Ahdisteltu nainen Turusta

https://m.facebook.com/heidi.melan.3/posts/543734135789193

Kerrotaanko omia vastaavia kokemuksia?


Ymmärrän kyllä että jotkut pelkäävät sillä he (kulttuurista johtuen) voivat vaikuttaa uhkaavilta.
Oma kokemukseni on myös vastaavanlainen, mutta seksuaalisempi.
Olin tulossa kaverini synttäreiltä kotiin. Tulin kotirappuuni ja jäin odottelemaan hissiä. Portaita, jotka ovat aivan hissin vieressä, tuli alas nuori ikäiseni ihan tumma mies. Hissin ovi avautui ja menin sisään ja painoin hissin kerrosnappulaa. Tämä mies tuli myös hissiin ja mittaili minua. Yhtäkkiä hän työnsi minut hissin seinää vasten ja alkoi hieroa itseään minua vasten ja kysyi suht selvällä Suomella että haluanko nähdä hänen kalunsa. Sanoin että "no näytä".. No hän näytti ja alkoi ehdottelemaan panemisia. En suostunut, vaikka olinkin tosi kiihottunut.
Jäin omassa kerroksessa pois ja menin kotiovelle, hän seurasi. Avasin oven ja toivotin hänelle hyvät yöt, ja suljin oven. Kohta ovikello soi ja kuulin meteliä. Se mies oli hakenut kaverinsakin oveni taakse ja huutelivat huoraksi ja että avaa ovi.
En reagoinut. Mitä nyt ovisilmästä katsoin. He lopettivat.
Näin näitä miehiä aika usein kodin lähelläni. Aina ne jotakin huutelivat ja vislailivat perään. En kiinnittänyt huomiota.

Yksi tapaus oli kesällä juna-aseman rullaportaissa. Tumma mies tuli taakseni iholle ja työnsi kätensä hameeni alle. Säikähdin ja vetäisin litsarin miehen päähän. Hän alkoi huutamaan kovaan ääneen jotakin omalla kielellään. Kävelin portaat ylös enkä katsonut taakse. Mua nauratti tilanne.

Näitä tilanteita on lukuisia, koska pukeudun melko "provokatiivisesti", mutta koskaan minulle ei ole tehty mitään pahaa, vaikka iltaisin yksin kuljenkin. Mulla on mielessä se, että on muita ihmisiä jotka auttaa jos jotain tapahtuu. Monesti miehet on tullut kyselemään tarvitsenko apua, kun tummat miehet tulevat porukalla istumaan junassa samaan penkkiryhmään.

Joissain kulttuureissa tämä iholle tulo ja "miehistely" kaverien läsnäollessa on ihan normaalia. Kenties olen niin maailman kyllästämä, etten osaa pelätä näitä miehiä ollenkaan. He ovat alkukantaisemman oloisia.
En siis todellakaan oleta että muut ottaisivat asiat kuten minä. Moni on tarkka omasta reviiristään ja se on ihan ymmärrettävää!

Voisi olla ehkä viisasta jutella vaikka puhelimessa jos matkat pelottavat.
Ja jos joskus näen että jotakuta ahdistellaan niin tulen väliin. Olisi hyvä jos kanssaihmiset välittäisivät. Aina voi soittaa junasta vaikka puhelun valvomoon tai soittaa hätäkelloa. Pidetään huolta toisistamme!

 

https://m.facebook.com/heidi.melan.3/posts/543734135789193

Kerrotaanko omia vastaavia kokemuksia?


Ymmärrän kyllä että jotkut pelkäävät sillä he (kulttuurista johtuen) voivat vaikuttaa uhkaavilta.
Oma kokemukseni on myös vastaavanlainen, mutta seksuaalisempi.
Olin tulossa kaverini synttäreiltä kotiin. Tulin kotirappuuni ja jäin odottelemaan hissiä. Portaita, jotka ovat aivan hissin vieressä, tuli alas nuori ikäiseni ihan tumma mies. Hissin ovi avautui ja menin sisään ja painoin hissin kerrosnappulaa. Tämä mies tuli myös hissiin ja mittaili minua. Yhtäkkiä hän työnsi minut hissin seinää vasten ja alkoi hieroa itseään minua vasten ja kysyi suht selvällä Suomella että haluanko nähdä hänen kalunsa. Sanoin että "no näytä".. No hän näytti ja alkoi ehdottelemaan panemisia. En suostunut, vaikka olinkin tosi kiihottunut.
Jäin omassa kerroksessa pois ja menin kotiovelle, hän seurasi. Avasin oven ja toivotin hänelle hyvät yöt, ja suljin oven. Kohta ovikello soi ja kuulin meteliä. Se mies oli hakenut kaverinsakin oveni taakse ja huutelivat huoraksi ja että avaa ovi.
En reagoinut. Mitä nyt ovisilmästä katsoin. He lopettivat.
Näin näitä miehiä aika usein kodin lähelläni. Aina ne jotakin huutelivat ja vislailivat perään. En kiinnittänyt huomiota.

