännystellään ja mennään hovin mukaan.
 
en ihan ymmärrä
Alkuperäinen kirjoittaja Echo: Näytä alkuperäinen viesti
Sama vastaus kuin edellä, eli joskus sillä hännystelyllä saa ystäviä. En tiedä ovatko he oikeita ystäviä mutta uskon, että paljon solmitaan elinikäisiä ystävyyssuhteita semmoisissa ympyröissä, joissa ensin hännystellään ja mennään hovin mukaan.
Click to expand...
Okei, minulle tuollainen on vierasta. Se tuli mieleen, että lapsuudenystäviltä, niiltä, joitten kanssa syötiin samalta hiekkalaatikolta, tulee usein siedettyä enemmän kuin myöhemmän ajan tuttavuuksilta. Tai vaikka joku ajanjakso tulee todella tärkeäksi elämässä, vaikka tiivis opiskeluaika, jonka ajalta ystävyydet tulevat kiinteiksi, koetaan yhdessä paljon, vähän kuin sisaruussuhteissa, kun ollaan tavallaan puolipakostikin yhdessä. Miehillä ehkä armeijakavereissa on tällaisia, joitten kanssa puolin ja toisin kestetään enemmän kuin tavallisissa, aikuisempina solmituissa ystävyyssuhteissa.

En tuota hännystelyhommaa nyt oikein hahmota, liekö vielä aivot unessa:)
 
Echo
Alkuperäinen kirjoittaja en ihan ymmärrä;30281660:
Okei, minulle tuollainen on vierasta. Se tuli mieleen, että lapsuudenystäviltä, niiltä, joitten kanssa syötiin samalta hiekkalaatikolta, tulee usein siedettyä enemmän kuin myöhemmän ajan tuttavuuksilta. Tai vaikka joku ajanjakso tulee todella tärkeäksi elämässä, vaikka tiivis opiskeluaika, jonka ajalta ystävyydet tulevat kiinteiksi, koetaan yhdessä paljon, vähän kuin sisaruussuhteissa, kun ollaan tavallaan puolipakostikin yhdessä. Miehillä ehkä armeijakavereissa on tällaisia, joitten kanssa puolin ja toisin kestetään enemmän kuin tavallisissa, aikuisempina solmituissa ystävyyssuhteissa.

En tuota hännystelyhommaa nyt oikein hahmota, liekö vielä aivot unessa:)
Click to expand...
Lapsuudenystävät hiekkalaatikolta ovat ehkä vähän eri juttu, koska lapset ystävystyvät helpommin vaikka sellaisten perheiden lasten kanssa, joita ehkä aikuisena karsastavat. Ja se side on usein niin vahva lapsuudenystäviin että siinä ei toisen törttöilyt haittaa.

Mä puhun nyt aikuisena solmituista jutuista.
 
en ihan ymmärrä
Alkuperäinen kirjoittaja Echo: Näytä alkuperäinen viesti
Lapsuudenystävät hiekkalaatikolta ovat ehkä vähän eri juttu, koska lapset ystävystyvät helpommin vaikka sellaisten perheiden lasten kanssa, joita ehkä aikuisena karsastavat. Ja se side on usein niin vahva lapsuudenystäviin että siinä ei toisen törttöilyt haittaa.

Mä puhun nyt aikuisena solmituista jutuista.
Click to expand...
Sitten sun pitää miettiä tuota sanaa ystävä ja ystävyys, jota käytit otsikossa. Ehkä käytät sitä liian kevyesti, tai jotain. Harmittaa nyt, kun en oikein saa ajatuksestasi kiinni :)
 
Echo
Alkuperäinen kirjoittaja en ihan ymmärrä;30281685:
Sitten sun pitää miettiä tuota sanaa ystävä ja ystävyys, jota käytit otsikossa. Ehkä käytät sitä liian kevyesti, tai jotain. Harmittaa nyt, kun en oikein saa ajatuksestasi kiinni :)
Click to expand...
No joo, nyt huomasin että tuo otsikko oli huono. Mä kirjoitan usein otsikon ensin ja sit se ei lähetettäessä vastaa itse tekstiä.

