**^Elokuun Epelit 2012^ MEIDÄN KUU!!**

Jos supistukset on menkkakipua potenssiin sata, aaltoilevaa tuskaa jonka takia ei pysty nukkumaan saati makaamaan sängyssä ni sit mua supistaa Yö menny muutenki ihan päin veetä, nukuin ehkä 2h ja isäntä kun lähti töihin 4 jälkeen ni mä oon siitä asti ollu hereillä. Äsken taas alko jomottelemaan pahemmin ja oli pakko sit todeta että joo ei nukkumisesta tuu mitään.

Ja mitä tähän tuumaa armas puolisoni? Soitin sille äsken ja varoitin että älä varaa menoja viikonlopuksi, saattaa olla että lähetäänkin ainoastaan sairaalaan. Ja se vastas tympiintyneellä äänellä AHA. (!!!!) Kuulosti just siltä että voi --ttu nyt en pääse sinne autojuttuun tms, jotainhan se tietty suunnitteli. Sanoin sitte että mene minne menet mä hommaan jonku toisen sitte sinne tilalle. On mulla aivan ---tanan ihana mies. Ekana tulee autot ja sitten vasta minä.

Ja ---kele kun mä tässä tuskissani kerään kiukkua iltapäivään asti kunnes se tulee töistä niin siitä ei jääkään jäljelle kun märkä läiskä.. :kieh: Taidanpa lähtee koht herättelee äitiä että lähetään kaupoille pyörimään.

inieh ja tyyppi 38+4

 

Itsellä kiinnittyminen tapahtunut melko myöhään. Viimeksi jopa vasta tuntia ennen syntymistä kun kalvot puhkaistiin. Että kyllä se synnytys voi alkaa ilman tuotakin. Tuon takia olen pystynyt hyvin liikkumaankin loppuajasta. Välistä vauva vain päättää hilata itseään tuolla alhaalla.

 

Inieh tääl kanssa yö meni mitä erilaisimpien kipujen merkeissä. Supistusta, menkkakramppeja, sukkiksia... En mä enää tiedä. Niitä kaikkia.... Alapää tuntuu hakatulta. Olin jo toiveikas että synnytys lähtee käyntiin, mutta hiipuihan tuo kun nousin ylös.
Enkunkielisessä kirjallisuudessa käytetään masentavaa termiä "false labour". Voi kuulemma kestää viikkoja. Että jihhaa, mä varmaan valvon yöt false labourissa vkolle 42+, ja sit käynnistetään...

Ihan mahdotonta saada mitään tehtyä tai keskittyä mihinkään...

Uusiäippä ja vaaveli 39+6

 

inieh: Olipa taas oikein kauniisti mieheltä todettu. Pöh ja huh. Toivottavasti kumminkin pääsisit tositoimiin ja vauva päättäis syntyä, niin ei tarvitse kärvistellä enempiä.

täälä tietenkin ollaan ihan kokonaisia, eilen tuli jonkin verran kipeitä suppareita, mutta heti kun lähtee liikkeelle ne perhana loppuu !! Pitäskös tässä vaan maata sängyssä tekemättä mitään?! Ei pysty. Eilen tuli tilaamani kinuskikissan leivontakirja, ja arvatkaas mitä tämä mamma tekee tänään koko päivän Neuvolassa olin eilen ja painokin tippunut 400g taas, whee

parastahan oli kun terkka otti hemoglobiinin sormenpäästä, ja tulos oli 132, ei uskonut että voi olla noin hyvä ilman lisärautaa, joten otti sitten tarkemman tuloksen saadakseen injektioneulalla kädestä (muita neuloja ei heillä ollut..) ja tulos oli 142 Että rautaa ei tosiaan tarvita ! Jokin asia edes kunnossa, näiden turvotusten, kipujen ja vitutuksen keskellä. Mieskin kuumottelee että synnytäs jo, minkä perhana mä sille voin jos toinen ei vaan tule. Sillä 25pvä toosi iso keikka, minne sen on pakko mennä, niin olishan se kiva että vauva ennen sitä tulisi. Päätiin tosin eilen että vauva syntyy tänään, koska niin syntyi esikoinenkin. eli 40+4. ja sillonhan multa horhati vedet neuvolassa siihen pöydälle kun siihen pääsin makaamaan. Luoja kyllä kun voi olla turhautunut. plääh. Sori valitus ja avutuminen, mutta kuten sanoin, pläääh!!

 

Inieh Olipas kyllä tympeää käytöstä mieheltä. Toivottavasti kuitenkin pikkuinen päättäisi syntyä pikapuoliin!

Paulinalle ja uusiäipällekkin tsemppiä kipuiluun, jospa ne kuitenkin merkkaisivat että h-hetki lähenee. :wave:

Täällä ei ole tapahtunut mitään. Välistä jotain säälittävää pientä kipuilua ja suppareita ja menkkajomotteluja. Minä pistin veikkauksen syntymäpäivästä 40+4 ja mies veikkasi 39+5! Katsotaan kumpi pääsee lähemmäs.

Turvotukset on tullu kyllä nyt riesaksi. Jalat on oikeesti kuin halkopökkelöt.

Totesin miehellekin että,
Olo on kuin mursulla, jalat kuin norsulla ja kävelen kuin pingviini.
Siinä on elukkaa kerrakseen, melekeen pyytää pääsymaksua eläintarhaan kun meille tulee käymään.

 

Kata 72 Paljon onnea pikku prinssistä! :flower:

Yasmin2012 Paljon onnea pikku prinsessasta! :flower:

kesämasu-12 Kiitokset synnytyskertomuksesta!

Valittaminen on sallittu! Tänne vain purkamaan kaikkea, mitä mieltä painaa, sillä on paljon parempi kertoa asiat eteenpäin ja saada tukea ja lohdutusta kuin antaa asioiden painaa mieltä. Tarvitsemme kaikki voimamme synnytykseen.

Kyselijöistä Anoppi soitteli eilen ja kävi ilmi, että miehen koko suku sitten soittaa miehen ja minun sijaan hänelle. Nyt rauhoittelin anoppia, että ma on kontrolliaika, joten sanohan kaikille, että eivät hötkyile ennen sitä. Minun puolellani äiti on rauhoittunut odottamaan maanantaita ja hyvä niin.
Mutta huomaahan sen, että raskaus muuttaa ihmisten tapaa kommunikoida, sillä jopa eilinen lukkoseppä kommentoi masuani ja kyseli, että koska pikkuinen syntyy! Ja ruokakaupassa saimme sokeerata miehen puolituttua, joka ei voinut uskoa, että vauva on todella jo yli lasketun ajan. Totesin hepulle, että jännitämme, että pääsemmekö ulos kaupasta.

Miehen sanomisista olen todella pahoillani, että miehesi reagoi noin, inieh. Ymmärrän kyllä hyvin, että miehillä on omat kiinnostuksen kohteensa ja harrastuksensa, jotka ovat tärkeitä, mutta kumppanin ja vauvan pitäisi juuri nyt olla ne tärkeimmät asiat. Vastaavasti koitan olla soittamatta miehelle töihin juuri nyt, sillä mies odottaa koko ajan Sitä Soittoa, jossa kerron, että nyt kotiin, supparit ovat alkaneet/vedet menivät. Oli oikeastaan kiva kuulla aamulla, että toinen oli pettynyt, ettei vieläkään tullut yöllä lähtö... että kumpikin jo kovasti odottaa oman pikkuisen näkemistä.:heart:

Vauvan kotiinlähtövaatteista minäkin olen stressannut. Pelkään koko ajan, ettei mukana ole tarpeeksi lämmintä puettavaa pienelle... Pitääkin käydä uudelleen läpi tuo sairaalakassi ja katsoa, että kaikkea olenkaan vauvalle pakannut. Toki mies voi aina tuoda vaaville vaatteita lisää kotoa, mutta jotenkin minusta vain tuntuu, ettei mies vielä osaa oikein katsoa, että mikä koko on missäkin kuteessa (vaikka olen laittanut vaatteet pinoihin koon mukaan vauvan vaatekaappiin) tai mikä on tarpeeksi lämmin vaate.

ON Täällä ei mitään vuoda... tai supistele, ei ole edes menkkajomotusta! Kaiketi voin ottaa illan iisisti ja mennä ystäväni läksiäisjuhliin näyttämään valtavaa masuani. Toivottavasti paikalla on yhteinen tuttumme, joka myös odottaa esikoistaan, niin pääsisimme vaihtamaan kuulumisia. Aion kyllä tänään vihdoinkin keittää tuttipullot, tutit, maidonkerääjän ja rintakumit, tämä operaatio on vain jotenkin jäänyt. Ovatpahan sitten valmiita käyttöön, tarvittiin tai ei.

Tsemppiä jännäilijöille, tsemppiä vauva-arjessa jo eläville!
Ihanaa viikonloppua kaikille!