Yksi tapaus oli kesällä juna-aseman rullaportaissa. Tumma mies tuli taakseni iholle ja työnsi kätensä hameeni alle. Säikähdin ja vetäisin litsarin miehen päähän. Hän alkoi huutamaan kovaan ääneen jotakin omalla kielellään. Kävelin portaat ylös enkä katsonut taakse. Mua nauratti tilanne.

Näitä tilanteita on lukuisia, koska pukeudun melko "provokatiivisesti", mutta koskaan minulle ei ole tehty mitään pahaa, vaikka iltaisin yksin kuljenkin. Mulla on mielessä se, että on muita ihmisiä jotka auttaa jos jotain tapahtuu. Monesti miehet on tullut kyselemään tarvitsenko apua, kun tummat miehet tulevat porukalla istumaan junassa samaan penkkiryhmään.

Joissain kulttuureissa tämä iholle tulo ja "miehistely" kaverien läsnäollessa on ihan normaalia. Kenties olen niin maailman kyllästämä, etten osaa pelätä näitä miehiä ollenkaan. He ovat alkukantaisemman oloisia.
En siis todellakaan oleta että muut ottaisivat asiat kuten minä. Moni on tarkka omasta reviiristään ja se on ihan ymmärrettävää!

Voisi olla ehkä viisasta jutella vaikka puhelimessa jos matkat pelottavat.
Ja jos joskus näen että jotakuta ahdistellaan niin tulen väliin. Olisi hyvä jos kanssaihmiset välittäisivät. Aina voi soittaa junasta vaikka puhelun valvomoon tai soittaa hätäkelloa. Pidetään huolta toisistamme!

Taisi olla väärä linkki???

 

Taisi olla väärä linkki???

Terveisiä turusta:
(Turkulaisen facebook sivulta)

Tänään pitkällisen pohdinnan jälkeen päätin jakaa mieltä painavan asian joka on ahdistanut koko kesän ajan. Olen miettinyt asiaa monelta kannalta mutta se ei muuksi muutu. Haluan jakaa asian jotta joku vastaavaa kokenut uskaltaa purkaa myös omaa mieltään sillä tiedän miten paljon nämä asiat voi varjostaa. Parille ystävälle olen asiasta puhunut tilanteiden tapahtuessa kun on ollut paha olla tai kun olen tarvinnut turvaa. Tällä hetkellä minun on vain pakko puhua asioista miten olen ne kokenut.

Tänä kesänä olen matkustanut julkisilla lähiliikenteessä päivittäin, lähijunilla ja busseilla. Junia olen joutunut käyttämään työmatkojeni vuoksi 24/7 vuorokaudenajasta riippumatta.

Minua pelotti liikkuessani Helsingin ja Vantaan lähiliikenteessä joka kerran kun jouduin menemään tietyille levottomille asemille tai niiden läheisyydessä oleville pysäkeille. Varsinkin viikonloppuisin tai yöaikaan se tunne siitä, että pääsetkö töihin tai kotiin ilman mitään sattumia on todella ikävä.

Olen kokenut seksuaalista ahdistelua ja häirintää, huutelua ulkonäöstä tai yritetty puhutella aggressiivisesti vaikka en ole reagoinut vieraan ihmisen lähestymisyrityksiin. Nyt joudun suureksi pettymykseksi sanomaan sen ääneen, että minua on ahdisteltu tummaihoisten miesten toimesta.

Tilanteet ovat olleet kamalia ja jokaisen kerran jälkeen on jäänyt olo, että mies voi tehdä naiselle mitä haluaa välittämättä toisen yksityisyydestä tai oikeudesta kulkea vapaasti. Vain taksia käyttäessäni olen voinut liikkua turvallisesti mutta se ei ole rahallisestikaan ollut jatkuvasti mahdollista ja sitä vartenhan julkinen liikenne on että sitä voi käyttää. Mielestäni ei ole kovin oikeudenmukaista joutua pelkäämään ulkona. Kenelle tahansa on varmasti epämiellyttävä tunne jos ei tiedä selviääkö ehjänä kotiin.