Otsikko voisi olla ystävät + yleisesti tykätyt ihmiset, semmoiset joiden ystäviä monet haluaisivat olla tai joita usein hännystellään.
 
Olet fariseus
Sulla ei todellakaan ole vahva oikeudentaju, vaikka itsellesi niin uskottelisitkin. Sä olet raukkamainen pelkuri, lammas, joka seuraa muita ja niitä "sosiaalisesti ylemmällä tasolla olevia", niitä laumanjohtajia, koska haluat pelastaa vain ja ainoastaan itsesi.

Miksi et itse auta sitä syrjäytynyttä ja nouse epäoikeudenmukaisuuksia vastaan? Koska pelkäät oman "asemasi" (onko sellaista edes...) puolesta. Oma perse on tärkein. Oletko muuten jo tehnyt ilmoituksen siitä kylän rattijuoposta? Vai odotatko, että asia hoituu itsestään ehkä sillä, että tyyppi ajaa jonkun lapsen päälle? "Mutta kun se on niin mukava ja hyvästä perheestä ja mitä muutkin nyt sanoisi, jos asiaan puuttuisin... Marttakerhon mummot eivät tykkäisi hyvää, nyyh."

Aito uskovainen uskaltaisi asettua heikomman puolelle ja vastustaa "eliittiä".
 
Echo
Alkuperäinen kirjoittaja Olet fariseus: Näytä alkuperäinen viesti
Sulla ei todellakaan ole vahva oikeudentaju, vaikka itsellesi niin uskottelisitkin. Sä olet raukkamainen pelkuri, lammas, joka seuraa muita ja niitä "sosiaalisesti ylemmällä tasolla olevia", niitä laumanjohtajia, koska haluat pelastaa vain ja ainoastaan itsesi.

Miksi et itse auta sitä syrjäytynyttä ja nouse epäoikeudenmukaisuuksia vastaan? Koska pelkäät oman "asemasi" (onko sellaista edes...) puolesta. Oma perse on tärkein. Oletko muuten jo tehnyt ilmoituksen siitä kylän rattijuoposta? Vai odotatko, että asia hoituu itsestään ehkä sillä, että tyyppi ajaa jonkun lapsen päälle? "Mutta kun se on niin mukava ja hyvästä perheestä ja mitä muutkin nyt sanoisi, jos asiaan puuttuisin... Marttakerhon mummot eivät tykkäisi hyvää, nyyh."

Aito uskovainen uskaltaisi asettua heikomman puolelle ja vastustaa "eliittiä".
Click to expand...
Mun mies eilen illalla sanoi että auttaa tätä miestä taloudellisesti (en valehtele enkä keksi tämmöisiä).
Ja kyllä, seuraavan kerran kun näen sen miehen kännissä ajelevan niin käräytän, koska sen käräytyksen voi tehdä nimettömänä. Se tuli siinä ketjussa esille jo.

Ja entäs SINÄ? Milloin sinä olet autellut niitä joita muut ei auta? ;)
 
Viimeksi muokattu:
chef
Kai se sama pätee jossakin määrin ystävyyteenkin, kuin mikä pätee siihen, miten "veri on vettä sakeampaa".

Mitä mieltä olette siitä, että joku menee ja tekee törkeän ryöstön? Ryöstö on törkeä siksi, että rystön aikana on käytetty asetta.

Jos pohditaan hetki uhria, niin tilannehan on aivan tajuttoman hirveä. Miettikää omalle kohdalle...ei moisesta ihan yksillä painajaisilla toivu, vaan uhri joutuu jäämään pitkälle sairaslomalle, etenkin silloin, kun törkeä ryöstö tapahtuu työolosuhteissa, jolloin paluu takaisin töihin pelottaa. Mikä on aivan ymmärrettävää.

Minä tunnen tämän ryöstäjän.

En ikinä, koskaan, enkä milloinkaan hyväksy hänen tekoaan. En voi käsittää, mitä hänen päässään liikkui silloin, kun hän moisen teon teki. Siis mitä helvettiä?! Ei noin VOI tehdä!

Tämä ryöstäjä on erittäin hyvä kaverini ja aivan huipputyyppi. Hauska, reilu, rehellinen ja ihan äärimmäisen luotettava. Jos tarvitsen apua, niin soitto riittää ja apua on jo tulossa. Hän on tätä silti, vaikka hän teki törkeän ryöstön.

