Väsyttävää seuraa
Meillä on 4 v tyttö ja naapurissa asuu 8 v poika joka ei jostain syystä tule toimeen muiden naapuruston samaniköisten lasten kanssa. Ajautuvat riitoihin samantien ja mitä olen menoa seurannut eivät ainakaan vuoteen ole enää edes yrittäneet olla tekemisissä keskenään. Jos sattumalta näkevät on se huutelua ja nimittelyä välittömästi.
Niinpä tuo poika haluaisi viettää kaikki päivät meidän seurassa. Eivät kai tee perheenä paljon mitään yhdessä kun nytkin kun olen ollut 4 viikkoa lomalla on poika aikaisin aamusta pimpottamassa ovikelloa ja saa olla klo 20 asti ulkona kunhan käy syömässä välillä. Vanhempia olen nähnyt muutaman kerran vilaukselta kun menevät kauppaan. Aina jos olemme kotona niin sama homma aamusta iltaan. Tuntuu ettei meidän kotihommista tule mitään kun poika rimputtaa ovikelloa vähän väliä ja kinuaa ulos.
No ulkona sitten taas tyttömme leikkisi mielummin muutaman muun suht samanikäisen tytön kanssa ja kun poika jää vaille huomiota/ ei halua leikkiä samoja leikkejä alkaa tyttöjen leikkien häiritseminen ja terrorisointi. Hajottaa ravintolaleikin ruuat heittelemällä, hyppii hiekkalinnojen päälle ja jos tytöt ovat leikkimökissä hakkaa ikkunoita ja paiskoo ovea kaikilla voimillaan, huitoo kepeillä päin jne. Nämä tihutyöt jatkuvat kielloista huolimatta hetken päästä. Pojan vanhemmat komentavat kerran mutta eiväthän he ulkoile pojan kanssa joten sama meno jatkuu samantien kun vanhemmat eivöt ole näköpiirissä.
Käy poikaa sääliksi kun on seuraa vailla mutta samalla uuvuttaa ja ärsyttää tämä tilanne ihan suunnattomasti. Poika on jotenkin todella raskasta seuraa pidemmän päälle kun koko ajan pitäisi touhuta tai höpöttää hänen kanssaan tai sitten alkavat tihutyöt. Nyt varsinkin kun minulla on tällä hetkellä jalkojen nivelet todella kipeät on fyysisestikkin todella kivuliasta potkia palloa tai juosta frisbiin perässä tuntikausia. Olen iloinen kun lapseni leikkii näiden muutaman naapurin tytön kanssa kivasti keskenään, että minä saan vähän lepuuttaa jalkoja niin sitten ei onnistu naapurin pojan takia.
Niinpä tuo poika haluaisi viettää kaikki päivät meidän seurassa. Eivät kai tee perheenä paljon mitään yhdessä kun nytkin kun olen ollut 4 viikkoa lomalla on poika aikaisin aamusta pimpottamassa ovikelloa ja saa olla klo 20 asti ulkona kunhan käy syömässä välillä. Vanhempia olen nähnyt muutaman kerran vilaukselta kun menevät kauppaan. Aina jos olemme kotona niin sama homma aamusta iltaan. Tuntuu ettei meidän kotihommista tule mitään kun poika rimputtaa ovikelloa vähän väliä ja kinuaa ulos.
No ulkona sitten taas tyttömme leikkisi mielummin muutaman muun suht samanikäisen tytön kanssa ja kun poika jää vaille huomiota/ ei halua leikkiä samoja leikkejä alkaa tyttöjen leikkien häiritseminen ja terrorisointi. Hajottaa ravintolaleikin ruuat heittelemällä, hyppii hiekkalinnojen päälle ja jos tytöt ovat leikkimökissä hakkaa ikkunoita ja paiskoo ovea kaikilla voimillaan, huitoo kepeillä päin jne. Nämä tihutyöt jatkuvat kielloista huolimatta hetken päästä. Pojan vanhemmat komentavat kerran mutta eiväthän he ulkoile pojan kanssa joten sama meno jatkuu samantien kun vanhemmat eivöt ole näköpiirissä.
Käy poikaa sääliksi kun on seuraa vailla mutta samalla uuvuttaa ja ärsyttää tämä tilanne ihan suunnattomasti. Poika on jotenkin todella raskasta seuraa pidemmän päälle kun koko ajan pitäisi touhuta tai höpöttää hänen kanssaan tai sitten alkavat tihutyöt. Nyt varsinkin kun minulla on tällä hetkellä jalkojen nivelet todella kipeät on fyysisestikkin todella kivuliasta potkia palloa tai juosta frisbiin perässä tuntikausia. Olen iloinen kun lapseni leikkii näiden muutaman naapurin tytön kanssa kivasti keskenään, että minä saan vähän lepuuttaa jalkoja niin sitten ei onnistu naapurin pojan takia.