Anoppiasiaa!

Olisit ap onnellinen, että anoppisi hoitaa lastasi. ja ylipäätään tekee hänelle ruokaa!!! Olisin minäkin anoppinasi mulkannut sinua, kun kehtasit noin töykeästi kohdella häntä ilmoittaen, että seuraavalla kerralla tuot kyllä omat ruoat.

Sitten siitä omasta anopistani; välit ovat mukamas kunnossa, mutta todellisuudessa kumpikaan ei tod. pidä toisistaan. Anoppi on mustasukkainen mulle pojastaan ja on alkanut tuntua, että on mustasukkainen jopa lapsellemme. Anoppi on pojastaan sairaanloisen omistushaluinen, ja kun ollaan kylässä häntä ei kiinnosta huomioida ketään muuta kuin oma poikansa. Ja aviomiehensä tietysti.

 

Pidän anoppiin tarkoituksella etäisen ystävälliset välit. En oikein tiedä mitä ajatella hänestä, en ainakaan rakasta tai edes kovin viihdy hänen lähellään vaikka en vihaakaan.

Ei puutu lasten kasvatukseen koska olen aika jämpti vetämään rajan asioihin mihin en kaipaa apua/tukea, kysyn neuvoa kyllä jos sitä tarvitsen. Lapset syövät hänen luonaan mitä on tarjolla, namusia olen pyytänyt rajoittamaan mutta muuten täytyy olla tyytyväinen antimiin.

 

Olisit ap onnellinen, että anoppisi hoitaa lastasi. ja ylipäätään tekee hänelle ruokaa!!! Olisin minäkin anoppinasi mulkannut sinua, kun kehtasit noin töykeästi kohdella häntä ilmoittaen, että seuraavalla kerralla tuot kyllä omat ruoat.

Sitten siitä omasta anopistani; välit ovat mukamas kunnossa, mutta todellisuudessa kumpikaan ei tod. pidä toisistaan. Anoppi on mustasukkainen mulle pojastaan ja on alkanut tuntua, että on mustasukkainen jopa lapsellemme. Anoppi on pojastaan sairaanloisen omistushaluinen, ja kun ollaan kylässä häntä ei kiinnosta huomioida ketään muuta kuin oma poikansa. Ja aviomiehensä tietysti.

Olisit kiitollinen että hän rakastaa poikaansa!! Jotkut äidit eivät rakasta lapsiaan tai kohtelevat heitä huonosti! Kuinka kehtaat kritisoida ja käyttäytyä ylepästi noin hyväsydämmistä äitiä kohtaan? Oletko edes kiittänyt häntä että synnytti miehen jonka kanssa menit naimisiin?

 

No ei noi nyt kovin pahoilta mokilta kuulosta. Ei se sun pienokaisesi siitä pilalle mene, että on syönyt kolmena päivänä nakkiruokaa ja välipalaksi vanukasta. Jos ruokavalio on kotona kunnossa, niin ei kannata hirmuisesti niuhottaa kyläpaikan tarjottavista. Vie vaikka seuraavalla kerralla ruuat mukanasi ja sano että nyt syötte näitä. Päiväunille nukahtaminen saattaa myös olla vieraassa paikassa vaikeaa. Relaa vähän, ja juttele anoppisi kanssa siitä millaisia kasvatusperiaatteita ja tapoja teillä on. Isovanhemmilla pitää myös olla oikeus joskus hemmotella lapsenlapsiaan.

Mutta kun en halua relata. Haluan olla tarkka, koska poika on paljon anopin hoidossa. Ei vain silloin tällöin mummon hemmoteltavana! Joo, kasvatusperiaatteista ollaan juteltu asiallisesti, mutta anoppi ei halua ymmärtää, suuttuu, ihmettelee ja pitää julmana, että meillä on kotona säännöt mitä saa tehdä ja mitä ei. Joo, keskustelut on keskusteltu.

Jos näin on, niin kannattaisko hankkia se hoitopaikka jostain muualta?? Vois helpottaa kaikkien osapuolien elämää.