Luckygirl & Vintiö 40+6

 

Onnea vauvautuneille !! :heart:

Oma asiani: vali vali vali, itku, mää en jaksa, *huoh* !! Olisipa jo sunnuntain ja se ya-kontrolli !

Tietääkö kukaan kuinka helposti käynnistävät, toisin sanoen minun tapauksessa; onko jotain vauvan painorajaa jolloin käynnistävät?

Niin turvonnut ja masentunut Ninzi & Tyllerö 41+1

 

Wiwi & masuasukki 40 + 1

Eilen käytiin neuvolassakin ja ihan perus käynti ja kaik arvot edellee kondiksessa

Ei muuta kuin odotellaan.. odotellaan.. odotellaan ja odotellaan... :kieh: :stick: :headwall:

Pientä jomotusta mahalla tuntunut, mutta kovin laimeana ja satunnaisina kipuina on pysynyt edelleen!

 

Inieh täällä myös mies on ilmoittanut, että huomenna ei sovi synnyttää, koska on pyörätapahtuma Turussa. No, meillä tuo sanoi sen vielä (kaiketi) ihan leikillään, mutta samaa ongelmaa täälläkin ajoittain ilmassa siis.

paulina ei saa puhua mistään kakun leipomisista mitään, mulla on ollut jo viikon hirveä hinku leipoa täytekakku. Ei mitään havaintoa miksi. Toistaiseksi en ole tätä vielä toteuttanut, riittää nämä 20 raskauskiloa, kun kahdestaan miehen kanssahan se tulisi syötyä. Miehellekin on jo kerynyt noita "raskauskiloja" tässä ohessa..

Saraella + masu 39+0

 

paulina unohdin kokonaan mainita, että minäkin suunnittelen Kinkuskikissan kirjan hankkimista. Olen pitkään himoinnut sitä ja paria muutakin kakkublogistin kirjaa. Aion etsiä niistä inspiraatiota Vintiön kastekakkuun. Jos siis vaikka uskaltaisin pitkän kakkutauon jälkeen itse leipoa kakun niin tärkeään perhejuhlaan... Mutta ainahan sitä saa suunnitella, sillä mitäpäs muuta tässä vaiheessa (pääosin) ajattelisi kuin pikkuiseen liittyviä juttuja...?
Pahoitteluni Saraellalle aiheesta jatkamisesta...:ashamed:

 

Onnittelut vauvautuneille! :flower:

inieh; jospa mies ei keksiny paniikissa muuta sanottavaa? Ikävältähän tuo kuullostaa, mutta jos ei oikeesti tajunnu, että nyt voi olla tosi kyseessä... Munki mies vitsailee koko ajan, että voihan hän töissä olla mitä hän siellä synnytyksessä tekee?

antisosiaalisuus on saapunu tänne oikeen urakalla. Mua on jo pari päivää ärsyttäny ihan kaikki ja olisin halunnu olla ihan omassa olossani ilman että koko ajan joku on seurana. Veli siis poikansa kanssa tuli viime la-su yön välillä ja lähtivät tänä aamuna. Kai tämäki on jotaki valmistautumista synnytykseen, kun kuulemma luontoeläimetki vetäytyy omiin oloihinsa ku synnytyslähenee ja ovat kärttysiä. Pätee muhun kyllä ihan täysin. Mä en vaan viittiny sanoa, että menkää pois ku olivat kerranki täällä. Mutta mua otti niin pattii kaikki että ei mitään rajaa... Siis jo se, että veli aivastaa meinas saaha mut käymään kurkkuun kiinni... Reilu emäntä... Mulla on vaan olo, että peiton alla on hyvä olla enkä kaipaa muita ku mieheni kädet ympärille...

vauvan kotiinlähtövaatteet on valittu aikaa sitten. Saapi äippäpakkauksen raita bodyn ja ne koirakuvalliset potkarit (ku meillä on koiria niin tottakai... ) lisäksi on fleecetossut (lahja mun kaverilta) ja tumput, kypärämyssy ja pipo sekä takki. Tarpeen tullen mies nappaa vielä turvaistumeen nalle-langasta tehdyn vaunupeiton, niin sillä pärjää autolle. Peiton tilalle vaihtoehtona on itte kutomani neulesetti, joka on puuvillalangasta tehty. Mutta tuntuu tuo peitto näppärämmältä.

tutit, pullot ja rintakumit on täällä vielä kokonaan keittämättä. Tutteja ei oo edes ku 2 ja pullojakaan ei oo ku muutama. Rintakumeja 2. Aattelin, että nuilla pääsee alkuun ja jos tarvii tutteja niin sit voi ostaa lisää. Enhän mä oo edes äippäpakkausta vielä pedannu vuoteeksi. Aattelin, että sen ehtii sittenki ku tullaan kotiin - eivätpähän lakanat pölyty.