Olen pyrkinyt menemään asemalla vasta niin myöhään etten joutuisi odottamaan yhtään ylimääräistä hetkeä kun on pitänyt matkustaa (varsinkin) viikonloppuisin, aamu tai yövuoroihin. Jutellessani kavereiden tai tuttujen kanssa on moni sanonut, että heidän käy sääliksi minua kun joudun käyttämään junia tiettyinä kellonaikoina ja etteivät he ikinä matkustaisi lähijunilla niiltä asemilta joita on ollut pakko käyttää. On ollut kurjaa ajatella edellisenä päivänä, mitä reittiä menisi ja pääseeköhän istumaan ilman häiriköintiä.

Olen pyrkinyt menemään vaunuun sellaiseen paikkaan jossa ei ole muita, ei humalaisia tai ketään muutakaan. Näissä tilanteissa on kuitenkin ollut aina muita ihmisiä mukana seuraamassa mutta kukaan ei ole puuttunut. Toisaalta ymmärrän sen, ettei ulkopuolinen nainen edes uskalla tai halua sekaantua kun jotain ikävää sattuu. Junassa on ollut tänä kesänä liiankin tuttua se, että istun puolityhjään vaunuun ja monesti on käynyt niin, että vaunun ainoa tummaihoinen mies tulee istumaan minua vastapäätä ja tunkee jalkansa haarojeni väliin. Eräs mies tuli minua vastapäätä vaikka kuusi penkkiä oli toisella puolella vapaana. En katsonut päin vasta kuin siinä vaiheessa kun jalat tulee kenkieni päälle ja mies työnsi jalkansa haarojeni lomaan. Olen vaihtanut paikkaa välittömästi.

En ole pukeutunut provosoivasti vaan olen kulkenut lähestulkoon aina peittäen ihoni mutta ei se ole mitään auttanut. Vakiovarustusta on ollut ihan kesäkuumalla tennarit, farkut, pitkähihainen paita tai takki. Minihameiden käyttö ei tullut siinä vaiheessa enää mieleen kun ensimmäiset kerrat sain ventovieraan miehen kosketteluista osakseni. Eräs tumma mies tuli viereeni, huusi mutta en kääntänyt päätäni. Hän tönäisi käteeni. Lopulta hän tuli kylkeeni kiinni ja alkoi heilutella kättä naamani edessä. ”Kuuletko puhun sinulle, puhu”. En sanonut mitään mutta mies jatkoi käden heiluttelua ja puhumista, korotti ääntä mutta sanoin vaan etten halua puhua. Miehen puhe ei loppunut joten piti nousta jälleen penkiltä pois ja vaihtaa paikkaa. Mies jäi nauramaan penkille.

Oli myös tilanteita joissa miehet tulivat istumaan viereen ja laittoivat puhelimensa kaiuttimista huutamaan täysillä mieleistään musiikkia mikä on sinällään jo häiritsevää. Kun tämä ei ole riittänyt on yritetty huutamalla saada huomiota ja vaikka mies ei saa vastauksia hän on yleensä vain innostunut lisää. Pelottavin tilanne tapahtui asemalla kun juna oli myöhässä. Istuin taas kuuntelemassa musiikkia ja huomasin sivusilmällä laiturille ilmestyvän tummaihoisten viiden miehen joukon. Kaikki miehet tuijotti minua ja oli todella vaivaannuttava tunne sekä alkoi tulla paniikki junan saapumisesta. Junan aikataulu näytti että myöhästyy lisää. Miehet tuli lähemmäs ja keskustelivat. Jokainen mies vain tuijotti minua. Sitten viereeni ilmestyi mies jota toki pelästyin kun tupsahti paikalle. Hän kysyi suoraan, että mitä mä teen tähän kellonaikaan yksin asemalla? Vastasin että menen töihin. Tuo mies ei tiedä sitä, että hän auttoi ihan hirveästi vain olemalla olemassa. Miehet häippäsi tämän jälkeen laiturilta pois joten tuli kamala tunne siitä minkä takia ne siihen sitten alunperinkään ilmestyivät.

Ollessani karkkiostoksilla kaapupukuinen (anteeksi, en osaa ilmaista mikä sen vaatteen oikea nimitys on) mies alkoi puhutella ja tuijotti minua. En ymmärtänyt mitä puhui, jatkoi tuijottamista ja teki käsimerkkiä edessäni. Pöyristytti että mitä tuo meinaa. Mies jatkoi vihaisesti tuijottamista eikä sanonut enää sanaakaan, viittilöi vain ja peruutti kaupasta pois?? Silloin pelotti. En tajunnut mikä se homman nimi oli eikä tähän päivään mennessä ole valjennut. Pysyttelin siellä kaupassa tuon tapahtuman jälkeen vielä puoli tuntia koska en uskaltanut mennä yksin ulos.

