40+ so what wol.12

  • Viestiketjun aloittaja Ottis
  • Ensimmäinen viesti
Missä on Rominaksen täti? Onko kukaan nähny? Toivottavasti on eksyny lopullisesti, eikä tuu 9kuukauteen. Hitto miten ärsyttävä tilanne, kun ei tiedä. Oletko sitä Ottiksenkin ehdottamaa ultraa harkinnu? Poikasellesi pikaparannuspuhallus puuuuuuh!

Mafinka Mistähän tuo luikkaus voisi johtua.. :)? Oviksen jälkihimot, alkava hedelmöitys ja kiinnitys…Hih! :flower:.

Kiitos Putunen energioista. Oon jotenkin niin eristyksissä, vankilassa omassa elämässäni, etteivät ne energiatuulet mua valitettavasti saavuta. Mutta kiitos joka tapauksessa. Ihana oot! Tämä kierto sulla onkin sitten vain ja ainoastaan ailavjuuta, ei yhtään mitään testailuja eikä stressiä, ja sitten se plussa tärähtää tikkuun, jookosta joo :heart:. Mä en oo ikinä juonu greippimehua (minusta se on niin kamalaa) ja siksi toivon, ettei sillä ole kovin suurta vaikutusta, siis jos jättää juomatta, tarkoitan. Sitä juovien kohdalla tietysti toivon sillä olevan positiivista vaikutusta. Onnea miinus melkein kolmesta kilosta! :flower:.

Mami41 Hyvä hyvä; joka toinen päivä vaan siemenienkeräilyä, niin hyvä plussa tulee :)! Miks sulle onkaan määrätty niitä minidisperiinejä? Kiinnittymiseenkö ne on tarkoitettu vai mihin? Ihanko oikea lapsettomuuteen perehtynyt gynekö ne on määrännyt sulle? Miksköhän kaikille ei sit määrätä, niinku liimaks ja tarraks, höh? Toivottavasti sulla on oikein hyvä munissaalis, vaikka ykshän sieltä sit puhkeaa oviksena (eiks niin?) ja vain se tarvitaan. Onsk sulla siis luomuyritys vai jotain hedelmöityshoitoja? Anteeks kun en muista :(. Kukkapuketti myös sinulle :flower:.
 
Hei kaikki ihanaiset Naiset! :)

*Hysterian* kirjoitukseen yhdyn minäkin... Päiviä kun on kulunut, tuntuu kirjoituksia olevan jo niiiiin paljon etten ole halustani huolimatta pysynyt kärryillä kirjoitusteni suhteen, vaikka ajatuksella ja tunteella toisten kirjoitukset olenkin lukenut, myötäelänyt isseksein jne...

*Ottikse* :lle ja *mur-mur* :ille, sekä kaikille muillekin toivoisin niin kovin paljon valon pilkahduksia tämän raskautumisen suhteen. Te molemmat olette kyllä uskomattoman kannustavia muita kohtaan, kaikesta kokemastanne huolimatta. Sniiiif... :hug: Viisaita Naisia, ihailen!

Oma tilanne kp 22 kohdalla siis sellainen, että oireita on tissiaristuksista turvotukseen ja väsymykseen, sekä lämmön nousuun eli siis aivan samoja oireita, joita normaalistikin alkaa noin reilu viikko ennen menkkoja oleen... On jo muutaman vuoden ajan ollutkin. En siis löydä itsestäni muuta eroa "normitilanteeseen" kuin poikkeuksellisen seesteisen ja hyvän olon, "menkkakärvistelypeeämäsoireiluineen" on vielä jossakin nurkan takana vaanimassa. Tosin tämä saattaa ihan johtua ihan tästä meidän tuoreesta päätöksestä antaa mahdollisuus pienen tulla jos vain on tullakseen. Huoh... En uskalla edes toivoa, että vielä tärppi kävisi. Mammaksilta kuitenkin ihan sen fiilistelyn vuoksi ne herkät puikot tilasin silloin viime viikolla, mutta perjantaina sain sieltä sähköpostia ja loppu olivat, sain valita tilalle herkät liuskat (suuremman määrän kuin puikkoja) tai sitten niitä tavallisia puikkoja ja valitsin sitten ne herkät. Eilen jo kyselin meilitse niitä, sillä eipä näkynyt ja vielä tänäänkin olivat teillä tietämättömillä, vastauksena sain siis eilen sen, että olivat ne maanantaina laittaneet postiin. Noh, jospa sitten huomenna... ja voisin sitten vaikka vähän testailla miten testit toimivat ;) Aiempien raskauksen aikana oli Clearbluet käytössä, ekalla yrittämällä tuli aina plussat hieman ennen menkkojen myöhästymistä kun oireet olivat niin vahvat ja siksi siis uskolsin testata.