(.)
Päivittäin supistaa. Toissa iltana oli koko maha ihan kivikova ja mieski siitä oikee mainitti ku sitä häiritti halatessa mun mahan kovuus. Eilen taas oli ihan löllö ja myötäävä. Ja nyt on aamuyöstä asti ollu taas menkkakipuja ja ikäviä tuntemuksia tuolla alaosastolla.

Kyselin käynnistämisestä eilen ku mulla käynnistyspäivä on sunnuntai. Kuulemma lähete lähtee perjantaina ja mä saan itte sit soitella heti äippäpolille ja sieltä voivat ottaa sit vaikka jo sunnuntaina, jos ei oo kiirettä, tai sit maanantaina. Vasta oli syntyny 19vauvaa vuorokaudessa - plus muut päivä pari sitte synnyttäneet niin oli kuulemma ollu helkkarin kiire osastoilla eikä kunnolla ollu apua saanu. Yllättäen, ku ei tuollaseen oo mitotettu hlökuntaa... Eikä kuulemma TYKS enää automaattisesti opeta edes kylvetystä - ei mua haittaa ku oon kouluaikana opettanu itte äitejä kylvetttämään vauvoja - lupasin miehellekki että mä opetan sen ei sitte tarvi tapella tyks; ssä. Niin siis oon päättäny, että tulkoot kirppu sitte ku on tullakseen, eipä se sieltä tuu aikasemmin ku on valmis. Tosin nytku vieraat lähti niin alotan enemmän hiillostamaan sitä ulos.

Kasvaahan tuo kirppu muutenkin koko ajan viikon pidemmällä ku lasketusta ajasta vois päätellä niin toivon että tulis ilman käynnistystä ulos. Pitäs muistaa tiistaina kysyä neuvolasta, että voiko käynnistää etukäteen tuon mun selän vuoksi. Selkä on ihan totaalisen finito. Eilen kävin vaan ruokakaupassa kävelemässä ja joku sata metriä käveltyä tuntu että lähtee jalat alta, ku selkä vetäs niin järkyttävän kipeeksi eikä mikään asento ollu ollenkaan hyvä. Itkun kanssa ilta meni. Lisäksi murehdin sitä, että koska oon kärsiny helvetillisistä menkkakivuista (pyörtyny kivusta kertaa monta) niin tajuanko mä millon supistaa oikeesti enkä pidä vaan menkkakipuna? Neuvolassakin sanottiin, että se mitä mä pidän vaan menkkakipuna voi olla ihan oikee supistus, mutta musta se vaan kuuluu asiaa menkkojen merkeissä. Mutta neuvola kyllä meinas, että pitäs mun sit toisaalta erottaa myös ne oikeet supparit kun ne vaan kovenee. Toisaalta kaikkihan on kipukynnyksestä kiinni... joten well see..

38+3

 

Taika Ne menkkakivut on nimenomaan supistuksia, ja täytyy sanoa että kipeää ne käyvät. Alkavat yleensä heikosti mutta vahvistuvat kyllä, varmasti tajuat kun on tosi kyseessä. Kuukautisten aikaankin ne menkkakivut johtuu kohdun supisteluista, raskaana ollessa, synnytyksen alkaessa ne vaan on potenssiin sata :kieh:

Tajusin tässä jokunen viikko sitten, viimeksi km aikaan kun vedet menivät, mullahan oli n. 20min alavatsalla tosi pahaa kipuilua ja sellasia polttoja. Supistuksiahan ne olivat. Vaan eipä sitä silloin tiennyt ei, nyt en hätkähdä jos samanlaisia kipuiluja tulee.

Nyt Tulin vaan riemuitsemaan että mulla supistelee kivasti, jopa kaksi kipeää olen saanut huomioitua! opcorn:

Kotiinlähtövaatteet
Taidampa pakata vielä jotain lämmintä matkaan pikkuiselle.