Kesä huipentui yhteen tapahtumaan pari viikonloppua sitten ja on vaivannut siitä saakka. Koivukylän aseman edusta on levoton paikka ja ne jotka sitä käyttää, tietää että näin on. Kaupan ja kirjaston edessä on aukeama. Sinne on tosi nihkeää mennä varsinkin viikonloppuisin mutta jos haluat kauppaan ja asemalle odottamaan junaa, joudut menemään siitä läpi. Aina ei ole vaihtoehtoja jos esimerkiksi en ehtinyt iltavuorojen takia kauppaan ajoissa. Lähdin odottelemaan bussia ja pysäkin edustalla oli ryhmittymiä.

Istuin penkille. Tien toiselta puolelta lähti harppomaan kolmen miehen joukko, toisella pysäkillä istuskeli nainen ja mies sekä kolmas kyydin odottelija. Neljäs mies ilmestyi taakseni. Bussipysäkin lasit on potkittu hajalle. Laitoin kuulokkeita korviin ja aloin selailemaan puhelinta. Takanani ollut mies huusi näille kolmelle että ”ketä vitun idiootteja siellä tien toisella puolella on”, sai vastauksen ”En tia jotain vitun idiootteja ne on”. Tämä joka vastasi, istui viereeni aivan minuun kiinni. Penkillä olisi ollut tilaa reilusti mutta hän päätti istua siihen. Toinen mies hyppäsi pysäkin ”katon” reunaan kiinni ja alkoi roikkua siinä kasvojeni edessä, heilutteli itseään ja roikkui. Katselin puhelinta ja oli ikävä tunnelma siitä että ventovieras istuu ihossa kiinni. Ei mennyt kauaa kun tämä roikkuja harppoi penkille istumalla osittain reiteni ja kassini päälle tunkemalla minun ja toisen miehen väliin.

Otin kassista kiinni, vedin sen tyypin alta pois ja siirryin toiseen laitaan. Toinen miehistä alkoi tälle päälleni istuneelle sanoa että ”YRITA YRITA NYT”. Sivukatseella näin, että he tuijottivat minua ja lähimpänä oleva sanoi että ”ei oo chäänssei, out of my league”. Miehet puhuivat minusta kuin olisin joku lihanpala siinä vieressä. Alkoi ahdistaa ihan suunnattomasti jo pelkästään se, että vieras ihminen koskee ilman minun lupaa ja istuu tavaroideni päälle. Päätin poistua pysäkiltä koska paikalle alkoi valua lisää jengiä pysäkin tuntumaan. Kun nousin ylös, niin toinen näistä miehistä huusi ollessani hänen kohdallaan, että ”VITUN L**** L*****”..

Kohotin katseeni, kaikki tuijotti odottavasti minua ja jatkoin matkaa, kurja olo. Mies jatkoi törkeästi nimittelemällä ja sitten huusi omalla kielellään jotain mistä en ymmärtänyt mitään.

Päästyäni rakennuksen kulman taakse vapisin ja mietin. Sekö minusta tekee huoran, etten pidä siitä kun iholleni tungetaan ilman lupaa?

Se jota nämä tilanteet naurattaa niin toivon ettei joudu koskaan kokemaan sitä mitä on tulla ahdistelluksi ja tilanteita joissa lääpitään tai tehdään pahempaa. On hyvin ikävää todeta, että naisia ahdistellaan päivittäin Suomessa ja ettei osa vieraan kulttuurin taustaisista kunnioita ollenkaan naista tai toisen ihmisen henkilökohtaista tilaa. Pitääkö naisen tosiaan miettiä pukeutumista nykyaikana, varoa ja miettiä missä kulkee sekä mihin kellonaikaan? Mikä saa miehen luulemaan että on oikein tehdä ja puhua naiselle miten haluaa.

Naiset vaikenee näistä asioista koska niistä on hyvin hankala puhua ja tämän hetken mielipideilmastossa tulee paskaa niskaan siitä että koet jotain semmoista pahaa mitä ei pitäisi kenenkään joutua kokemaan.

Negatiiviset kokemukset ovat syy sille miksi ihminen pelkää ja mielestäni on vain realistista pelätä sitä mikä pelon aiheuttaa. En olisi voinut kuvitella miten yleistä ahdistelu on. En voi puhua yksittäistapauksista enää, koska tänä kesänä tapahtumia on ollut aivan liikaa. Pelko omasta turvattomuudesta on ikävä tunne ja tajuta omat rajansa pienikokoisena naisena. Missä on naisen ja varsinkin yksilön kunnioitus? Naiset ja lapset eivät aiheuta tällaista.