Jatkan vielä lueskellen teidän muiden kuulumisia tämän illan kirjoitusten osalta ja iiiiiiik, kaikille toivon niin kovasti plussia ovistesteihin, r-testeihin ja ihan plussatuulia myös parisuhderintamalla :heart:
 
Ottis Mä ainakin ymmärrän, mitä sun päässäs pyörähti. Saattaa olla, et meil on molemmilla sit viimenen tosiyritys toi helmikuu..?!? Katotaan miten meidän käy.

Tiedätkös Ottis, nää sun mulle kutomat villasukat on 10000 kertaa paremmat kuin ikinä koskaan omistamani. Ostin jouluna Tuomaan markkinoilta itelleni yhet villasukat ja miehelle kans. Ja molemmat on ensinnäkin niin surkeasti tehty, että alkoi purkaantua ekana käyttöpäivänä kahdesta kohtaa ja toisekseen, lanka jotenkin huopaantuu, vaikka ei ole huopalankaa. Ne meni ihan venyneiks ja rumiks jo viikossa. Jos nää sun tekemät joskus kuluu, niin sitten multa tulee kyllä itku… ;(.

Se kirja tosiaan saa mut nauramaan ääneen ja hymyilemään itsekseni. Yks päivä luin sitä tääl kotona itsekseni ja nauroin kuollakseni ääneen, mutta kun mies tuli kotiin, en enää osannutkaan nauraa ääneen, en oikeestaan edes hymyillä. Haluun olla kahdestaan sen kirjan kanssa. Mä, kirja ja koira. Ja välillä kutimet. Siin mu elämä tätä nykyä - toistaiseksi. Mut ehkä joskus vielä koittaa päivä, jolloin voi todeta olevansa ihan ok onnellinen, iloinen, positiivinen, tasapainoinen ja sydämessä rauha??? (Hahaa, taitaa olla mun kohdalla fiktio vaan, mut ainahan voin koittaa huijata itseäni!)

Mksi, Ottis, se sun mies torjui sut aluksi? Eiks suhteen alussa yleensä olla ihan liimana toisissaan kiinni? Ihan varmana torjuminen jättää jälkensä, syvemmälle kuin usein ihmiset tajuavatkaan. Sun ukkelikukkelipukkeli ei oo ehkä tajunnut nujertaneensa sun positiivisia tunteita ja viilentäneensä sun lämmintä sydäntä. Hitto! Mut sun lämpimän sydämen ympärillä on nyt vaan joku väliaikainen viileä kuori, joka ratketessaan hajoaa pois ja sitten oot vapaa :heart:. Näin mä ajattelen myös omalle sydämelleni käyneen ja käyvän! Ootan sitä aikaa, että oon vapaa! Itse asiassa oon usein hokenut ääneen itselleni, että haluan olla VAPAA! (En kylläkään oo ihan tarkkaan määritelly mitä vapaa tarkoittaa käytännössä, mutta haluan olla vapaa, hengittää vapaasti ja tuntea vapauden).

Miten te muut ihanat naiset, onko teillä vapaudenkaipuu? Ja mitä sellainen vapaus teistä tarkoittaa?

Ottis :hug:, :kiss:. Toiset huoneet, kuten keittiö, sauna, makuuhuone, työhuone, vessa ja kylpyhuone, vaatehuone, varasto ja puutarha ovat tärkeitä huoneita, mutta älä Ottis kuitenkaan kokonaan tätä olohuonetta jätä. Aina kun susta vähänkään tuntuu siltä, että olis jotain askaa mielessä, sydämessä ja päässä pyörimässä, niin tule heti tänne. :hug:. Ahaa, kissanpojat mielessäs pyörii… :). Jos lähet matkalle tai pois jonnekin, niin onko sulla niille hoitopaikka/hoitaja? Miten pojun kans oli? Erityishalamus sulle :heart:.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos, sinä energiapommi-Mahdotontako. On sulla ainakin oireita…. ++++ puhallan sulle :).

Haave2010 Toivotan hurjana sulle onnea tähän kiertoon! Mihin niitä Clomeja muuten käytetään?

