Avoin suhde

Mun mielestä tästä oli just ketju, mutten löytänyt...

Onko kenelläkään kokemusta?
Kuinka suhtautuisit jos kuulisit että jollain lähipiirissä on?

Itse ehdotin miehelle tänään. Meillä on lapsia.

 

No mitä miehesi siihen sanoi?
En usko että toimisi meillä, mutta jotenkin mua kiinnostaa tämä aihe kuitenkin.

 

Ajattelen, että niin ei ter ihminen joka oikeasti rakastaa ja saa vastarakkautta.

 

Puhuttiin ensin aiheesta vähän kierrellen ja sitten ehdotin itse suoraan. Itsellä ei ole mitään hinkua lähteä muiden perään, mutta mies on sellainen tuuliviiri, että mielestäni näin oltaisiin onnellisempia. Mies oli vähän ihmeissään, mutta vaikutti ihan tyytyväiseltä. Jätettiin asia hautumaan.

 

Siinä voi käydä niin, että se toimii niin kauan kun mies saa mennä. Sitten kun sullakin on panokumppani niin miehestä tuleekin mustasukkainen.

 

Eli et saa vastarakkautta, muttet halua olla yksinkään. Mikäpä siinä, miehelle varmaan sopii tuollainen. Samalla sen kiinnostus suhun luultavasti lopahtaa entisestään, kun sussa ei ole haastetta.

 

En suhtautuisi yhtään mitenkään. Jokainen tehköön kuten heille sopii.

 

Mä arvasin, että aika pian alkaa tulla kommenttia jossa mua pidetään säälittävänä miehessäroikkujana. Mulle ei oo mikään ongelma olla yksin, kyse ei ole siitä.

 

ihmettelisin asiaa. itse en ikinä koskaan tuollaiseen alkaisi. olen yhden miehen nainen, kerrallaan.

 

ap, miksi ehdotit avointa suhdetta, jos itselläsi ei ole hinkua muihin?

itse voisin harkitakin avointa suhdetta, sillä ehdolla ettei niitä toiselle mainosteta. mitä ei tiedä, ei satuta

 

Mulla ei tällä hetkellä ole mitään hinkua, mutta kyllä ajatus siitä etten oo kahlittuna yhteen mieheen on ihan kiehtova. Oon tasaisempi kuin mies, mutta ihan yksiavioiseksi en kuitenkaan itseänikään miellä.

 

Ei ole kokemusta. En tiedä lähipiiristä tällaisia järjestelyjä, mutta eihän he välttämättä mulle kertois ees. Data sais ympäri korvia, jos ehottas.

 

Lähipiirin avoimet suhteet ovat päättyneet eroon.

 

En ole koskaan törmännyt vapaaseen suhteeseen, joka oikeasti toimisi. Näyttää siltä että näissä suhteissa aina toinen osapuoli humppaa kylillä ja toinen istuu kotona itkemässä salaa. Ihmiset pettävät paljon, joten onko se helpompi kestää silloin kun tietää mitä toinen tekee ja on antanut siihen luvan? Onko se tavallaan itsesuojelua, jolla säästytään yllätyksen tuomalta nöyryytykseltä?

Se mitä aikuiset ihmiset tekevät parisuhteessaan ja miten sopivat elää on jokaisen oma asia, mutta en siis ole ole koskaan nähnyt toimivaa vapaata suhdetta. Ehkä sellaisia kuitenkin jossain on?

 

[QUOTE="guest";26518098]En ole koskaan törmännyt vapaaseen suhteeseen, joka oikeasti toimisi. Näyttää siltä että näissä suhteissa aina toinen osapuoli humppaa kylillä ja toinen istuu kotona itkemässä salaa. Ihmiset pettävät paljon, joten onko se helpompi kestää silloin kun tietää mitä toinen tekee ja on antanut siihen luvan? Onko se tavallaan itsesuojelua, jolla säästytään yllätyksen tuomalta nöyryytykseltä?

Se mitä aikuiset ihmiset tekevät parisuhteessaan ja miten sopivat elää on jokaisen oma asia, mutta en siis ole ole koskaan nähnyt toimivaa vapaata suhdetta. Ehkä sellaisia kuitenkin jossain on?[/QUOTE]

"Vapaa suhde" on niin vahva sana, ettei se vapaimmillaan paljon parisuhdetta enää muistutakaan. Lievempiä versioita sitten voikin olla monenlaisia ja ne ihan toimiviakin. Jokainen parihan voi sopia omat itselle sopivat säännöt.

 

Miulla ei oo itsellä kokemusta, ei kyllä onnistuis miulla, en halua jakaa miun miestä muiden
kanssa eikä miulla itsellä oo mitään hinkua olla muiden kanssa.

Miehellä oli ollu aikoinaan avoin suhde seurustellesaan erään naisen kanssa, ei toiminu.
Naisella oli muita miesystäviä, mutta miehellä ei saanu olla muita naisia, nainen oli heti
mustasukkainen.
Ei mieskään enää haluaisi olla avoimessa suhteessa.

 

Ei sopisi minulle. Muiden suhteet taas eivät minulle kuulu, en tiedä itse ketään avoimessa suhteessa elävää.

 

Ei muiden suhteet mun persettä kutita, kukin tehköön niinku parhaaksi näkee.