vierailija
”Palasin juuri Ukrainasta, missä olin ystävien luona. Kaikki, mitä olemme kuulleet Ukrainan tapahtumista, on valhetta.
Todellisuus on synkempi, synkkä ja yksiselitteisesti toivoton. Ei ole olemassa sellaista asiaa, että Ukraina ”voittaa” tämän sodan.
He anovat loppua, mitä tahansa loppua – todennäköisesti samaa ”rauhaa”, joka olisi voitu saavuttaa kaksi vuotta sitten. Mielessään he ovat jo hävinneet, sillä heidän poikansa, isänsä ja aviomiehensä ovat poissa ja heidän maansa on tuhottu. Mikään ”voitto” ei voi muuttaa sitä.
Älä erehdy, he ovat vihaisia Putinille. Mutta he ovat myös vihaisia Zelenskylle ja lännelle. He ovat menettäneet kaiken, pahimman, toivon ja uskon, eivätkä voi ymmärtää, miksi Zelenky haluaa jatkaa nykyistä, inhimillisen tuhon kulkua.
En nähnyt sotaa; mutta näkemäni oli yhtä sydäntä särkevää.
Häpeä kansalle, heidän aikeistaan riippumatta, jotka ovat tukeneet tätä sotaa. Ja häpeä medialle, joka jatkaa siitä valehtelemista.”
Lähde: X-alusta
Todellisuus on synkempi, synkkä ja yksiselitteisesti toivoton. Ei ole olemassa sellaista asiaa, että Ukraina ”voittaa” tämän sodan.
- Heidän arvioidensa mukaan he ovat menettäneet yli miljoona poikaansa, isänsä ja aviomiestään; kokonainen sukupolvi on poissa.
- Jopa lounaassa, jossa Venäjä-vastainen mieliala on jatkunut pitkään, kansalaiset ovat haluttomia tai suoraan peloissaan arvostelemaan julkisesti Zelenskiä; he joutuvat vankilaan.
- Jokaisessa kylässä ja kaupunkien kaduilta, kaupoista ja ravintoloista puuttuu enimmäkseen miehet.
- Muutamat jäljellä olevat miehet pelkäävät lähteä kodeistaan, koska he pelkäävät joutuvansa kidnapatuksi asevelvollisiksi. Jotkut ovat turvautuneet kerjäämään ystäviä murtamaan jalkansa välttääkseen palveluksen.
- Armeijan etsintäjuhlat järjestetään aikaisin aamulla, kun miehet lähtevät kotoaan töihin. He väijyttävät ja kidnappaavat heidät kaduilta ja 3-4 tunnin sisällä heidät listataan armeijaan sekä viedään suoraan etulinjoihin ilman koulutusta tai vähällä koulutuksella; se on ”kuolemantuomio”.
- Se pahenee päivä päivältä. Siellä missä olin, turvallisuusjoukot olivat juuri vienyt hammaslääkärin matkalla töihin, jättäen jälkeensä kaksi pientä lasta. Joka päivä 3-5 ruumista saapuu etulinjoista.
- Äidit ja vaimot taistelevat kynsin ja hampain asevoimien kanssa, kerjäävät ja vetoavat, ettei heidän miehiään viedä pois. He yrittävät lahjoa, mikä joskus toimii, mutta suurimman osan ajasta he kohtaavat fyysistä väkivaltaa ja tappouhkauksia.
- Venäjältä ”takaisin voitetuksi” juhlittu alue on raunioitettu ja asumiskelvoton. Siitä huolimatta siellä ei ole enää ketään asuttamaan, ja siirtymään joutuneet perheet eivät todennäköisesti koskaan palaa takaisin.
- He näkevät, miten sodasta on raportoitu, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Se on ”vitsiä” ja ”propagandaa”. He sanovat: ”Katso ympärillesi: onko tämä voitto?”.
- Mikä pahempaa, jotkut on huijattu uskomaan, että kun ukrainalaiset joukot ovat loppuneet, amerikkalaiset sotilaat tulevat korvaamaan heidät ja ”voittamaan sodan”.
He anovat loppua, mitä tahansa loppua – todennäköisesti samaa ”rauhaa”, joka olisi voitu saavuttaa kaksi vuotta sitten. Mielessään he ovat jo hävinneet, sillä heidän poikansa, isänsä ja aviomiehensä ovat poissa ja heidän maansa on tuhottu. Mikään ”voitto” ei voi muuttaa sitä.
Älä erehdy, he ovat vihaisia Putinille. Mutta he ovat myös vihaisia Zelenskylle ja lännelle. He ovat menettäneet kaiken, pahimman, toivon ja uskon, eivätkä voi ymmärtää, miksi Zelenky haluaa jatkaa nykyistä, inhimillisen tuhon kulkua.
En nähnyt sotaa; mutta näkemäni oli yhtä sydäntä särkevää.
Häpeä kansalle, heidän aikeistaan riippumatta, jotka ovat tukeneet tätä sotaa. Ja häpeä medialle, joka jatkaa siitä valehtelemista.”
Lähde: X-alusta
Surullista että rauhaa ei solmittu. Minkä arvoinen oli ukrainalaisen henki