 

Onnea taasen vauvautuneille. :flower: :heart:


Supistusten tunnistamisesta. Säännöllisyys on hyvä merkkipaalu sille, miten tunnistaa supistuksia. Ja se, että menkkajuiliminen raskaana ollessa voi olla ihan vain alavatsan tuntemuksia, mutta kun synnytyssupistus tulee, niin se on niin kireä pallo tuo vatsa ja siihen kun yhdistää sen kovan kivun, niin sen takia se on vaikea sekoittaa mihinkään muuhun. MUTTA ennen kuin on kokenut sen oikean synnytyssupistuksen on hyvinkin tavallista ajatella, että voinko sen sekottaa ihan harjotussuppareihin tai muihin kipuihin. Kipukynnys kyllä voi olla korkea, mutta harva sen takia kotia on jäänyt ihmettelemään. Ja jos ei ole pitkä matka synnärille, niin ei tuota ole edes hätä lähteäkään heti ensimmäisten synnytyssupistusten jälkeen. Ihan rauhassa niitä voi tunnustella, että pysyykö nää nyt päällä, vai oliko vaan esimakua.

Mulla oli siis keskimmäisen kanssa samat ajatukset, että tunnistanko. Jos en olisi koskaan kokenut niitä supistuksia häneltä, niin olisin tässä raskaudessa jo 2 kertaa lähtenyt synnärille, koska olen saanut säännöllisiä semi-kipeitä supisteluita monta tuntia. Nyt kuitenkin tiedän, että synnytyssupistukset tunnistaa ja jos epäilyttää, että onkohan tämä nyt sitä, niin kannattaa odotella voimakkaampia tuntemuksia, sen takiahan synnäriltä annetaankin ohjetta, että "sitten kun et kotona pärjää, lähde tulemaan"

Mulla on vähän ihme ongelma. Laitoin eilen sen kerta-annostabun canestenia ja ilmeisesti minun paikat on niin kuivat, että piru vie se sulanu tuonne se tabletti, joten liekö tuo sitten hoitaa. Mulla vaan kokoajan mietityttää, että jos tulis nyt lähtö synnärille, niin syntyiskö tää vauvaraukka pää ihan tabletinmurussa :ashamed:

Minä en keittele mitään etukäteen. Ne kun kuitenkin pitää keittää sitten uudestaan jos ne useita päiviä sielä seisoo käyttämättöminä.

Inieh. Minun mies oppi eilen, että ei kannata jättää asioita setvimättä kun rouva istuu päivän kotona keräämässä kiukkua.

Mulla on hankaluuksia nyt näiden pelkojeni kanssa. Tähän ahdistuneisuushäiriöön kuuluu mulla se, että mulla on ihan kohtuuttomat pelot ja yks näistä on kuolemanpelko. Koska mulla ei lääkitystä nyt ole, niin ei ole oikein sitten mitään tapaa, millä helpottaa. Mulla on ihan älytön stressi siitä, että mulla tihuuttaa lapsivettä, niin etten tajua ja sitten vauva kärsii tuolla vähissä vesissä ja saa jonkin infektion. Siksi mulla on kokoajan tunne, että pitäs tän vauvan syntyä, että se saataisiin turvaan. Ärsyttävää, kun muutenkin on levoton olo, niin sitten iskee nää pelot.

rv 38+5

 

Yasmin2012 onnittelut pikkuisesta ! :flower:

Inieh, tsempit miehen kanssa!

Mä olin jo viime yönä lähdössä sairaalaan ku koko yön supisteli ihan tajuttoman kipeesti, en ois uskonu et se voi edes sattua noinki paljon. Supisteli välillä säännöllisesti ja aika tiheestikkin, sit taas loppuyöstä supistukset harveni mut kesti kuitenki joka kerta sen 60-90sek. Nyt on sit koko aamupäivän supistellu ei niin säännöllisesti mut kipeesti ja limatulppaa edelleen irronnut. Huui, mä niin toivon että nyt viikonlopun aikana syntyis, olis niin ihana :heart: toivossa on hyvä elää, mut voishan tää jo tulla ku laskettuaikakin jo mennyt.

Kaikille muille supistusten ja menkkakipujen kanssa painiville tsemppiä, kyllä se vielä tästä =)

Hauskaa viikonloppua kaikille!!

Hemami&pikkuinen 40+1

 

Kiitos tsempeistä, te osaatte kyllä olla hei ihania :heart:

Joo mäkin luulen niinku Taika meinasit, että mies ei ehkä vaan keksinyt mitään muuta sanottavaa. Mut siltikin, onhan tätä nyt jumankekka varrottu jo koko tää vuosi (ja enemmänkin), ja sit kun lähdön merkit alkaa olla ilmassa niin se tuumaa AHA.. Mä oon miettinyt tässä parisen viikkoa et eikö sitä muka jännitä yhtään kun ei sitä ainakaan näytä, mut näköjään se meneekin sit ihan puihin kun tositilanne tulee

Pumppa On munkin mies sen joskus kokeillut, että mä koko päivän kerään kiukkuani kotona.. Ja siinä ei hyvä heilu

Uusiäippä Voihan se olla niinkin että SÄ pääset tositoimiin viikonloppuna ja mulla onkin vaan harjottelua tää kipuilu..

