Annatteko jo 2- vuotiaalle karkkia?

En anna 1,5 vuotiaalle, enkä usko, että tilanne tulee muuttumaan puolessa vuodessa. Esikoisen kanssa on mahdollista olla vielä tarkkana karkin kanssa. Ajattelin, että karkkia voi alkaa syömään sitten kun sitä tarjotaan esim. kaverisynttäreillä.
 
En. Suklaata sai jouluna ja nyt pääsiäisenä. Mehusta ei ole koskaan välittänyt, mutta esim. jäätelö ja juhlissa keksit/kakku/kääretorttu ym. on luonnollisesti annettu.

Karkeissa mä pelkään melkein enemmän tukehtumisriskiä, kun sokerin määrää (hammashuolto toimii kuitenkin).

(poika siis nyt 1v10kk)
 
leivonnaisia saa ja jäätelöä mutta karkkeja ei oo tullut vielä eteen edes oikeastaan missään. Oliskohan joskus yhden maistanut jossain mutta karkit kun tuppaa olemaan aika sitkeitäkin suurin osa niin ei oo tullut annettua. En kyllä osta itsellenikään koskaan niin tää on helppo ratkaisu näin :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mamacita-:
karkkeja ei oo tullut vielä eteen edes oikeastaan missään.
Sama meilläkin. Nyt juuri 2v-synttärilahjaksi sai mm. pääsiäissuklaita, ja nyt sitten ihmetellään mitäs niille tehdään (kun karkkipäivääkään tms. ei ole ollut käytössä ) :D . Kyllä karkki maistuu jos sitä jossain saa, mutta tosiaan harvinaisia ovat olleet namustelukerrat.
 
En nyt varsinaisesti antamalla anna, mutta jos vahingossa syön lapsen nähden karkkia ja haluaa maistaa niin annan palan kyllä. Ei kyllä erikoisemmin edes tykkää ja harvemmin pyytää lisää. Poikkeuksena lakut, joita saa silloin tällöin piinallisen pitkän kauppareissun päätteeksi tms. Muuten herkuiksi kelpaa aivan mainiosti pienet rusinalaatikot, kuivatut karpalot tai vastaavat. Niitäkin saa aika satunnaisesti.
 
En anna , ei ollenkaan. Ei makeisia, ei suklaata ei lakritsaa - kaikki samalla tapaa karkkia, mielestäni
Meillä 2,5 vuotias tyttönen.
Lapseni ei ole kertaakaan ollut edes karkkia vailla - siis pyytänyt.
Kysyttäessä 'aikuisten karkkia' on mennyt ihan täysillä läpi.

Helppoa on ollut pitää 'karkittomuus' , ainokainen ja esikoinen kun kyseessä.
Herkkuina kyllä muutoin kelpaa (liiankin hyvin) rusinat,muumikeksit, dominokeksit, muffinsit , jäätelö, pillimehut ...
Ja Paula-vanukkaat :)
Ksylitolipurukumi ja tabletit ovat ruokailun jälkeen käytössä hoidossa (pph) ja kotona.

Perhepäivähoitaja meinasi ensin pääsiäisenä haluta antaa kaikille lapsille pääsiäismunat - ja minä kielsin antamasta meidän kimulille . Hommasin tilalle muovista yllätysmunaa - mutta onneksi päätyivät muutoinkin rusinalaatikoihin. ja lapset oli niistäkin oikein otettuja - kaikki.

Kauppareissuilla meidän juttuna on ostaa lämmin karjalanpiirakka ja pillimehu ja syödä nökötellä ne kaupan penkillä tai autossa :) Luulen että fiilis ja yhteinen hetki on tässä se mieluisa juttu , verensokerin nostatuksne lisäksi.

Näin siis ajattelen meidän kohdalla - sitten joskus kun tyttö karkkia saa satunnaisesti tai ollenkaan - ajattelen että silloin 'Annan lapselleni karkkia'.

Taidan koettaa pitikittää tätä jonnekin 3 vuoteen - miksei pidemmällekin , jos ei tule mitään pakkoa tai kysyntää makeisille ? Ainakin osalta lisäaineistahan tällä välttyy , muutoinhan nuo muut herkut on turmiollisia nekin ....

 
Annan, meillä on karkkipäiväkin. :) (Ja saa kyllä satunnaisesti tuon lisäksi muutenkin karkkia jos itse syödään) Ja on saanut karkkia jo 1-v lähtien, ja itseasiassa eka suklaajoulukalenteri oli 11kk iässä :D Meillä syödään kuitenkin suht terveellisesti muuten, niin en näe että karkkiaski-,tai pari viikossa, on millään tavoin haitaksi. Meillä ei taasen juurikaan syödä vanukkaita tms.
 
