Alaluokkalaisten kännyköistä gallup

Montako vuotta teillä lapsilla keskimäärin on sama kännykkä? Ostetaanko uusi sitten kun puhelin menee rikki vai jo aiemmin? Ovatko lapset itse asian suhteen aktiivisia eli vaativatko uutta?

Me ostimme esikoiselle ekaluokalle kännykkä. Hän käyttää edelleen (5. luokka menossa) tuota nokialaista ja uusi ostetaan, kun poika menee seiskalle. Samaa linjaa varmastikin noudatetaan muidenkin lapsien kohdalla.

Pari vuotta sitten oli vähän paineta kännykkäasioissa ja poika pyysi uutta puhelinta. Sittemmin on ollut hissun kissun, mutta nyt ihan varovaisesti mainitsi, että mitäs jos hän saisi älypuhelimen 12-vuotislahjaksi. Kuitenkin tyytyi vanhaan totamukseen, että vanha kännykkä on ihan kunnossa ja uusi ostetaan vasta seiskalle.

 

Meillä poika sai kännyn kun meni ekalle, ihan sellasen perus luurin. Nyt on tokalla ja sama känny edelleen eikä ole aikomusta vaihtaa sitä toistaiseksi mihinkään toiseen. Eikä oo ite valittanu aiheesta. ON siis tyytyväinen.

 

mulla on ollut tapana antaa lapselle iteltä vanha jos se ei ole rikki

 

pojalla perusnokia jolla voi soittaa ja laittaa tekstareita.Ekaluokalla sai sen ja nyt on kolmannella.

 

Meillä on ollut nyt hiljaksiin tokaluokkalaisella käytössä miehen iänaikaisen vanha luuri, millä harjoittelee käyttöä. Hyvin on kelvannut, vaikkakin ilmassa on ollut toisinaan nirinää uudemman mallisesta.

 

No meillä noita on hajonnut, tosin useimmiten on kierrätetty vanhemmalta lapselle. Varmaan käynyt huono tuuri meillä, kun ei aikuisillakaan ole usein montaa vuotta kestäneet, vaikka ei ole pudoteltu tms.
Tokaluokkalainen toivoi pitkään kosketusnäyttöä, ja päädyin sitten sellaiset molemmille ostamaan, vaikka entisillä vielä soittamaan pystyikin, toisella ei kyllä enää saanut toimimaan esim. bluetoothia.
Meillä käyttävät myös musiikin kuunteluun ja kuvaamiseen.
Tosin ostamani kosketusnäytölliset olivat samsungin halvinta mallia, 40e kappale. Saas nähdä kuinka kauan kestää, mutta tyytyväisiä ovat olleet, ja reissussa ollessa noilla sentään pääsi nettiin ja pystyi pelaamaan kivoja pelejä, vaikka kotona eivät siihen tarkoitukseen käytäkään.

 

8 ja 10 v sai viime jouluna älypuhelimet joululahjaksi. Pienemmällä oli sitä ennen 6 vuotta vanha ensin minulla ja sitten esikoisen käytössä ollut puhelin. Tuolla keskimmäisellä sitten oli kaksikin puhelinta, toinen oli 4 vuotta vanha, toinen vähän uudempi isovanhempien kaupan päälle saama puhelin, joka ei kenellekään muulle kelvannut käyttöön.

Esikoisella (jo murkuikäinen) on meidän talouden vanhin puhelin, jotain 7 v vanha. Hieman on jutellut, että ehkä voisi älypuhelimeen vaihtaa. Hänelle on puhelin tähän saakka ollut vain puhelin, millä soitellaan. Tai eipä tuo pahemmin soittele edes, vain silloin kun on pakko.

 

Joko lapsillakin on kännykät...no maailma muuttuu.

 

Meillä on 6. luokkalaisella 7. puhelin. Ensimmäisen sai esikoulun lopulla. Yksi on mennyt hukkaan,yhden olen pessyt pyykkikoneessa. Neljä on mennyt rikki niin, että joitan näppäimiä on puuttunut tai näyttö haljennyt. Vaadin, että puhelin on aina matkassa, kun poika paljon on harrastuksissa ja kavereiden luona, joten eipä nuo kovassa menossa taskussa kestä kaikkea. Nyt on tähän mennessä kallein puhelin 250e, joka ostettiin keväällä. Uutta puhelinta poika haluaisi. Kavereilla on kalliita puhelimia. Pienemmät sisarukset ovat myös saaneet puhelimet eskarissa. Keskimmäisellä on toinen puhelin käytössä ja se on rikki ja joulupaketissa saa uuden. Ekaluokkalaisella on ensimmäinen puhelin. Kyllä harmittaa, että huonosti noita puhelimia kohtelevat, mutta kun pakko on olla.

 

Meillä pojat ovat saaneet eskarin keväällä puhelimet, kun ollaan alettu harjoitella yksin olemista niin silloin on luonnollista alkaa harjoitella myös kännykän käyttöä.
Keskimmäiselle pojalle hankittiin "uusi" puhelin kun meni tokalle kun vanha hajosi (oli jo vähän rikki kun poika sen sai) ja nyt kun neljäsluokkalainen osti synttärirahoillaan itselleen HTC puhelimen niin sitten keskimmäinen sai esikoisen vanhan ja nuorin sai keskimmäisen vanhan ja näin kaikki sai kosketusnäyttökännykät (muilla siis käytettynä ostetut paitsi esikoisella).