Vaikka tuo teko ei mahdu oikeustajuuni, ei se kuitenkaan tätä ihmistä omissa silmissäni lopulta suuntaan tai toiseen muuttanut. Toki tähän vaikuttaa se, että hän ei enää tuon jälkeen ole ollut rikolisella polulla, eli hän istui tuomionsa (joka muuten oli melko pitkä) ja maksoi korvaukset pois. Ja nyt hän elää aivan samanlaista elämää, kuten kuka tahansa muukin. Mutta ei se siltikään hänen tekoaan pois pyyhi. Mutta toisaalta se teko oli vain yksi asia...eikä ihminen kostu vain yhdestä asiasta, vaan tuhansista.

Mikäli kuulisin jonkun tuntemattoman tehneen vastaavaa, pyörittelisin silmiäni, enkä voisi ymmärtää. Kuten en ymmärrä tämän tuntemanikaan ihmisen kohdalla. Mutta tuntematon on mulle tuntematon. Hän on mulle vain joku "tyyppi, joka teki törkeän ryöstön". Ei muuta. En lähtökohtaisesti olisi järin innokas häneen tutustumaan jne.

Mutta tämä hyvä kaverini on mulle muutakin. Tietenkin. Olenhan tuntenut hänet juo vuosia ja meillä on pitkä yhteinen historia. Hän toki teki sen törkeän ryöstön, mutta mulle hän on kyllä melkolailla kaikkea muuta, kuin vain tyyppi, joka teki törkeän ryöstön.

Aika pitkälle ihmiset ovat myös valmiita sietämään lastensa vikoja. Mun on vaikea kuvitella, että mikään saisi mut kaikaisemaan välejäni omiin lapsiini. Ei, vaikka heistä tulisi aikuisena murhaajia. En tietenkään voisi hyväksyä, käsittää, tai mitään muutakaan. Mutta en toisaalta usko, että voisin hylätäkkään. Sillä ehjä juuri siinä kohtaa, jos tilanne olisi NOIN paha, lapseni todella tarvitsisi minua. Ja montaa ammattiauttajaa.
 
Viimeksi muokattu:
Echo
Alkuperäinen kirjoittaja chef: Näytä alkuperäinen viesti
Kai se sama pätee jossakin määrin ystävyyteenkin, kuin mikä pätee siihen, miten "veri on vettä sakeampaa".

Mitä mieltä olette siitä, että joku menee ja tekee törkeän ryöstön? Ryöstö on törkeä siksi, että rystön aikana on käytetty asetta.

Jos pohditaan hetki uhria, niin tilannehan on aivan tajuttoman hirveä. Miettikää omalle kohdalle...ei moisesta ihan yksillä painajaisilla toivu, vaan uhri joutuu jäämään pitkälle sairaslomalle, etenkin silloin, kun törkeä ryöstö tapahtuu työolosuhteissa, jolloin paluu takaisin töihin pelottaa. Mikä on aivan ymmärrettävää.

Minä tunnen tämän ryöstäjän.

En ikinä, koskaan, enkä milloinkaan hyväksy hänen tekoaan. En voi käsittää, mitä hänen päässään liikkui silloin, kun hän moisen teon teki. Siis mitä helvettiä?! Ei noin VOI tehdä!

Tämä ryöstäjä on erittäin hyvä kaverini ja aivan huipputyyppi. Hauska, reilu, rehellinen ja ihan äärimmäisen luotettava. Jos tarvitsen apua, niin soitto riittää ja apua on jo tulossa. Hän on tätä silti, vaikka hän teki törkeän ryöstön.

Vaikka tuo teko ei mahdu oikeustajuuni, ei se kuitenkaan tätä ihmistä omissa silmissäni lopulta suuntaan tai toiseen muuttanut. Toki tähän vaikuttaa se, että hän ei enää tuon jälkeen ole ollut rikolisella polulla, eli hän istui tuomionsa (joka muuten oli melko pitkä) ja maksoi korvaukset pois. Ja nyt hän elää aivan samanlaista elämää, kuten kuka tahansa muukin. Mutta ei se siltikään hänen tekoaan pois pyyhi. Mutta toisaalta se teko oli vain yksi asia...eikä ihminen kostu vain yhdestä asiasta, vaan tuhansista.