( . ) Täällä ne supparit sitten loppu kun tässä koneella aikani roikuin. 8 kävelin äitille ja se oli ihan monttu auki että "Ootsä jo tähän aikaan hereillä??" Sit me käytiin kaupoilla ja tuleva mummu halus maksaa kaikki ostokset joten en sitten viittiny ihmeempiä kerätäkään kärryyn.. Mut korvakuumemittari on nyt hankittu. Kunhan mies tulee töistä niin on tiedossa kauppakierros vol 2 ja pikamarssia kiitos jos sais vaikka vähän supistelemaan Ja miehellä alkaakin nyt kesäloma, joten sehän sit käveleekin mun kanssa iltalenkkejä viereisellä pururadalla, piste

Tsemppiä myös muille kipuilijoille ja tuskissaan kärvisteleville, kunpa meistä nyt joku pääsis vauvan hakemaan viikonlopun aikana!

inieh ja tyyppi joka aiheuttaa äidilleen käsittämätöntä närästystä tänään 38+4

 

Hemami hyvältä kuulostaa sun tilanne...

Mulla hulahti housuihin äsken loputkin veriset limatulpat ja mun mielestä määrä oli niin valtava, että joukossa oli pakko olla lapsivettä. No, mitä sanovat synnärillä? Tarkkaile lapsen liikkeitä ja tee sidetesti.... Blaaah. Nyt side pysynyt kuivana.

Voikohan käydä niin, että oli lapsivettä ja nyt ei enää tule? Ja lapsi saakin jonkun infektion kun en "läpäise" sidetestiä??? Miten helkkarissa sinne synnärille pääsee oikein tsekattavaksi (kättäri)???? Nyt on tullut veristä vuotoa, pari veriklimppiä ja mielestäni lapsivettä eivätkä ne vieläkään suostu näkemään mua!
Surusilmät kuulostipa kivalta tuo "siro" vatsa täytyy sanoa että siro olo ei ole ollut vähään aikaan

Uusiäippä ja vaaveli 39+6

 

Pumppa muuten. Mulla on tuo sama olo, jotenkin tuntuu että vauvalla olisi jo niin paljon turvallisempaa olla tässä vierellä kuin tuolla masussa...

 

Uusiäippä älä enää soita sinne, meet vaan käymään ihan suoraan. Ei sinne voi turhan takia mennä käymään, niin meille sanottiin valmennuksessa. Neuvottiin ettei tarvii välttämättä edes soittaa, koska ei se kätilö sua voi puhelimitse tsekata. Nyt menet sinne vaan ja vaadit jonku kattoo paikat

 

Lapsivettä muodostuu kyllä, että ei se vauva sielä ihan tyhjän päällä ole, vaikka sitä ois sinne lorahtanutkin. Kannatan kuitenkin iniehin ideaa, että ei enää soittoja vaan menet vain sinne suorilta, koska asian jäädessä vaivaamaan väsytät vain itsesi stressaamalla.

 

Heipsan! Täällä yksi myöhäisherännyt 39+5 tänään. Neuvolassa tänään arvioitiin 4kg. Alkaa vähän hirvittää masukin koko, jos menee paljon yli lasketun ajan. Millasia arviota teillä on ollut?

 

Pumppa: Täällä myös peikot ja pelot vilistää välillä mielessä, haluaisin itsekin jo masukin tuohon viereen. Tuntuisi turvallisemmalta pitää pientä sylissä.
Älä anna pelkojen kuitenkaan vallata mieltä kokonaan, itsekin yritän ajatella että enää vähän aikaa ja mennään päivä kerrallaan. Kohta ne pikkuiset sieltä tulee.:hug:

Uusiäippä Täälläkin kannatetaan, näytille suoraan! :attn:

Närästys vaivaa täälläkin, syön mitä tahansa.
Pakko muuten mainostaa että tänään tein ihanaa punaviinimarjapirtelöä, kyllä maistui näin kuumalla hyvälle!

Supparit on jatkunu täällä koko päivän, jes!
Suurinosa ollut kuitenkin sellaista kivutonta meininkiä mutta jospa nekin jotain tuolla alakerrassa aikaan saa, toivossa on hyvä elää!

Nyt joku hakemaan vauvaa viikonlopun aikana!

 

Wiwi: Me taidetaan mennä ihan samoilla fiiliksillä ja viikoilla. Ei tunnu missään mitään että synnyttämään tarttis lähteä.

Kotiutumisvaatteet: Mä oon pakannu bodyn ja puolipotkarit, tumput ja tossut ja pari eri paksuista lakkia. Toinen ohuempaa trikoota ja toinen hieman paksumpaa collegea. Sit jos on lämmin ilma niin vedän tuohon päälle vielä semmoset ohuen collegehaalarin. Jos on kylmempää niin sitten laitan collegetakin ja -housut ja sitten ostin vielä Polarnilta semmosen fleecepussukan/haalarin joka tarvittaessa puetaan tuohon päälle. Mukana myös peitto jonka voi heittää päälle sille välille että autoon päästään.

Mun ei oo tarvinnu miehelle höyryjä päästellä mutta äsken päästelin puhelimessa huonekaluliikkeen raukkamyyjälle. Ollaan jo kohta pari kuukautta taisteltu yhden reklamaation kanssa ja asian piti olla selvä mutta eipä ollutkaan kun mies oli tänään yrittänyt uuden osan hakea. Huusin sitten melkein suoraa huutoa puhelimeen kyseiselle myyjälle niin ehkä asia tuli ymmärretyksi. Sieppaa tuommoset "asiakaspalvelijat" jotka ei vaivaudu ottamaan asiasta selvää ja saman liikkeen myyjistä toinen puhuu toista kuin toinen. En oo ikinä puhunu kenellekään vieraalle ihmiselle tuohon sävyyn, tais olla pieni "hormonaalinen" purkaus. Van kyllä se tuli ihan aiheestakin.

 

(.) Tänään Klo 15-16:00 alkoi kipeät supistelut :wave: Joita kesti klo 20:00 saakka ja kellottelin niin 7 min. välein tuli tasaisesti koko ajan!

Otin kuuma pussin avuksi tuossa hetki sitten eli n. klo 19:30 ja sitten alkoi supistusten väli pidentyä, mutta supistukset tulivat kuitenkin vain pidemmiksi ja kivuliaammaksi..

Saas nähdä miten tässä nyt käy.. :O Jos pahenee niin sitten varmaan jo soitan synnärille.. äsken meinaan piti jo pistää silmät kiinni ja heiluin vain edestakaisin supistuksen aikana puolelta toiselle sellaisessa pöytään nojaamis asennossa! Varmaan kirjoittelenkin jo ihan sekoja.. nyt meen kärvistelee ja pois koneelta jos kohta taas tekee kipeetä apua!!

Wiwi & masuasukki 40 + 1

 

heipä hei :wave:

tulin kertoilemaan, että meille syntyi VIHDOINKIN tyttö vauva keskiviikkona! :heart: eilen jo kotiuduttiin. 3,460kg, 48cm, 34,5cm py. Pieni syntyi sitten niin vauhdilla, että synnytyksen kestoks laskettiin 3h, 27min. (ensimmäisestä supistuksesta vauvan syntymään, koska mulla ei oo mitään tietoa koska supistukset säännöllistyi) ja pieni tosiaan syntyi ambulanssi miesten avustuksella meidän kotisohvalle

synnytyskertomus: (ajoista ei sitten ole mitään hajua.)