Mulla on kaiken kans pikkasen sellanen periaate,siis ns. hyvän,että saa kun tajuu pyytää. Ja pullaa/piparia on tajunnu pyytää ja sitä on saanu kyläreissulla/kahvilassa. Mehua on juonu kerran 1v synttäreillä,ei mitenkään erityisesti innostunut... juo maitoo tai vettä ja toistaseks on riittänyt hyvin. Karkin päälle ei tajuu mitään,joten ei oo sellasta saanu. Sit myöhemmin kun alkaa hokaamaan sen päälle,saapi sellasissa tilaisuuksissa missä muutkin syö ja sit varmaan karkkipäivä tai jotain.
Tällähetkellä namina toimii hedelmät ja rusinat ja silloin tällöin toi pulla ja pipari =) Ikää pojalla kohta 2v.
 
Kolmen lapsen perheessä on aika vaikeaa yrittää olla antamatta karkkia 2-vuotiaalle. Vanhin meillä on jo 9v ja keskimmäinen 6v joten karkit ovat tulleet tutuiksi. Joka päivä ei tietenkään syödä,eikä joka toinenkaan. Mutta usein meillä perjantai sellainen päivä,että karkkia ostetaan.

Mehuista tuo 2v ei kauheasti välitä. Ennemmin ottaa maitoa =) Keksit,limsat ym herkut on meillä aika harvinaisia joten niitäkään ei ole liiaksi asti saanut. Joten en näe syytä,miksei 2v saisi syödä karkkia kunhan muistaa kohtuuden ;)
 
Ei anneta karkkia, eikä mehua. Kyläreissuilla ja kotona kahvipöydässä saa joskus pullaa, keksiä tms. Usein maissinaksut on mukana ja ne on pojan mielestä vieläkin parasta herkkua =)

Muoks. meillä isommat muksut on 10- ja 13-v. ja silti on saatu karkit pidettyä pojalta pois.
 
Jos jossain on tarjolla tai tarjotaan, saa ottaa, mutta kotona ei karkkia ole eikä yleensäkään muutakaan herkkua.
En oikein tiedä miksi pitäisi jotain herkkuja ylipäätään ollakaan, tietysti jos on vaikka vieraita ja heille jotain makeaa tarjottavaa niin lapsetkin saa ottaa.
En tiedä mihin asti näin, ehkä sitten kun osaa itse karkkia vaatia voidaan miettiä jonkinlaista karkkipäivää. Saa nähdä, meillä kun ei vanhemmatkaan erityisesti herkuttele - jälkiruokaa tietysti joskus on ja kuten sanottu niin vieraiden kanssa kyllä kahvitellaan. Periaatteena meillä on siis se että lapset syö samaa ruokaa kuin aikuisetkin.

Rusinoita on käytössä reissuissa "hätävarana" eli niillä saa helposti vaikka automatkoilla verensokerin nousemaan ja kiukun pois tiukan paikan tullen.
Pillimehuja niin ikään käytetään retkillä eväänä, mutta ei grandia tai trippeja (jotka on siis värjättyä sokerivettä) vaan jotain omenatäysmehua tms. Onneksi pillimehuja nykyään saa noita täysmehujakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja YOdottaja66:
En anna , ei ollenkaan. Ei makeisia, ei suklaata ei lakritsaa - kaikki samalla tapaa karkkia, mielestäni
Meillä 2,5 vuotias tyttönen.
Lapseni ei ole kertaakaan ollut edes karkkia vailla - siis pyytänyt.
Kysyttäessä 'aikuisten karkkia' on mennyt ihan täysillä läpi.

Helppoa on ollut pitää 'karkittomuus' , ainokainen ja esikoinen kun kyseessä.
Herkkuina kyllä muutoin kelpaa (liiankin hyvin) rusinat,muumikeksit, dominokeksit, muffinsit , jäätelö, pillimehut ...
Ja Paula-vanukkaat :)
Ksylitolipurukumi ja tabletit ovat ruokailun jälkeen käytössä hoidossa (pph) ja kotona.

Perhepäivähoitaja meinasi ensin pääsiäisenä haluta antaa kaikille lapsille pääsiäismunat - ja minä kielsin antamasta meidän kimulille . Hommasin tilalle muovista yllätysmunaa - mutta onneksi päätyivät muutoinkin rusinalaatikoihin. ja lapset oli niistäkin oikein otettuja - kaikki.

Kauppareissuilla meidän juttuna on ostaa lämmin karjalanpiirakka ja pillimehu ja syödä nökötellä ne kaupan penkillä tai autossa :) Luulen että fiilis ja yhteinen hetki on tässä se mieluisa juttu , verensokerin nostatuksne lisäksi.