Pikkutirri :hug:! Alakuloon vaipuminen kesken työpäivän on tietysti kiusallista mutta joskus niin vaan käy ja sen saattaa olla tarpeellistakin, sielulle. Sielu siis käsittelee asioita ja sellainen on tarpeellista. Ja tää olohuone on just mm. noita semmosiatommosia oloja varten. :hug:.


Meitä ekaa lasta toivovia ei muuten ookaan kovin monta, täällä ainakaan. Yks päivä mietiskelin semmoista, että kuinkahan monta prosenttia yli 40vee naisista on lapsettomia ja jääkin sellaisiksi, siis tahattomasti, ei siis omasta halustaan? Ja millaistakohan sitten on vanhempana, jos ei ola ollenkaan lapsia? Ja jos on vielä käynyt niin huonosti, että parisuhdekin on jotenkin huono tai sitä ei ole? Mitä sellaiset naiset sitten vanhemapana tekee? Jotenkin kamala ajatus, että sitä on sitte totaalisesti yksin. Ystävät ei jaa arkea samalla tavalla kuin lapset ja/tai kumppani, joten vaikka ystävät on äärimmäisen tärkeitä, ne ei korvaa lasta ja kumppania. Tällaisia skenaarioita pähkäilen : /.
 
Viimeksi muokattu:
hei taas kaikki ihanaiset ja sinnikkäät naiset:wave:

mur-murjokos oot saanut sen miehes aukaiseen sanaisen arkkunsa,että mistä kenkä puristaa?

rominaksen pojalle paranemisia:hug:ja äidille jaksamisia,se on aina raskasta olla toisesta huolissaan!

hysteriakyselit tuosta vapauden kaipuusta niin on ihan pakko vastata,minä elin 15 vuotta sellaisessa suhteessa jossa en tuntenut toista osapuolta kohtaan yhtikäs mitään ja vapauden kaipuu oli ihan suunnaton:'(sitä vaan ihminen tottuu kaikkeen ja ainakin minä ajattelin pitkään että mun elämä on nyt tätä,mutta kun asiat menivät siihen malliin että tunsin olevani aivan "ontto"sisältä ja en edes muistanut milloin olisin viimeksi edes nauranut ääneen,tajusin että jotain on tehtävä ja pian ennen kuin lakkaan kokonaan olemasta:headwall:
Meillä kuitenkin yhteiset lapset tekivät päätöksestä tosi vaikean,mutta kun sen sain tehtyä oli kuin tiukka vanne olisi rinnan päältä auennut ja vihdoin pystyin hengittämään kunnolla!!
Kertaakaan en ole päätöstä katunut ja kun löysin nykyisen puolisoni tajusin miltä se "oikea"rakkaus tuntuu,nyt on hyvä ja helppo olla=)
Sulle toivon kovasti voimia ratkaisuusi,oli se sitten mikä hyvänsä ja kun aika on oikea tiedät kyllä sydämmessäsi mitä tehdä:hug::flower:
 
ai niin mur-mur oon jossakin vaiheessa seonnut laskuissa ja mulla oliskin tänään jo kp18:ashamed:
nyt jo menkkamaisia tuntemuksia alamahassa ja tissit arat eli tätiä odottelen saapuvaksi ensi torstaina:headwall:

ottis älä nyt kokonaan katoa täältä,sun huumorintajuista olemusta kaivataan ja tarvitaan tänne:hug:
 
Muumimamma-72 Kiitos :hug:. Kuinka kauan sulla meni vapaudessa (ja millaista se oli) ennen kuin löysit nykyisesi ja kuinka kauan te ootte nyt olleet yhdessä? Ihan siksi kyselen, kun aivan aluks mä luulin, tän nykyiseni tavattuani, että tässä on elämäni rakkaus, mutta alle kahdessa kuukaudessa asian oikea laita alkoi valjeta mulle pikkuhiljaa ja nuyt oon jo enemmän kuin varma ettei oo. Oon ollu jo varma jo paljon kauemmin kuin olen ees itselleni myöntänyt.
Mistä ja kuinka pian tapaamisesta sä siis tiesit, että tää nykyinen on hyvä? Just eilen kirjoitin, että tunnen olevani niin ontto!
 
Paljon oli taasen tullut hyvää tekstiä=) kiva niitä aina lukea ja yhdynkin moneen tunteeseen, mitä olette kirjoitelleet!

Hystikselle täältä sellaista suotuisampaa elon tuulta puhkun PUUUUUH - pois poikeen se tyhjä oloinen ja elämänilo tilalle:kiss:

Eikös kukaan huomenissa dippaile??????..joku edes..=)

Kovasti sitä hedelmällistä plussasadetta laitan tulemaan jokaiselle ihanaiselle!