ISO PEESI! Jos mummo hyvää hyvyyttään hoitaa lasta (ilmaiseksi?) monta kertaa viikossa, niin olisit kiitollinen tai hommaa sit hoitopaikka kunnalliselta puolelta!

Joo, me tehtiin niin. Hommattiin hoitopaikka kun ei sitä eloa kukaan jaksanut!
Poika itki yöt oli väsynyt ja kiukkuinen päivällä. Meidän yöt menivät itkevää lasta kantaessa.
Että ihan turha tuollainen jeesustelu!

Ei se että joku hoitaa lasta ilmaiseksi ja lapsen elämän laatu selkeästi kärsii ole sen arvoista.

Mä en kans ymmärrä että joku kehtaa valittaa siitä kun isovanhemmat hoitaa lasta monta kertaa viikossa! On paljon niitä joiden mummot ei osallistu millään tavoin lastenlasten elämään. Jotku nakkikastikkeet ja vanukkaat ei ole kovin paha juttu. Vaikea uskoa että sen takia poika itkee yöt. Päiväunista sun pitää jutella ja kertoa kuinka tärkeät ne on. Muistatko kiittää anoppiasi lapsen hoidosta vai pidätkö sitä itsestäänselvyytenä?

Älä sotken mun ja ap:n kirjoituksia.
Meillä itkee karkin yms. syönnistä vatsaansa.

Tää on kyllä niin haista jutun jeesusteluu. Jos itsellä olis sama tilanne miettisit varmaan lapsesi parasta???
Esim. suklaasta tulee ihottumaa jota poika tuskissaan raapii ja silti syöttävät sitä hänelle. Siis haloo. Aika sairas olet jos sellaisesta pitäisi mielestäsi olla kiitollinen.

 

No ei noi nyt kovin pahoilta mokilta kuulosta. Ei se sun pienokaisesi siitä pilalle mene, että on syönyt kolmena päivänä nakkiruokaa ja välipalaksi vanukasta. Jos ruokavalio on kotona kunnossa, niin ei kannata hirmuisesti niuhottaa kyläpaikan tarjottavista. Vie vaikka seuraavalla kerralla ruuat mukanasi ja sano että nyt syötte näitä. Päiväunille nukahtaminen saattaa myös olla vieraassa paikassa vaikeaa. Relaa vähän, ja juttele anoppisi kanssa siitä millaisia kasvatusperiaatteita ja tapoja teillä on. Isovanhemmilla pitää myös olla oikeus joskus hemmotella lapsenlapsiaan.

Mutta kun en halua relata. Haluan olla tarkka, koska poika on paljon anopin hoidossa. Ei vain silloin tällöin mummon hemmoteltavana! Joo, kasvatusperiaatteista ollaan juteltu asiallisesti, mutta anoppi ei halua ymmärtää, suuttuu, ihmettelee ja pitää julmana, että meillä on kotona säännöt mitä saa tehdä ja mitä ei. Joo, keskustelut on keskusteltu.

Jos näin on, niin kannattaisko hankkia se hoitopaikka jostain muualta?? Vois helpottaa kaikkien osapuolien elämää.

ISO PEESI! Jos mummo hyvää hyvyyttään hoitaa lasta (ilmaiseksi?) monta kertaa viikossa, niin olisit kiitollinen tai hommaa sit hoitopaikka kunnalliselta puolelta!

Joo, me tehtiin niin. Hommattiin hoitopaikka kun ei sitä eloa kukaan jaksanut!
Poika itki yöt oli väsynyt ja kiukkuinen päivällä. Meidän yöt menivät itkevää lasta kantaessa.
Että ihan turha tuollainen jeesustelu!

Ei se että joku hoitaa lasta ilmaiseksi ja lapsen elämän laatu selkeästi kärsii ole sen arvoista.

Mä en kans ymmärrä että joku kehtaa valittaa siitä kun isovanhemmat hoitaa lasta monta kertaa viikossa! On paljon niitä joiden mummot ei osallistu millään tavoin lastenlasten elämään. Jotku nakkikastikkeet ja vanukkaat ei ole kovin paha juttu. Vaikea uskoa että sen takia poika itkee yöt. Päiväunista sun pitää jutella ja kertoa kuinka tärkeät ne on. Muistatko kiittää anoppiasi lapsen hoidosta vai pidätkö sitä itsestäänselvyytenä?

Älä sotken mun ja ap:n kirjoituksia.
Meillä itkee karkin yms. syönnistä vatsaansa.

Tää on kyllä niin haista jutun jeesusteluu. Jos itsellä olis sama tilanne miettisit varmaan lapsesi parasta???
Esim. suklaasta tulee ihottumaa jota poika tuskissaan raapii ja silti syöttävät sitä hänelle. Siis haloo. Aika sairas olet jos sellaisesta pitäisi mielestäsi olla kiitollinen.

Ja lisään, että päiväunista on juteltu! ottaa nokkiinsa aina! Sitten pyysin mukaan neuvolaan jossa neuvolantäti hienovaraisesti kertoi miten tärkeää esim. päiväunet on. Mutta ei niin ei.

 

Tuost karkkiasiasta, mä nostin sen kerran tapetille kunnolla, anoppi ei ottanu asiaa kuuleviin korviinsa, aloin sit kantamaan sinne mukana xylitolikarkkeja niin appiukko heräs että hetkonen, onko se tosissaan.
Nyt lapset saa max.5namua siellä käydessä, ja ne ovat jopa toisinaan xylitolia

 

Olisit ap onnellinen, että anoppisi hoitaa lastasi. ja ylipäätään tekee hänelle ruokaa!!! Olisin minäkin anoppinasi mulkannut sinua, kun kehtasit noin töykeästi kohdella häntä ilmoittaen, että seuraavalla kerralla tuot kyllä omat ruoat.

Sitten siitä omasta anopistani; välit ovat mukamas kunnossa, mutta todellisuudessa kumpikaan ei tod. pidä toisistaan. Anoppi on mustasukkainen mulle pojastaan ja on alkanut tuntua, että on mustasukkainen jopa lapsellemme. Anoppi on pojastaan sairaanloisen omistushaluinen, ja kun ollaan kylässä häntä ei kiinnosta huomioida ketään muuta kuin oma poikansa. Ja aviomiehensä tietysti.

Olisit kiitollinen että hän rakastaa poikaansa!! Jotkut äidit eivät rakasta lapsiaan tai kohtelevat heitä huonosti! Kuinka kehtaat kritisoida ja käyttäytyä ylepästi noin hyväsydämmistä äitiä kohtaan? Oletko edes kiittänyt häntä että synnytti miehen jonka kanssa menit naimisiin?

No olipa hauskaa.

On vähän eri asia vinkua siitä, että lasta ilmaiseksi monta kertaa viikossa hoitava anoppi ei tee lapselle miniöää miellyttävää ruokaa kun siitä, että anoppi katsoo lastenlastaan syvästi inhoten mustasukkaisuuskohtauksessaan. Tai että anoppi ei juurikaan halua tavata lastenlastaan, poikaansa kyllä. Tai että anoppi on kieltäytynyt hoitamasta lastenlastaan valehdellen todellisen syyn.

 

Meillä on ollut hiukan erimielisyyksiä mummon kanssa mm. karkin ja cocacolan määrästä. Pari kertaa olen ruuasta huomauttanut, samoin kieltämisestä ja tasapuolisuudesta lasten välillä. Ihan ok väleissä ollaan yhä Viimeksi pyyteli anteeksi, kun meni viikonloppu herkutteluksi. Olivat ne oikeaa ruokaakin syöneet, mutta jälkkäriäkin ja paljon

 

Kyllä olen anopille vilpittömästi kiitollinen pojan hoidosta ja kiitänkin häntä joka kerta. Se miksi poikamme on anopilla hoidossa eikä päiväkodissa on se, että anopin luona olemiseen liiittyy paljon myös HYVIÄ PUOLIA esim. poika sairasteli päiväkodissa kamalan paljon. Ja tämä ratkaisu kestää vain kaksi kuukautta, sen jälkeen minä jään äitiyslomalle ja hoidan pojan sitten kotona.