Näin siis ajattelen meidän kohdalla - sitten joskus kun tyttö karkkia saa satunnaisesti tai ollenkaan - ajattelen että silloin 'Annan lapselleni karkkia'.

Taidan koettaa pitikittää tätä jonnekin 3 vuoteen - miksei pidemmällekin , jos ei tule mitään pakkoa tai kysyntää makeisille ? Ainakin osalta lisäaineistahan tällä välttyy , muutoinhan nuo muut herkut on turmiollisia nekin ....
Meillä lakkas menemästä läpi tuo aikustenkarkki. Muksu alko haluta niin kovaa maistella sitä mitä muutkin että alkoi saada hieman namia itsekin kerran viikossa. Ei itse haluttu aina ruveta salaa syömään tai lupoua karkista lapsen takia. Ei se pikkumäärä mitään tee.
 
Esikoiselle oli linja, että kun ei oikein pyydä, niin emme antaneet. Oli jo 3-vee, kun alkoi saamaan vasta namuja. No nyt 4-vuotiaana on niin karkin perään että, koko ajan kyselee makean perään, että en sitten tiedä mitä hyötyä oli olla antamatta, kun tuntuu, että hänellä kauhee himo makeaan.

Tämän toisen kanssa teimme toisin, saa silloin tällöin karkkia (jotain pieniä karkkeja, ei siis varsinaisesti mitään irtsareita tmv.) mutta ollaan annettu kohtuudella eikä tehty asiasta mitään numero, niin kuin vähän esikoisen kohdalla tehtiin. Saa sitten nähdä vaikuttaako makseanhimoon isompana, kun sai tuntumaa jo pienempänä...No kuitenkin siis kahdella eri menetelmällä ollaan menty.

Kyselin rusinoista hammaslääkäriltä ja ovat hampaille yhtä huonoja kuin karkit, toki sitten "ravintoarvollisesti" ovat hieman terveellisempiä.
 
En anna karkkia, suklaata tms. herkkuja ollenkaan, enkä ymmärrä miksi pitäisi antaa. Ehkä olen vähän puolueellinen päätöksessä, koska itsellä tulee juuri 12 vuotta karkkilakkoa täyteen :kieh:

Herkkuina meillä käytössä pillimaito, hedelmät ja juusto. Samoin maissinaksut ja cracotte maistuu hyvin. Jonkun kerran, lähinnä kylässä, saanut maistaa keksejä ja synttäreillä kakkua.
 
Meidän pian 2v ei ole saanut karkkia ikinä. Ei siis missään muodossa. Muita herkkuja on kyllä saanut, kun ollaan leivottu tai ollaan kylässä. Itse olen hillitön sokerihiiri, mutta yleensä syön karkit kun lapset on menneet nukkumaan. Ollaan kans vähän sillä linjalla, et kun ei kerran osaa pyytää niin ei saakaan :D Mehuakaan ei ole juonut kuin kerran ja silloin ei maittanut. En ole toista kertaa tarjonnut. Hedelmät kuuluu meilläkin jokapäiväiseen ruokavalioon eli ei niistä enää herkuiksi ole ;) Kyseessä on esikoinen, joten vielä helppoa. Kuopuksen kanssa tulee varmaan olemaan vähän eri tilanne.
 
Ket
En antamalla anna (tyttö vasta 1,5v) emmekä syö itsekään usein karkkia. Mutta periaatteessa maistaa saa, jos haluaa. Suklaata, tai kahvipöydässä keksiä, kakkua yms. on saanut maistaa ja suklaalle on perso, mutta emme ota sitäkään tavaksi. Ts. kun talossa on esimerkiksi (avattu) suklaapaketti, se on piilossa eikä lapsen näkyvillä, että tietäisi pyytää. Välipalaksi otetaan hedelmiä, rusinoita, tai hedelmäsosepurkki. (Jugurteista ei oikein tykkää.) Sen kummempaa "herkuttelua" meillä ei harrasteta.

Karkin aika tulee sitten kun tulee, mutta mitä myöhemmin niin sitä parempi. Ei niissä ole mitään, mitä lapsi tarvitsee.


 
Kakkosen kohdalla sen karkin kieltäminen on vähän hankalampaa, kun esikoinen antoi "vahingossa" makupalan tytön ollessa noin 1 vee. Sen jälkeen namia ei valitettavasti salassa pystynyt enää syömään. (vaikka yritettiinkin) Namipäivä on kerran viikossa. -> muutama nami, ei pussitolkulla.

Esikoinen sai vasta lähemmäs 2-vuotiaana ekan naminsa. Eihän se lapsi mistään paitsi jää, kun ei namin päälle ymmärrä. Päinvastoin hampaat/terveys säilyy. Muistan kuinka isovanhemmat yrittivät tyrkyttää suklaata ja muuta hyvää jo yksivuotiaalle ja me vanhemmat olimme "tiukkapipoja", kun emme antaneet. :headwall:

No nyt sitä ongelmaa ei ole, kun puolitoistavuotias huutaa ANNA NAMIA :kieh:
 
miksi pitää lapsille syöttää ylipäätään lisäaine mössöjä,ei lapset tiedä et mikä on terveellistä ja sit kun vanhemmat oikein tuputtaa kaikkee niin tietty lapset ne syö,tiedän yhdenkin jolla 2v juo limsaa ja on aina karkkipussi kädessä,sillä hampaasta meni pala pois kun söi kovaa karkkia ja muutenkin tosi huonot hampaat :(
 
Meillä tyttö 1v8kk ja hän ei ole oikeastaan millään tavalla kiinnostunut syömisestä, ei perusruuan eikä makean. Osaa pyytää "heekkua" ja jopa "kaakkia" mutta jos niitä antaa, niin ei ole silti kovin kiinnostunut. Palan saattaa maistaa ja se on siinä.

Suklaa on ainut mitä voisi jossain tilanteessa ottaa toisenkin maistiaisen. On kerran saanut ksylitolikarkkiaskin kyläpaikassa ja kaksi kertaa lakupötkön kaupasta. Hampaita on jo puolisen vuotta ollut 14kpl, joten syöminen kyllä onnistuu.

Meillä kyllä aikuiset syö ihan liikaakin. Vaan eipä niitä tarvi lapselle näyttää. Jos lapsi joskus pyytää, niin sanon, että nyt ei ole/ei saa ja asia on siinä. Ei tule vielä tappelua.

Jäätelöä "oppi" syömään tällä viikolla. Enempi tosin taitaa tykätä siitä Eskimo-tikun pitämisestä kädessä. Otti siitä kaksi kertaa suklaakuorta suuhun ja lopetti "herkuttelun".

Leivonnaisia saa maistaa mutta ei ole niistäkään maistamista enempää kiinnostunut.

Mehun suhteen, oli se sitten omenatäysmehua tai normipillimehua, olen ihan fanaattinen. Mehu kuin mehu niin se on sokerinen ja hapan. Se yhdistelmä ei sovi kenenkään hampaille, eikä varsinkaan taaperon maitohampaille, joiden pesu ei millään ole yhtä hyvää kuin aikuisten.
 
Esikoinen sai vasta 2-v synttäreillä maistaa keksiä ekan kerran, karkkia joku aika sen jälkeen. Kakkosen kanssa onkin sitten ollut hankalampaa, hän kun tajusi hyvin pienenä jo haluta ponnekkaasti kaikkea mitä isompikin saa...

Nyt kuopus siis 2,5 v ja saa lauantaisin oman, pienen irtsaripussin kun siskokin saa. Sitä huutoa ei muuten kestäisi kukaan. :eek:

...sitten olen kyllä hysteerinen hammaspesun, purkan ja xylitol-pastillien kanssa, että niitä meillä kuluu...
 
Meillä on pojat, esikoinen täyttää kuukauden päästä 3 vuotta ja nuorempi on 1v2kk. Kumpikaan pojista ei ole syönyt koskaan karkkia, suklaata tai esim. sipsejä eikä juonut limpparia. Vanhempi pojista on nähnyt kun olen ostanut irtokarkkeja ja kysynyt vain että mitä ne on, johon olen vastannut, että aikuisten juttuja. Eikä hän sen kummemmin ole siitä mekkalaa nostanut tai kinunnut karkkia, joten eipä ole tarvinnut antaa. Kahvipöydässä saa herkkuja kohtuudella, mutta niitäkin meillä on tarjolla aika harvoin. Mehua juo noin pari kertaa viikossa, samoin pienemmälle pojalle ollaan tarjottu nyt kuumalla kesällä vähän mehua. Xylitol pastilleja molemmat saa aina ruokailun jälkeen tai vanhempi osaa jo purkkaakin syödä. Meillä menee herkuista lasten maissinaksut, muumikeksit tai rusinat.
 
Esikoinen sai pari vuotiaana jätskiä, ja leivonnaisia, mut karkkia ei, eikä limpparia. Sipsejä se taisi natustaa, mutta niitäkin hyvin harvoin. Sama linja yritetään pitää pienemmällä (nyt ikää 1v 2kk ), mutta jos isommalla on karkkia, ja pienempi sitä alkaa kans vaatimaan, niin olen laittanu hälle kuppiin pakastimesta vihannessekoitusta, tai maissia, ja hyvin on uponnu "karkkina" ne vielä.
 

Yhteistyössä