..ja toivottelen jo hyv Yöt....sekä kauniita unoisia!:heart:

niin muumimamma..enpä ole hullua hurskaammaksi tullut miun&miehen tilanteesta??:|..taas mies lakaisi ongelmat maton alle..ja miekin sen hyväksyin - tyhmä minä!!:headwall:
..ei vain jaksanut tällä kertaa olla se aloitteentekijä TAAS!
 
Viimeksi muokattu:
hysteriavapaus oli alusta asti ihanaa,kaiken sen vaivan arvoistakin ja eroa en itkenyt kertaakaan,sekin jo kertoi että ratkaisu oli oikea=)
nykyisen miehen kanssa meillä oli nopeaa toimintaa;)olin omillani noin puoli vuotta,mutta meillä oli etäsuhde n.10kk ennen kuin muutimme yhteen,lasten vuoksi yritin ensin vähän jarrutella mutta minkäs niille tunteilleen voi!Tiesin oikeastaan heti että tässä se nyt on!nyt ollaan oltu yhdessä 4v ja eihän se toki aina ruusuilla tanssimista ole mutta olen niin onnellinen siitä että nyt todella tunnen,niin ilon,surun,raivon kuin rakkaudenkin ja enää ei ole sitä tukehduttavaa olotilaa=)
 
Kiitos Hysteria sinullekin halauksesta...jotkut asiat vaan on omassa mielessä niin arkoja että vaikka täällä ollaan anonyymejä toisillemme, on silti hävettävää ja nolottavaa ja kaikkea siltä väliltä näyttää omaa heikkouttaan...niin se vaan on...tohon sun vapauden kyselyyn mä voisin vaikka kirjottaa kirjan..ja kaikki kun liittyy kaikkeen niin myös syyllisyyden tunteet ulottuu vielä tähänkin päivään ja nimen omaan näissä vauva asioissa..elin minäkin joskus ennen n.15v avioliitossa ja tunteeni exääni kohtaan oli samaa luokkaa kun sinulla..siinä suhteessa olisin varmasti vieläkin ellen...hmm:ashamed:...no..pätkääkään en kadu, vaan onnellinen oon nykyisessä rakkauden täytteisessä suhteessani jossa molemmat puolisot on tasavertaisia toisilleen...
Hyviä ötysiä nyt kaikille ihanaisille taas...mä lähen kotiin ja oman rakkaan kainaloon:heart:
 
muumimamma, korjailen Kp:t..saattaapi olla ihan miun moka tuo!: /
..tai, olisko kuitenkaan 3vrk:n heittoa..

pikkutirriseni:kiss: täällä pinossa nimen omaan SAA purkaa tuntojaan aivan vapaasti!!!:heart:
..älä olleskaan siis häpeile tai nolostele:)
 
Viimeksi muokattu:
Hellou,

Aloitanpa itsekkäästi omasta navasta:

Tätä ette ikinä usko; mun ovis-testi viiva on taas alkanut vahvistuun!! :confused:
Tuossa hätäpäissäni laskeskelin, että niinhän se suurinpiirtein oikeesti meniski...
 
Ottis älä katoa kokonansa, käythän meitä moikkailemassa kuiteshin säännöllisesti?!!:kiss:

..miekin täällä vielä roikun..vaan kun TE olette niiiiiin ihunaisia!!:heart:..mutta sitä luopumistyötä tässä koko ajan, hetki kerrallansa..
 
Tämä ei nyt liity Rominas siuun, mutta laitan kun mielenkiintoinen:
(tai liittyy ehkä hieman kuiteshin..siehän bongasin O-testeillä oviksen kahteen kertaan)
Women may ovulate two or three times a month
(juttu julkaistu JO 2003)

..ja vapaa suomennos kopsattuna eräästä pinosta..