aamulla heräsin minuuttia vaille 8, ensimmäiseen supistukseen. supistus oli täysin samanlainen kun mitä mulla on ollu jo viikkotolkulla. nousin sängystä, ja menin alakertaan keittämään kahvia. supistuksia tuli 2min-10min haarukalla, ja ajattelinkin että tää on taas tätä, mitä on koko ajan ollut. esikoinenkin siinä sitten hetken päästä heräs, ja mä keittelin ja syötin hälle aamupuuron ja aamumaidon. sitten alko supistukset sattumaan sen verran, että kävin karjuun miehelle että nousee sängystä ja tulee katsomaan esikoista kun minä menen hetkeks istumaan kuumaan suihkuun jos helpottais. (tässä vaiheessa vasta kävi mielessä että oliskohan synnytys käynnistyMÄSSÄ.. en siis ymmärtäny vieläkään että se on jo käynnistynyt.) siinä hetki tapeltiin miehen kans, kun hän tosiaan oli vähän kiukkunen ja yllätys yllätys krapulassa. menin loppujen lopuks suihkuun, ja siellä pystyin oleen ihan hyvin. pesin hiukset ja istuskelin siellä jonkun n. puolisen tuntia. kun tulin suihkusta pois, alko supistukset oleen jo pirun kipeitä. siinä vaiheessa ymmärsin että synnytys on käynnistynyt. soitin heti äidille, että vois lähtee töistä meille päin noutaan esikoista ja heittään mut ja miehen vammalaan synnyttämään. sitten alko tapahtuun rytinällä. (kello oli jotain puoli 11.) kivut alko koveneen supistus supistukselta, ja välit alko ilmeisesti tiheneen. kiljuin tässä vaiheessa miehelle, että laittaa sitten pikkasen vauhtia ja pakkaa mun sairaalakassin loppuun ja esikoiselle hoitolaukun, minä en siihen enää pysty. istuin sohvalla, ja aina kun tuli supistus, vinguin ja välillä huusin. 6min sen jälkeen kun ekan kerran soitin äidille että lähtee tuleen, soitin uudestaan, että nyt tulee kiire ja laittaa vauhtia. äiti meinas puhelun aikana lentää naamalleen rappusissa kun laitto juoksuks. 15 min puhelun jälkeen äiti saapu paikalle. mua sattu aivan helvetisti, eikä mitään tietoa kuinka useeseen supistuksia tulee. äiti katto mua hetken aikaa, ja kysy että jos hän soittaa tayssiin, että pitäskö hänen kuitenki soittaa ambulanssi. sillä välin ku äiti soitti tayssiin, mulla nousi kivut vaan entisestään, ja joka supistuksella huusin kirjaimellisesti täyttä kurkkua. puhelin toisessa päässä ollu kätilö käski äidin kysyä multa että ponnistuttaako. sanoin että ei. meni minuutti, ja alko ponnistuttaa. kiljuin äidille että soittaa äkkiä ambulanssin, lapsi syntyy nyt! yritin ettiä asentoo missä ei ponnistuta niin paljoa, ja päädyin kyljelleni. ambulanssilla ei tosiaankaan menny kauaa, mutta helvetti se tuntu vuodelta ku yritin pidättäytyä ponnistamasta. huusin vaan täyttä kurkkua "apua, apua tää syntyy nyt!" parin minuutin sisällä tästä oli mun ympärillä älyttömästi miehiä joku sano että saan ponnistaa heti kun siltä tuntuu. ponnistin sitten saman tien ja ekalla ponnistuksella hajos kalvot, ja vedet ryöpsähti. sitten mun käskettiin mennä selälleen ja ponnisteleen kun siltä tuntuu. 2-3 ponnistusta ja tyttö oli ulkona :heart: mä olin tietenkin ihan huolissaan onko vauva kunnossa ja sitä siinä toistelinkin useeseen otteeseen. äiti oli ponnistuksen alussa poistunu esikoisen kans ja lähteny ajamaan kotiin. mies sai leikata napanuoran ja meidät kuljetettiin tayssiin.

en ihan ollu suunnitellu syöksysynnytystä tai kotisynnytystä, mutta mulle jäi todella hyvä fiilis. ei jääny mitään traumoja, ja tästä synnytyksestä jäi paljon parempi mieli kun esikoisen synnytyksestä. oli siis mukava synnytys, vaikka olikin aika hurja kokemus
mies parkakin oli ihan sekasin. sillon aamulla tosiaan hän huus mulle, kun ei tajunnu mun hoputtamista. ei se ymmärtäny yhtään että tulee kiire ja että mulla alko oleen aika kovat kivut. hän oli pakannu mun sairaalakassiin esikoisen tavarat ja antanu mun äidin mukaan oman hammasharjansakin se oli laittanu mun hammasharjan tilalle. oli pikkusen sekaisin mutta ei mikään ihme!
pieni synty tosiaan viikoilla 40+6. klo: 11.27. aivan ihana tyttö! :heart:
verta menetin vähän päälle 2litraa, ja olinkin sitten tiputuksessa ja sain rautalääkkeet, joita pitää syödä jälkitarkastukseen asti. ei tullu repeämiä, eikä myöskään tikkejä. ihanaa ihanaa

ja luojan kiitos, tää ei tapahtunu tiista/keskiviikko välisenä yönä! mies oli tosiaan juomassa ja kotiutu vasta puol 4 aikoihin aamuyöstä. mä olisin synnyttäny yksin, ilman apua kotona, kun en olisi ymmärtänyt soittaa ambulanssia paikalle. mulla kävi todella hyvä tuuri!

emilien ja prinsessa 2 päivää :heart:

 

Hui KAMALA Emilien miten vauhdikasta menoa :O
Hirveästi onnea pikkuisesta tytöstä :heart:
Onneksi kaikki meni hyvin!