Pointti on vaan se: Miksi anopin on niin vaikea ottaa vastaan meidän toiveita pojan hoidosta ( ruuan, nukkumisen suhteen)? Miksi terveen maalaisjärjen käyttö lapsen hoidossa ja kasvatuksessa on niin vaikeaa???? Omat lapsensa on aikanaan lellinyt "piloille", mies on kertonut ettei heillä lapsena ollut äidin puolelta kieltoja, jos karkkia halusi kaupasta, niitä ostetttiin. Niin että esim. miehen pikkuveljen hampaat mätänivät suuhun ja veljestä kasvoi epävarma, huonolla itseluottamuksella varustettu nuori aikuinen, joka ei osaa tehdä päätöksiä elämässään, kun äiti taisi vielä 2-kymppisenäkin voidella leivät valmiiksi!

 

Meillä on kans aina lapsille tarjolla anoppilassa nakkeja. Jos lapset haluaa esim. puuron kanssa nakkeja leikataan niitä sinne... Ollaan kyllä sanottu asiasta, mutta ei auta ei. Meillä anoppi katsoo lapsia n. 1 krt/vko. Katsois useamminkin, mutta ei viedä haluta viedä lapsia sinne liian usein. Lapsilla ei ole anoopilassa mitään sääntöjä ja sen vuoksi aina seuraava päivä anoppilassa olon jälkeen on yhtä rajojen kokeilua (lapset siis 5 ja 3).

Meillä on otettu yhteen säännöistä muutamaan otteeseen oikein kunnolla, jolloin mieheni sanoi että ne on meidän lapsiamme ja me päätämme heidän kasvatuksestaan. Johon anoppi tokaisi että mieheni on hänen poikansa ja hän saa määrätä poikansa elämästä...

Kun tyttömme oli 6kk antoi anoppi tytölle hunajaa. Sanoin heti silloin, että sitä ei saa antaa, se on myrkyllistä pienelle lapselle. No mies oli seuraavalla kerralla lasten kanssa anoppilassa ja anoppi antoi taas tytölle hunajaa, josta mies suuttui ja uhkasi anoppia mm. poliisilla.

Anoppi on myös ärsyttävä marttyyri, jos hänelle jotain sanoo jostain asiasta ottaa hän aina marttyyri asenteen. Ja kommentoi nykyisin muka nauraen, että enhän minä mitään saa päättää, yrittää kuitenkin päättää. Nytkin oli soittanut miehelleni, että enkö voisi sterilisoida itseäni samalla kun kolmas lapsemme pian syntyy sektiolla Hänen mielestään kaksi lasta on sopivasti ja kolme jo liikaa. Häntä siis ei kiinnosta haluammeko me lisää lapsia ja se että olen vasta 27v...

 

Onneks minulla on MAHTAVA anoppi!

 

Argghh...jälleen kerran toivon, että pojastani tulisi homo. Ei olisi miniää pilaamassa elämääni B)

 

Mulla on hyvät välit anopin kanssa. sellaset 500km.

PEESI Anoppi on oikeesti ihan kiva tarpeeksi pieninä annoksina. Jos asuisivat lähempänä, niin olen vakuuttunut että välit ei olis niin hyvät. Nyt kun lapset näkee niin harvoin, niin anopin voi hyvin antaa hemmotellakin =)

Mutta mistä ihmeestä juontaa juurensa tämönen asia kun MUMMOT ja NAKIT?? mun äiti hoitaa aika usein lapsia ja varsinkin aikasemmin syötti jatkuvasti nakkeja lapsille. Sitten keskusteltiin asiasta ja selitin juurta jaksaen miksi niitä ei pidä syöttää lapsille jatkuvasti. Onneksi meni kohtuu hyvi perille, mutta on niitä edelleen tarjolla aina välillä. Puhuttiin tästä yhden kaverin kanssa, jonka anoppi kans syöttää lapselle jatkuvasti nakkeja ja lisäksi lihiksiä jne. lopulta ystäväni pyysi neuvolasta kirjalliset ohjeet terveelliseen ruokailuun ja vei ne anopille mutta eipä tuo kauheesti auttanu, munkkeja ja pullaa on ehkä vähemmän tarjolla

 

Mulla on hyvät välit anopin kanssa. sellaset 500km.

PEESI Anoppi on oikeesti ihan kiva tarpeeksi pieninä annoksina. Jos asuisivat lähempänä, niin olen vakuuttunut että välit ei olis niin hyvät. Nyt kun lapset näkee niin harvoin, niin anopin voi hyvin antaa hemmotellakin =)

Mutta mistä ihmeestä juontaa juurensa tämönen asia kun MUMMOT ja NAKIT?? mun äiti hoitaa aika usein lapsia ja varsinkin aikasemmin syötti jatkuvasti nakkeja lapsille. Sitten keskusteltiin asiasta ja selitin juurta jaksaen miksi niitä ei pidä syöttää lapsille jatkuvasti. Onneksi meni kohtuu hyvi perille, mutta on niitä edelleen tarjolla aina välillä. Puhuttiin tästä yhden kaverin kanssa, jonka anoppi kans syöttää lapselle jatkuvasti nakkeja ja lisäksi lihiksiä jne. lopulta ystäväni pyysi neuvolasta kirjalliset ohjeet terveelliseen ruokailuun ja vei ne anopille mutta eipä tuo kauheesti auttanu, munkkeja ja pullaa on ehkä vähemmän tarjolla

ÄITI ja ANOPPI on kaksi ihan eri asiaa. Äideiltä siedetään tuhat ja yksi asiaa, joita anopilta ei siedetä. Koska anoppi on anoppi :x ja äiti on äiti :heart:

 

Mulla on hyvät välit anopin kanssa. sellaset 500km.

PEESI Anoppi on oikeesti ihan kiva tarpeeksi pieninä annoksina. Jos asuisivat lähempänä, niin olen vakuuttunut että välit ei olis niin hyvät. Nyt kun lapset näkee niin harvoin, niin anopin voi hyvin antaa hemmotellakin =)

Mutta mistä ihmeestä juontaa juurensa tämönen asia kun MUMMOT ja NAKIT?? mun äiti hoitaa aika usein lapsia ja varsinkin aikasemmin syötti jatkuvasti nakkeja lapsille. Sitten keskusteltiin asiasta ja selitin juurta jaksaen miksi niitä ei pidä syöttää lapsille jatkuvasti. Onneksi meni kohtuu hyvi perille, mutta on niitä edelleen tarjolla aina välillä. Puhuttiin tästä yhden kaverin kanssa, jonka anoppi kans syöttää lapselle jatkuvasti nakkeja ja lisäksi lihiksiä jne. lopulta ystäväni pyysi neuvolasta kirjalliset ohjeet terveelliseen ruokailuun ja vei ne anopille mutta eipä tuo kauheesti auttanu, munkkeja ja pullaa on ehkä vähemmän tarjolla

ÄITI ja ANOPPI on kaksi ihan eri asiaa. Äideiltä siedetään tuhat ja yksi asiaa, joita anopilta ei siedetä. Koska anoppi on anoppi :x ja äiti on äiti :heart:

No itseasiassa mä siedän anopilta enemmän lasten hemmottelua, kun omalta äidiltä, koska lapset näkee anoppia niin harvoin, mummia lähes joka viikko. Mutta ymmärrän kyllä sun pointin Siksi ihmettelinkin yleisesti tätä mummojen nakkien syöttämis vimmaa, kun tuntuu olevan kovin yleistä että mummot tunkee lapsiin nakkeja paketti tolkulla Miksi nakkeja? ymmärrän vielä et halutaan hemmotella ja annetaan makeaa, mut ne nakit :xmas:

 

Pähkähulluja miniöitä täynnä itseään, ei voi muuta todeta.

 

Tulemme hyvin toimeen anopin kanssa, nykyään. Muutama vuosi sitten vihasin häntä. Sekaantui ja otti kantaa hääjärjestelyihimme ja alkoholitarjontaan häissäMME. Oli haukkunut äitini kun suvaitsee lastensa ryyppäämisen... hohhhoijaaaaaa. Olen yrittänyt ja päässytkin jo asian yli. Nyt meillä on kaksi lasta ja hyvin suhtautuvat asioihimme, eivät puutu ja auttavat pyydettäessä. Luulen, että aina tulee hampaan kolossa olemaan vähän jotain mutta yritän olla, ja uskon olevanikin ihan mukava miniä. Vaikka välillä otan viiniä lasin tai kaksikin...

 

Jos kerran on otettu asenne ilmainen lapsenvahti niin en tajua ettei apu kelpaavaan kehdataan sitäkin arvostella.
Olisin onnellinen jos joku hoitasi ilmaseksi meidän muksuja mutta minkäs teet kun mummot asuu kaukana joten ei ihan viitsi hoitoavuksi kutsua näitä tuolta likemmä 400km päästä.
Jos hoitaja ei miellytä niin palkkaa hoitaja ja maksa sille se tekee ne ruuat jotka haluat.
Isovanhemmat koittavat auttaa teitä ja te vaan haukutte ja mikään ei kelpaa
kaikki pitäsi saada ilmaiseksi kultalusikalla
Tosi hienon kiitoksen annatte hoitoavusta.

 

heh. oma poika uhkas äitiään poliisilla kun antoi lapselle hunajaa voi tsiisus, miten ne mummot jaksaa aikusia lapsiaan ees kattoo......

 

Kyllä olen anopille vilpittömästi kiitollinen pojan hoidosta ja kiitänkin häntä joka kerta. Se miksi poikamme on anopilla hoidossa eikä päiväkodissa on se, että anopin luona olemiseen liiittyy paljon myös HYVIÄ PUOLIA esim. poika sairasteli päiväkodissa kamalan paljon. Ja tämä ratkaisu kestää vain kaksi kuukautta, sen jälkeen minä jään äitiyslomalle ja hoidan pojan sitten kotona.

Pointti on vaan se: Miksi anopin on niin vaikea ottaa vastaan meidän toiveita pojan hoidosta ( ruuan, nukkumisen suhteen)? Miksi terveen maalaisjärjen käyttö lapsen hoidossa ja kasvatuksessa on niin vaikeaa???? Omat lapsensa on aikanaan lellinyt "piloille", mies on kertonut ettei heillä lapsena ollut äidin puolelta kieltoja, jos karkkia halusi kaupasta, niitä ostetttiin. Niin että esim. miehen pikkuveljen hampaat mätänivät suuhun ja veljestä kasvoi epävarma, huonolla itseluottamuksella varustettu nuori aikuinen, joka ei osaa tehdä päätöksiä elämässään, kun äiti taisi vielä 2-kymppisenäkin voidella leivät valmiiksi!

Huomaatko itse kuinka aika selkeästi nyt myös haukut miestäsi?
Oletko oikeiasti sitämieltä että miehesi siis on nössä äitin tississä kiinne eläjä jne. miuten muka yksi lapsi olisi kunnollinen jos kaikki muutkin olisi jo epätoivon menetettyjä

 

Mitä tulee lastenlasten hoitoon ja kasvatukseen niin toimeen tullaan ja anoppi kunnioittaa vanhempien toiveita+pitää kurin myös mummulassa. Kysyy luvan saako antaa makeaa jne. Mutta poikiensa ja miniöiden kanssa menee sukset ristiin ja taas pääsiäisreissu oli ankea anopin jatkuvan piikittelyn takia. Appikin selvästi ärsyyntyy siitä. Mutta jos ei kelpaa se miten siellä ollaan ja elämäämme eletään niin miettiköön miksi käydään niin harvoin...Kyse siis siitä että esim osallistuimme siivoamiseen ja tiskeihin jne mitä nyt tulee kun ihmisiä talossa on. Niin tää kokoajan pitää sellasta piikittelyä että voivoii mikä sotkupesä ja hän siivoaa kun se luonnistuu häneltä paremmin jne....kokoajan tuota rataa. Harvoin siellä muutkaan miehen veljet käyvät kun sama juttu heille. Mutta pakko välillä sietää kun mummu tykkää pojasta ja päinvastoin. Oikeasti ollaan vuosia yritetty ja enää ei jaksa miettiä mikä mättää.

 

Mun ja anopin välissä on uskonto, joka vaikuttaa sitten melkein kaikkeen meidän välillä...
Anoppi lestadiolainen..
Numero yksi on se, kun emme ole mieheni kanssa naimisissa, edes kihloissakaan... Olemme siis epätasapainoisia vanhempia!
Emme anna anopin kasvattaa lapsiamme lestadiolaisiksi, kiellämme heidän lapsen uskon kuulemma, ja sehän vasta kauheeta onkin...
Jos lapsi sairastaa niin pitäisi jättää "herran haltuun" ja nukkua rauhassa yö.. Saan kuulema syyttää itseäni jos olen väsynyt yöllisestä valvomisesta, kun on lapsi ollut kipeä.
Heillä kotona leivät,pullat tehdään itse, ja tästäkin saan kuulla paljon anopilta, kun ei mies saa enää edes kunnon pullaa kun on minun kanssa yhteen mennyt! Voi daaaaaa!
Olenhan ihan kamala äiti kun joskus otan vapaaillan ja lähden vaikka ystävän kanssa kaljalle (joo tätähän en hänelle kerro, mutta jostain hänen korviinsa kantautuu..).

Muutenkin nainen on niin helvetin rasittava tapaus, että ihmetelkää rauhassa jos en halua heidän luona käydä kyläilemässä...

 

järkyttäviä anoppeja...

 

hyvin tullaan juttuun. anoppi on erittäin mukava. mieluummin vietän aikaa sen kaa kuin mun oman äidin kaa. :heart:

Peesi

 

Meillä myös uskonto välissä. Onneksi myös monta sataa kilometriä. Ennen lapsen syntymää ei oltu paljoakaan tekemisissä, nykyään olisi sukulaisia miehen puolelta kylässä joka viikko. En jaksa leipoa, keittää kahveja tai siivota ennen kyläilyjä. Mikäli en näin tee, olen huono äiti - pitäähän naisen olla kodin sydän ja hoitaa kotona kaikki ruuanlaitosta lastenhoitoon ja miehet voivat viettää aikansa sohvalla filosofoiden. Näinhän sanoo jo yläkerran herra. Haluan olla kotona ihan normaalisti, laulaa ja tanssia lapsen kanssa musiikin tahdissa, mutta musiikkihan on helvetistä. En jaksa kuulla neuvoja siitä, miten lapsi menee pilalle jos sitä nukuttaa vieressä tai kantaa liinassa. Onneksi kaikki neuvot ovat v-mäistä vihjailua ja kauhistelua, joten niihin ei välttämättä tarvitse aina vastata. Kun anoppi tulee kylään, lapsi lentää heti paikasta x anopin syliin eikä sitä saa sieltä vasta kuin 12-tuntinen vierailu on ohi. Perheen yleinen hyvinvointi ei paljon kiinnosta, kysymykset koskevat vain ja ainoastaan lasta. Totta kai lapsi voi hyvin, kun sillä on hyvät vanhemmat, paras äiti ja isä hänelle. Ihmettelen usein, miksei samanlaisia ongelmia ole ukkien ja pappojen kanssa, heillä homma on erinomaisesti hanskassa. Ihaillaan lasta, pidetään sylissä, vietetään aikaa yhdessä, mutta kaikenlainen kommentointi ja moralisointi jätetään ulko-oven paremmalle puolelle. Mikä ihme naisilla on saada seuraavan sukupolven naiset tuntemaan itsensä paskoiksi äideiksi, epäonnistujiksi? Herääkö mummoilla pelko siitä, että oma kasvatustyö on mennyt päin metsiä ja täytyy välttää samat virheet lastenlasten kanssa puuttumalla joka välissä kasvatukseen? En ymmärrä... Nainen on naiselle susi.