Apua, olen raskaana!

Apua! Tein n. tunti sitten raskaustestin ja se näytti positiivista! Soitin heti lääkäriin ja menen huomenna varmistamaan asiaa! Olen 21-vuotias ja mieheni saman ikäinen. Olemme olleen reilun vuoden kihloissa ja 2,5 vuotta yhdessä.Normaalisti olemme käyttäneet kortsua ehkäisyvälineenä koska pillerit eivät ole sopineet minulle, mutta viime kuussa yhden kerran jäi käyttämättä ja näköjään heti tärppäsi! Tällähetkellä olen hämilläni ja ehkä jopa kauhuissani mitä tulevan pitää! Olemme kyllä puhuneet lasten hommaamisesta, että mieluummin lähempänä 20 kuin 30, mutta järkytys on silti suuri, koska en ollut kuitenkaan ajatellut ihan vielä lapsia tehdä. Mieheni on onnensa kukkuloilla ja hän on ehdotellut asiaa jo jonkin aikaa, itse olen ollut enempi varautunut ja halunnut ensin mennä naimisiin.
Tällähetkellä eniten pelkään perheen ja ystävien reaktiota! He ovat jo etukäteen haukkuneet että on typerää tehdä lapsia näin "nuorena" yms. joten saa nähdä koska uskallan kertoa.
Olis kiva kuulla muiden mietteitä ja ajatuksia!

 

Tai siis "ystävät" ovat haukkuneet. Perheessäni sisko sai esikoisensa 22 vuotiaana, veli yli 30 eikä ole vielä lapsia.

 

Ehdittehän te vielä naimisiin ennen lapsen syntymää Ja se mitä tulee ystävien ja sukulaisten reaktioihin niin mitä niistä? Ne ovat niiden mielipiteitä ja ihan yhtä lailla niillä on se 9 kk aikaa tottua ajatukseen, samoin kuin sinulla. Ja ne ystävät jotka päättävät olla ymmärtämättä, eivät sitten oikeita ystäviä olleetkaan. Itse olin 22-vuotias kun sain esikoiseni ja toki sain minäkin iästäni kuulla kaikenlaista arvostelua, mutta sinä itse tiedät parhaiten mihin kykenet ja jos lapsen kasvattaminen ja ja äidiksi ryhtyminen on se, mihin tunnet olevasi valmis niin antaa mennä! Itse pelkäsin oman vaarini reaktiota aikanaan mutta sainpa yllättyä niin positiivisesta reaktiosta ja viimeistään sitten se vastasyntynyt sulattaa useimmat sydämet Toki moni muukin asia pelottaa raskaudessa ja vanhemmuudessa, mutta ehdottaisin että juttelet miehesi kanssa tai sitten varaat sen ekan ajan neuvolaan ja keskustelet siellä tunteistasi ja siitä mitä tehdä. Itse sain todella paljon apua omasta neuvolastani kun en alussa ollut ihan varma mitä tehdä raskauden suhteen, vaan nyt tuolla 1,5-vuotias esikoinen onnellisesti tuhisee omassa sängyssään ja pikkuveljensä pomppii masussa Tsemppiä odotukseen ja päätökseen ja sanon sinulle saman minkä niin monelle muullekin: kun se lapsi on maailmassa, muut asiat elämässä järjestyvät jotenkin, kaikki loksahtaa kyllä kohdalleen!

 

Heips,
Onnea!! Sain itse ensimmäisen "sarjani" 22 ja 23- vuotiaana ja nyt 33- vuotiaana olen niin onnellinen siitä että sain heidät nuorena! Nyt odotan kolmatta ja jotenkin tuntuu niin "nuorelta" kun on jo kaksi "isoa" tyttöä Joten arvostelijat ovat vain kateellisia, iloitse anna ihmisten puhua <3

 

Onnea oikein paljon Anna kavereiden sitten haukkua jos ovat kerran sitä mieltä. Minun mielestä lapsen teko ei kato sillä tavalla ikää,lapsi tehdään silloin kun ollaan itse valmiita, ja tiedetään että pystytään hoitamaan se lapsi! Tottakai alaikäisenä ei pidä hankkia lapsia,ei ainakaan minun mielestä..
Itse täytän tänä vuona 19 vuotta,ja mulla on kohta laskettu aika..

 

Onnea plussauutisesta, siittä se sitten lähtee, se pienen ihmisen elämä :heart: Itse plussasin esikoisen 20-vuotiaana, ehdin täyttää 21, ennen kuin tyttö syntyi.....nyt 27-vuotiaana meillä on neljä ihanaa lasta, tuo 6-vuotias esikoistyttö ja kolme vilperttiä pikkuveljeä, 3,5-vuotias, 2-vuotias ja 4kk ikäinen. Kyllähän sitä kaikenlaista kommenttia on matkan varrella saanut tai joutunut kuulemaan, mutta itse en päivääkään vaihtaisi pois ja toivottavasti epäilijätkin ovat sen huomanneet! Tärkeintä on, että itse olette sinut asian kanssa......ja se, että olet välillä kauhuissasi tai hämmentynyt, ei tarkoita, ettetkö lapsen kanssa pärjäisi, eiköhän jokainen terve vanhempi pohdiskele asioita monelta kantilta!

 

Kiitos kaikille ihanista kommenteista! Enpä ole näihin haukkujiin pitänytkään mitään yhteyttä pitkään aikaan.. Tällä hetkellä menossa rv 7+5 ja keskiviikkona käytiin ensimmäisellä neuvolakäynnillä Vielä ei olla kerrottu kellekkään paitsi yksi ystäväpariskunta tietää koska arvasivat

 

Sano niille suorat sanat ja iloitse raskaudestasi ! terveisin: ns.teiniäiti joka menee loppusuoralla, ja kuullut kaikenlaista valitusta iästään

 

niin täytyy sanoa sitten kun asia tulee ilmi en tajua miten se voi olla joillekkin ihmisille niin suuri ongelma.. :/ vielä n. 20v. sitten oli ihan normaalia saada lapset joskus parinkympin paikkeilla.. nykyään muotia on urakeskeisyys ja lapset tehdään kolmekymppisenä tai yli.. eikä siinäkään ole mitään vikaa jos niin haluaa tehdä lapset sitten kolmekymppisenä enkä minäkään ala tuomitsemaan tai hauku niitä jotka tahtovat tehdä lapset "vanhempana", mutta kaikki ei halua tehdä samalla tavalla ja ihmisten pitäisi olla suvaitsevaisempia ja ymmärtäväisempiä tämän(kin) asian suhteen. meitä on moneksi.

 

Paljon onnea plussasta =)

Mitä sitten mitä muut ajattelevat, jos sinä ja miehesi olette onnellisia ja vauva saa tulla niin unohtakaa muiden mielipiteet.

Itse 27v ja lapsettomuustutkimuksissa. Teksisin mitä vaan että olisin sinun tilassasi =)

 

Juu kyllä tämä alku "järkytyksestä" on jo muuttunut iloksi viimeistään tänään kun kävin ensimmäisessä ultraäänessä <3 Niin pieni elämänalku! siellä se heilutteli jalkoja ja käsiä ja kyllä mamin sydän suli <3