Naiset saattavat ovuloida kaksi tai kolme kertaa kuukaudessa
- Perinteinen uskomus siitä, että naiset ovuloivat kerran kuukaudessa, on väärin, sanovat kanadalaiset tutkijat, jotka keksivät, että naisten on mahdollista ovuloida kaksi tai jopa kolme kertaa kuukaudessa.
- Tutkimus voi selittää sen, minkä takia "rytmimenetelmä" on niin epävarma ja miksi hormooniehkäisyä käyttävät naiset tulevat joskus raskaaksi.
- Tutkijat Saskatchewanin yliopistosta ottivat päivittäin ultraäänikuvia 63 naisesta, joilla oli ilmeisesti normaali kuukautiskierto. Toiset heistä eivät olleet ikinä synnyttäneet, toisilla oli kolmekin lasta. tutkijat havaitsivat, että kaikilla naisilla kehittyi munasolun alkuja vähintään kahdessa aallossa. Vanhan teorian mukaan jokaisen kierron alussa 15-20 munasolun alkua alkaa kasvaa munasarjoissa, ja suunnilleen kierron puolivälissä yksi niistä kehittyy valmiiksi munasoluksi.
- Nykytekniikalla voidaan havaita näitä munasolun alkuja, muttei niitä paljon pienikokoisempia valmita munasoluja, joten ei voida tietää, että ovuloivatko naiset oikeasti kahteen kertaan vai eivät.
- R. Pierson, tutkimusyksikön ja tutkimuksen johtaja, sanoi että 40%:lla koehenkilöistä oli selvästi biologinen mahdollisuus tuottaa useamman kuin yhden munasolun kuukadessa. Täten he voisivat olla hedelmällisiä mihin aikaan kuusta tahansa.
- "Tämä ei tosiaankaan ole se tulos jota odotimme, ja on selvää, että meidän on kirjoitettava uudelleen oppikirjat aiheesta", hän sanoi. "Tämä selittää miksi luonnollinen perhesuunnittelu ei useinkaan toimi, miksi hormonaalinen ehkäisy joskus pettää ja miksi on olemassa (epäidenttisiä) kaksosia, joilla on eri hedelmöittymispäivät."
- Löydökset avaavat tietä uusille lähestymistavoille ehkäisyn ja autetun hedelmöittymisen suhteen, Pierson sanoo. Naiset, jotka käyttävät lääkkeitä poimiakseen munasolujaan keinohedelmöitykseen, saisivat mahdollisesti paljon enemmän munasolun alkuja kuukaudessa. Tutkimus antaa myös kyseenalaistaa järjen siinä, kun suunkauttaotettavaa hormonaalista ehkäisyä käytettäessä otetaan aina viikon ajan kiertoa kohti plasebopillereitä. (<---ei taida olla meilläpäin tapana?)
- R. Winston Hammersmithistä kommentoi, että nämä löydökset ovat "loogisia evätkä lainkaan yllättäviä".
----------------------------

 
Viimeksi muokattu:
Ottis "Piliä pesään vaan..." heh tämä "pili" vaan sattuu asumaan yli 250 kilsan päässä joten tyydyttävä on siihen mitä sai sunnuntaina, ihana olet :) ja jos ovis tuli niin uskoisin sen olleen maanantaina joten ehkä meitä lykästi tai sitten ei ...
Hysteria "Mistähän tuo luikkaus voisi johtua.. ? Oviksen jälkihimot, alkava hedelmöitys ja kiinnitys…Hih! ." No jos rehellisesti sanotaan niin en todellakaan osaa edes aavistaa ja ihme ja kumma ei edes himoita kun yleensä olen valmis kun partiolainen. Ehkä olen vaan niin motivoitunut asiaan että se saa pään ja hormoonit sekaisin, höh :D
Ihania olette kaikki! Ihmettelen vain kun ei verikokeiden tuloksia kuulu ei näy?
 
mur-mur: Mielenkiintoinen artikkeli! Ja juu, olen kyllä kans että raaps raaps ja tikkuja sormessa!! Viiva ei mikään vahvan vahva mutta selvästi vahvempi mitä viimeksi kuin tein. Ja testinkin tein vasta ysin jälkeen. Huomenna ajattelin uutta tekaista oikeaan aikaan.. Jos tarvii, sillä hetki sitten alkoi alamasulla orastavaa täti tunnetta ilmenemään... tai sitte toivon sitä niin kovasti, että tunnen mitä sattuu... :headwall:
 
Vielä tuli mieleeni haave2010 mikäli oikein muistan niin kysyit että oletko ainoa yli 40 v ensimmäisestä haaveileva niin et ole. Minä taidan olla vaan se viimeinen tyhmä fossiili joka sen tekee... Jätin aikoinani haaveet omasta lapsesta, kun silloinen, rakas mieheni ei halunnut lapsia, en kadu sillä meillä oli ihana elämä, se vain päättyi traagisesti, sillä hän menehtyi meidän yhteisen 22 v kestäneen liiton jälkeen. Enkä todellakaan osaa sanoa olisinko yhtään sen onnellisempi ollut jos meillä olisi ollut yhteisiä lapsia, en todellakaan ...
 

Yhteistyössä