 

Todella ikävää ja tuttua luettavaa. Muutin lopulta itse maalle, aika syrjäiselle paikkakunnalle, koska kohtasin lähiliikenteessä tuollaista käyttäytymistä viikoittain ja olin siitä lopulta hyvin ahdistunut, siinä määrin, että itkeskelin päivittäin, koska pelkäsin niin paljon työmatkaani.

Kerran junaa odottaessa kun en reagoinut puhutteluun, asiattomaan huuteluun ja kiusallisen lähelle ympärilleni istumiseen, kolmen porukasta yksi mies otti minulta hatun päästä, olin hämmentynyt ja pyysin sen takaisin, mies nimitteli rumasti ja sanoi "osaathan sä ***** puhuu", ja antoi sen takaisin. Onneksi samalla juna tuli ja pääsin kauas heistä istumaan. Tämän tapauksen jälkeen puhuin tai esitin puhuvani aina odottaessa puhelimeen, jotta en olisi koskaan "yksin liikkeellä". Mitään fyysistä väkivaltaa en kokenut, mutta sen uhkaavan tunnelman takia pidin pientä hiuslakkapulloa taskussa, olisin voinut ensihätään puolustautua suihkimalla ahdistelijaa silmille jos menee liian pitkälle. Niin ei onneksi käynyt, mutta törkeä, itsepintainen puhuminen ja lähentely jatkuivat. Tilanne kulminoitui, kun en enää saanut nukutuksi, heräilin painajaisiin ja tuntui, että olen jo töihin päästessä pelon takia aivan uupunut ennen kuin työvuoro on edes alkanut, ja töiden aikana pelkäsin jo kotimatkaa ja tein siksi työni huonosti.

Pahalta tuntui antaa periksi ja jättää rakas koti, jossa asuin kahdeksan vuotta. Mutta kun tilaisuus tuli muuttaa maalle niin päätin mielenterveyteni takia luovuttaa. Ongelma ei ratkea pakenemalla ja väistämällä, on väärin että annoin häiritsijöiden tavallaan voittaa kun lähdin pakoon. Käytöksellä on muita kohteita ja ahdistelu jatkuu, mutta itse en yksinkertaisesti enää jaksanut pelätä ja halusin vain liikkua rauhassa ilman häirintää. No täällä ei julkista liikennettä juuri ole, niin ei tarvitse murehtia ahdistelusta lähibusseja odotellessa, juna-asemista puhumattakaan. Kuitenkin pelko jäi niin, että täällä "keskellä ei mitään" tulee joskus kuristava tunne ja ahdistus, kun ulkona muistan, että eihän täällä kukaan olisi kuulemassa huutoa... Toivottavasti totun pian maalle, no uusi kiva työ on auttanut tottumista mutta kaipaan silti vilinää ympärille. Kaupunkiasumista on ikävä, mutta tuo häirintä kävi sietämättömäksi.

 

 

Se mikä on surullisinta että jotkut ihmiset ovat jo tottuneet tuollaiseen ja sitähän multikultturi on. Oletteko te valmiita kokemaan "iholle tulon"?

 

Se mikä on surullisinta että jotkut ihmiset ovat jo tottuneet tuollaiseen ja sitähän multikultturi on. Oletteko te valmiita kokemaan "iholle tulon"?

Meitä koko ajan kehoitetaan ymmärtämään heitä koska he ovat kärsineitä ja pitkän vaikean matkan tulleet, eri kulttuurista.
Mun mielestä päättäjät ja maahanmuuttovirasto eivät saa olla se taho joka määrää mikä on meidän mielestä liikaa tuttavallisuutta. Heillä ei varmasti ole omakohtaisia kokemuksia niin eivät osaa edes nähdä/uskoa tilanteen kurjuutta.

 

Ei voi olla totta, koska palstasuvis sanoo etteivät mamut raiskaa ja ovat muutenkin tosi symppiksiä

 

Tuollaiseen pitäs puuttua tosi kovalla kädellä eikä sallia. Siis koko yhteiskunnan. Ja tietysti törkeästi käyttäytyvät ulos maasta. Aika moni lähtis. Itse olen törmännyt toistaiseksi vain mukaviin mamuihin, mutta kusipäitäkin piisaa, ilmeisesti eniten Hesan seuduilla.

 

Lisää ahdistelua:

https://themuslimissue.wordpress.com/2015/03/16/swedish-ambulance-union-demands-military-gear-for-muslim-no-go-zones/

Ja vain pieni osa ahdistelutapauksista ylittää uutiskynnyksen.