Mikäli kuulisin jonkun tuntemattoman tehneen vastaavaa, pyörittelisin silmiäni, enkä voisi ymmärtää. Kuten en ymmärrä tämän tuntemanikaan ihmisen kohdalla. Mutta tuntematon on mulle tuntematon. Hän on mulle vain joku "tyyppi, joka teki törkeän ryöstön". Ei muuta. En lähtökohtaisesti olisi järin innokas häneen tutustumaan jne.

Mutta tämä hyvä kaverini on mulle muutakin. Tietenkin. Olenhan tuntenut hänet juo vuosia ja meillä on pitkä yhteinen historia. Hän toki teki sen törkeän ryöstön, mutta mulle hän on kyllä melkolailla kaikkea muuta, kuin vain tyyppi, joka teki törkeän ryöstön.

Aika pitkälle ihmiset ovat myös valmiita sietämään lastensa vikoja. Mun on vaikea kuvitella, että mikään saisi mut kaikaisemaan välejäni omiin lapsiini. Ei, vaikka heistä tulisi aikuisena murhaajia. En tietenkään voisi hyväksyä, käsittää, tai mitään muutakaan. Mutta en toisaalta usko, että voisin hylätäkkään. Sillä ehjä juuri siinä kohtaa, jos tilanne olisi NOIN paha, lapseni todella tarvitsisi minua. Ja montaa ammattiauttajaa.
Click to expand...
On hyvä että et ajattele sun kaveriasi vain ex-linnakundina/-naisena tai ryöstäjänä. Menneet on menneitä.
 
Ynnikki
Noin yleistäen... tää sanojen ja tekojen epätasapaino ja erilaisen moraalin soveltaminen eri ihmisiin tulee vastaan eri muodoissa koko ajan. Työyhteisössä kaikki hokevat reiluutta, tasapuolisuutta, avunantoa ja hyvää työtoveruutta, mutta käytännössä näitä saa osakseen ihan suorassa suhteessa siihen kuinka nuori ja hyvännäköinen on. Molempien sukupuolten kohalla sama juttu. Esim. meidän atk-tuen vastaava on maailman ihanin tyyppi, se on aivan älyttömän hauska, se ei koskaan sano kenestäkään pahaa sanaa, ja se auttaa joka asiassa aina ja vastailee kärsivällisesti mitä tyhmimpiin kysymyksiin. Työtoverina ja ihmisenä parasta A-luokkaa. Mutta kun se on aika ylipainoinen, niin ei siitä kukaan välitä yhtään sen antamaa apua enempää. Se ansaitsisi esimerkillisen työtoverin palkinnon joka vuosi jos sellaisia jaettaisiin, mutta yksin istuu meidän juhlissamme ja katsoo kaukaa, kun naiset ovat kokoontuneet nuorten miesten yleisöksi nauramaan kaikkea mitä he sanovat ja räpsyttämään ripsiään. Oksettavaa. Tai siis olenhan itekin yks työpaikan naisista, ja voisin varmaan tehä asialle jotain, mutta kun olen itekin vähän sellanen sivustaseuraaja.

Ja sit se kanssa että tälläkin palstalla moni sanoo jostain miehen ominaisuuksista että "mä en kattelis SEKUNTIAKAAN" mutta tositilanteessa roikkuukin oman miehensä lahkeessa kaltoin kohdeltuna katkeraan loppuun asti epätoivoisen rakkauden viime rippeilläänkin vielä. Ihmiset ovat usein aika armottoman välinpitämättömiä sellaisia kohtaan jotka eivät ole a) perheenjäseniä tai muuten läheisiä tai b) seksuaalisesti vetovoimaisia.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
chef
Alkuperäinen kirjoittaja Echo: Näytä alkuperäinen viesti
On hyvä että et ajattele sun kaveriasi vain ex-linnakundina/-naisena tai ryöstäjänä. Menneet on menneitä.
Click to expand...
Kyllä. Juuri näin. Paitsi että ei ehkä sitten kuitenkaan.

Mitäköhän mahtaa miettiä se uhri?

Eli en kyllä tietyllä tapaa ajattele ihan niinkään, että "menneet ovat menneitä", sillä saattaa olla, ettei näin todellakaan ole, kun tilannetta miettii uhrin näkökulmasta katsottuna.

Kaveruuteemme tuo asia ei vaikuta millään lailla. Mutta uhriin hyvin todennäköisesti vaikuttaa. Ja se tietyllä tapaa vähän surettaa...ja sitä kautta on mun mielestäni täysin ok, jos kaikki eivät ajattele siten, että menneet ovat menneitä.

Jos kohtaan vääryyttä, joka kohdistuu minuun tai lapsiini, en tunne pienintäkään tarvetta antaa anteeksi tai unohtaa. Enkä siis myöskään ajattele lähtökohtaisesti niin, että menneet ovat menneitä. Mennyttä ei mun mielestäni kuulu unohtaa tai jättää takaa-alalle. Ei sitä nyt jatkuvatsi pidä pinnallekaan kaivella, enkä voi käsittää heitä, jotka jaksavat vihata jotakuta. Viha on voimakas ja paha tunne, siitä ei hyödy ketään.
Mennyt on toki mennyttä, mutta kyllä se on olemassa. Se vaikuttaa aika moneen. Ei ehkä juuri nyt, tässä tilanteessa minuun tai sinuun, mutta kyllä se vaikuttaa. Menneestä voi ottaa opikseen ja jatkossa voi pyrkiä parempaan. Mutta ei se mennyttä poista. Ja on turha edes yrittää leikkiä niin, ettei mennyttä mukamas ole. Kyllä on. Jollakin tasolla.
 
Echo
Alkuperäinen kirjoittaja Ynnikki: Näytä alkuperäinen viesti
Noin yleistäen... tää sanojen ja tekojen epätasapaino ja erilaisen moraalin soveltaminen eri ihmisiin tulee vastaan eri muodoissa koko ajan. Työyhteisössä kaikki hokevat reiluutta, tasapuolisuutta, avunantoa ja hyvää työtoveruutta, mutta käytännössä näitä saa osakseen ihan suorassa suhteessa siihen kuinka nuori ja hyvännäköinen on. Molempien sukupuolten kohalla sama juttu. Esim. meidän atk-tuen vastaava on maailman ihanin tyyppi, se on aivan älyttömän hauska, se ei koskaan sano kenestäkään pahaa sanaa, ja se auttaa joka asiassa aina ja vastailee kärsivällisesti mitä tyhmimpiin kysymyksiin. Työtoverina ja ihmisenä parasta A-luokkaa. Mutta kun se on aika ylipainoinen, niin ei siitä kukaan välitä yhtään sen antamaa apua enempää. Se ansaitsisi esimerkillisen työtoverin palkinnon joka vuosi jos sellaisia jaettaisiin, mutta yksin istuu meidän juhlissamme ja katsoo kaukaa, kun naiset ovat kokoontuneet nuorten miesten yleisöksi nauramaan kaikkea mitä he sanovat ja räpsyttämään ripsiään. Oksettavaa. Tai siis olenhan itekin yks työpaikan naisista, ja voisin varmaan tehä asialle jotain, mutta kun olen itekin vähän sellanen sivustaseuraaja.

Ja sit se kanssa että tälläkin palstalla moni sanoo jostain miehen ominaisuuksista että "mä en kattelis SEKUNTIAKAAN" mutta tositilanteessa roikkuukin oman miehensä lahkeessa kaltoin kohdeltuna katkeraan loppuun asti epätoivoisen rakkauden viime rippeilläänkin vielä. Ihmiset ovat usein aika armottoman välinpitämättömiä sellaisia kohtaan jotka eivät ole a) perheenjäseniä tai muuten läheisiä tai b) seksuaalisesti vetovoimaisia.
Click to expand...
Mä taas olen joskus naisvaltaisissa työpaikoissa törmännyt siihen että kun työntekijältä löytyy vaan munat ja pärstäkin on komea, niin hän voi kirjaimellisesti vaikka kyhjöttää nurkassa tekemättä mitään. Muut kehuu tätä miestä vuolaasti.
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu