Hra Majuri
[QUOTE="juuei";23337758]Ei oo ei jos jotai sattuu. Voipi se ydin sulaessaan mennä läpi maapallon jos hyvin käy.[/QUOTE]
No ei varmasti mene maapallon läpi, siitä pitää huolen maan vetovoima
No ei varmasti mene maapallon läpi, siitä pitää huolen maan vetovoima
"ccc"
Nyt mentiin mojovasti palstamammojen mukavuusalueen ohi...
Tajuatteko te kaikki noi "suojakuori ehjä, ydin yhä vaarassa paljastua" yms. muut jutut?
Mä en oikeesti tajua mitä toiki tarkoittaa, mut pahalta kuulostaa :ashamed:
Mä en oikeesti tajua mitä toiki tarkoittaa, mut pahalta kuulostaa :ashamed:
"ccc"
Tsernobylin onnettomuuden tekninen kulku:
Lauantaina huhtikuun 26. päivänä voimalan neljännen reaktorin määräaikaishuollon alkaessa oli sovittu tehtäväksi koe. Kokeessa oli tarkoituksena selvittää pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle. Jotta koe voitiin tehdä, muun muassa hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle.lähde?
Reaktorin teho pudotettiin normaalista 3 200 megawatin lämpötehosta 700 MW:iin. Ilmeisesti kokeen viivästymisestä johtuen tehonpudotus päädyttiin tekemään liian nopeasti, jolloin reaktorin todellinen lämpöteho putosi kolmeenkymmeneen megawattiin. Reaktorin normaalisti tuottaman fissiotuotteen ksenon-135 pitoisuus alkoi nousta. Reaktorin teho oli alarajalla, joten sitä päätettiin lisätä 200 MW:iin. Ksenon-135:n neutroniabsorption ylittämiseksi säätösauvoja päätettiin vetää reaktorista ulommas kuin turvallisuusmääräykset sallivat. Myös vesipumput, joita generaattorin oli tarkoitus käyttää, oli käynnistetty. Veden virtaus ylitti turvallisuusmääräykset. Koska myös vesi absorboi neutroneja, täytyi sitä kompensoida vetämällä säätösauvoja ulos toimivan reaktion ylläpitämisen vuoksi. Reaktoria käytettiin vaarallisessa ja epävakaassa tilassa.
Koe alkoi 1:23:04 paikallista aikaa. Reaktorin epävakaa tila ei näkynyt hallintalaitteissa mitenkään. Kahdeksasta jäähdytyspumpusta neljä suljettiin. Virtauksen hidastuessa jäähdytysneste kuumeni reaktion kiihtyessä ja alkoi kiehua, jolloin putkiin syntyi höyrytaskuja.
Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisella tehoalueella. Reaktoria ei ollut suunniteltu käytettäväksi, kuten sitä kokeessa käytettiin. Itse asiassa sen suunnittelijat tiesivät reaktorin epävakaaksi valitulla tehoalueella, minkä vuoksi reaktorin käyttö kokeen tavoin oli yksiselitteisesti kielletty.
Kello 1:23:40 käyttäjät painoivat hätänappia, joka pudotti kaikki säätösauvat reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Länsimaisilla reaktoreilla tapahtuma on lähes hetkellinen, mutta RBMK:ssa operaatio kesti 1820 sekuntia. Edetessään säätösauvojen kärjet syrjäyttivät hetkittäisesti jäähdytysnesteen, ja koska kärjissä oli grafiittia, reaktio kiihtyi. Lämpötila nousi reaktorissa niin paljon, että sen metalliosat alkoivat pehmetä ja säätösauvat jumittuivat.
Kevytvesireaktoreissa jäähdytysveden syrjäytyminen ja höyrystyminen vaimentaa itsestään ketjureaktiota, mutta RBMK:n tapauksessa se ruokkii sitä. Kello 1:23:47 reaktorin teho nousi 30 GW:iin, kymmenkertaiseksi normaalista. Tämä oli liikaa reaktorin jäähdytysputkille ja kannelle, jotka rikkoutuivat hetkessä valtavan paineennousun ja höyryräjähdyksen johdosta. Reaktorin ytimeen pääsi ilmaa, jolloin happi sytytti hetkessä hidastinaineena olleen grafiitin. Neuvostoliitossa ydinvoimalaitoksiin ei rakennettu suojarakennusta, koska reaktorit oli suunniteltu siten, että kunnollisen suojarakennuksen rakentaminen olisi ollut hyvin kallista ja hankalaa. Reaktorista vapautuvien korkeapaineisten radioaktiivisten kaasujen, savun, hiukkasten ja kappaleiden sekamelska pääsi lähes esteettä ulkoilmaan. Radioaktiivinen savusumu nousi noin kilometrin korkeuteen.lähde?
Yksi työntekijä kuoli räjähdyksessä ja toinen kuuman höyryn aiheuttamiin palovammoihin. Räjähdykset sytyttivät noin 30 tulipaloa, mukaan lukien kolmosreaktorin rakennuksen katon.
Soinu päässä koko aamun...
"vieras"
Ei tietenkään ole turvallista. Kai tiedätte, millasissa ongelmissa Suomessa rakenteilla oleva ydinvoimalakin koko ajan on?
jippii
[QUOTE="vieras";23337886]Ei tietenkään ole turvallista. Kai tiedätte, millasissa ongelmissa Suomessa rakenteilla oleva ydinvoimalakin koko ajan on?[/QUOTE]
Ja Suomen kallioperää suunnitellaan maailman muidenkin ydinvoimaa käyttävien maiden ydinjätteen loppusijoituspaikaksi. Meillä kun on niin vakaa kallioperä.
Että ei muuta kuin globaalia politiikkaa vaan lisää! Kohta asumme ja elämme melkoisen ydinpommin päällä!
Ja Suomen kallioperää suunnitellaan maailman muidenkin ydinvoimaa käyttävien maiden ydinjätteen loppusijoituspaikaksi. Meillä kun on niin vakaa kallioperä.
Että ei muuta kuin globaalia politiikkaa vaan lisää! Kohta asumme ja elämme melkoisen ydinpommin päällä!
"vieras"
Näinpä. Saksassahan nämä "ikiajoiksi" haudatut säiliöt alkoivat vuotaa tuossa vuosi pari sitten. Että jep jep.
Meneehan neutriinotkin mapallon lapi, miksi sitten ydin sateily ei menis?
physique
Ensinnäkin siellä ytimessä on jo kaikenlaista säteilevää kamaa, yksi pieni reaktoriydin tuskin kauheasti mitään muuttaisi.
Toiseksi neutriino on aivan eri asia kuin fotoni. Gammasäteilykin pysähtyy kun on kilometrikaupalla kiveä välissä. Alfahiukkaset ja beetahiukkaset, eli helium-ytimet ja elektronit, ne pysähtyvät jo paljon nopeammin. Alfahiukkanenhan pysähtyy jo muutamassa sentissä ilmaa.
Kolmanneksi; puhe oli *reaktoriytimen* menosta maapallon läpi. Toki ydin voi sulattaa tiensä vaippaan asti, mutta ydin ei suinkaan pulpahda toisella puolella maapalloa pinnalle sillä vetovoima vetää sitä maapallon ydintä kohti. Siksi se putoaa *alaspäin*.
Neutriinot ovat lähes massattomia ja täysin varauksettomia hiukkasia. Ne kyllä menevät vaikka minkä läpi.
Kaikella kunniotuksella, halusin vain tietaa kuinka Hra Majuri vastaa ,enka suinkaan mita Sina vastaat. Mutta kiitos kuitenkin.
[QUOTE="ccc";23337801]Tsernobylin onnettomuuden tekninen kulku:
Lauantaina huhtikuun 26. päivänä...
.........................................
.... mukaan lukien kolmosreaktorin rakennuksen katon.[/QUOTE]
No en mä vieläkään tajua. Mut kiitos yrityksestä
:flower:
Lauantaina huhtikuun 26. päivänä...
.........................................
.... mukaan lukien kolmosreaktorin rakennuksen katon.[/QUOTE]
No en mä vieläkään tajua. Mut kiitos yrityksestä
:flower: