Epäonnistunut unikoulu

Pari viikkoa sitten mies toi kotiin pinon papereita ja sanoi että tä nyt saa loppua...Eli siis meidän 10kk (huomenna) heräsi joka yö ainakin 10 kerta, itkeskeli, söi tissiä, olitiin kaikki ihan loppu.
Pari viikkoa sitten tosiaan aloitettiin, laitettiin pojan omaan sänkyyn, omaan huoneseen klo 20-20.30, ja sitten hän sai huuta niin kauan että nukahti. Itkin hänen kanssa (toisessa huoneessa) ainakin 3 päivä, mies kyllä kävi katsomassa hänet ja 5-10min(siinä lapussa oli tarkkat ohjeet ja minuttivälit milloin piti mennä). viikon siitä ja poika nukahti jo ilman sen kummempiä itkukohtauksiä, ja aina kun heräs me käytiin hänen huonessaan. No, viisi päivä sitten hän sai yöllä sellaisen itkuromahduksen ettei melkein saanut henkiä, mä otin hänet syliin, josta sain kuula mieheltäni "kaikkea hyvää" kun sen teorian mukaan lasta ei saanut nosta sängystä, eikä varsinkaan tuoda meidän huoneseen niin kuin mä loppu ja lopuks tein....Nyt eilenkin jouduttiin ottamaan hänet sänkyyn kun huusi niin kello 01 että alakerran naapurit rupesivät jo koputtamaan...
Kaikki meni niin hienosti, mutta nyt on ihan painajainen, en tiedä mitä enää teen, mies on luovuttamassa , kaikki on mun syytä hänen mukaan kun "pilasin meidän suunnitelman". Miten tän tilanteen voi korjata?miten saa vauvan taas nopeasti nukahtamaan yöllä omaan sänkyyn kun hän herää itkussa?

 

Siis huudatus unikoulu noin pienelle?

Meidän poika kävi unikoulun 10kk iässä, ja silloin hoitajat sanoi ettei he huudata vaan vauvan tarpeisiin vastataan. Tuo unikoulu kesti 5vrk ja siitä oli apua.
Samalla toki jätettiin tutti ja tuttipullo pois.

Kysy lähetettä unikouluun neuvolasta niin ammattilaiset hoitaa asian. Ja saatte sitä oikeaa tietoa asiasta.

Onhan myös allergiat poissuljettu?

Meillä unikoulun piti ensi- ja turvakoti, joillakin paikkakunnilla sairaala kysy neuvolasta tosiaan niin saat tietoa. Täällä meni niin että ensimmäiset 2 yötä poika oli siellä ilman vanhempia ja seuraavat 3 yötä olin siellä hänen kanssaan.
Päivät poika oli mulla hoidossa.

 

mutt nyt kun tämä kerran on tehty ja voi sanoa että olen tai olin jossain vaiheessa tosi tyytyäinen lopputulokseen niin musta on nyt kauhea anta va mennä takas siihen mitä meillä oli ja lähteä jonnekin taas "kiduttamaan" lasta kun on jo kerran tehty niin...

 

On olemassa myös sellainen kikka, että jos lapsi tosiaan herää TODELLA usein yössä, niin reippaasti kello käteen ja jos aiemmin juostiin heti sinne huoneeseen, niin nyt odottelua muutama minuutti, ellei sitten tosiaan huuda hätä huutoa. Saman yön aikana venytetään odotuttamista lapsesta riippuen 5-10min, noudattaen tosiaan sitä, että jos huutaa hädissään huoneeseen mennään ja lapsi nostetaan syliin, rauhoitellaan ja takaisin sänkyyn kun on rauhoittunut.

Seuraavana yönä sitten voi taas venyttää tuota odotuttamista ja homma jatkuu kunnes huoneeseen ei tarvitse enään mennä.
Unikoulussa tarvitaan lempeitä keinoja ja pitkäjänteisyyttä, jottei unista tule lapselle ns.peikko, eli alkaa pelätä unille menoa tai nukkumaan käymistestä tulee stressaavaa lapselle.
10kk on monesti vielä alkamassa uusi eroahdistus, tai ainakin meidän pojalla tämä tuli uudestaan 6kk iän jälkeen, joten itkut öisin voi johtua ihan tästäkin.

Eli parempi hissuksiin ja pysyvillä tuloksilla, kuin nopeasti niin, että kaikki romahtaa kun lapsi alkaa kokeilemaan uuden järjestelyn pitävyyttä
:hug:

 

Täytyy nyt ottaa näppäimistö kauniiseen käteen ja kirjoittaa tähän.

Eli me pidettiin jonkunlainen unikoulu pojallemme 8kk-iässä, kun ei rauhoittunut nukkumaan ilman maitoa. Kolmesti annoin maitoa yöllä. Teimme niin, että aina kun poika heräs itkemään, niin otimme syliin (pystypäin) ja heti kun itku loppui, laitoimme sänkyyn takaisin. Tietysti itku alkoi heti uudelleen ja sitten vain takaisin syliin ja sänkyyn. Meidän pojalle ei ole koskaan auttanut tassuttelu ja sellainen mitään..

Noh, ensimmäisenä yönä tätä jatkui kaksi tuntia putkeen ja toisen kerran tunnin. Seuraavana yönä meni tunti. Sitten helpottui huomattavasti. Vaikka poika heräilikin, niin osasi suht hyvin nukahtaa itse eikä tarvinnut sitä maitoa. Sen jälkeen en ole kertaakaan yöllä maitoa antanut. Nyt poika on 1,1v ja heräilee edelleen 1-3krt yössä, mutta otan syliin ja pidän jonkin aikaa ja laitan takaisin sänkyyn. Välillä otan aamuyöstä viereen..ei se niin kauheaa omasta mielestäni ole.

Mies olisi ehkä halunnut tuota "huudatus unikoulua" meilläkin enemmän, mutta itse en nähnyt, että olisi tarpeellista alkaa huudattamaan noin pientä, joka ei kuitenkaan ymmärrä huudon tarkoitusta.

Toivottavasti tästä oli apua pohdintoihisi :hug:

 

Mietin kanssa, että jos unikoulua pidetään, niin pitäkää edes tassua siinä vauvan päällä. Nykyään yleensä suositellaankin tuota tassuttelu-unikoulua Ferberiläisen huudatusunikoulun sijaan.

Tuosta huudatusunikoulusta sanotaan melkein joka kirjassa, että se toimii yleensä vain pari viikkoa/kuukautta, mutta koska siinä ei opeteta vauvalle mitään keinoa nukahtaa itse, niin siitä ei ole pysyvää apua uniongelmiin, vaan minkä tahansa uuden kehitysvaiheen, nuhan jne. aikana vauva alkaa taas heräillä. En tiedä, lukiko miehesi kotiin tuomissa papereissa tuosta seikasta mitään?

Itse suosittelen Pantleyn kirjaa Pehmeä matka höyhesaarille, siinä on pehmeämpi (ja vanhemmille vaativampi, voi olla hidas ja vaatii vanhemmilta sitoutumista mm. päivä- ja iltarutiinien muodossa), itkuton tapa parantaa vauvan öitä. Siinä myös muistutetaan, että koska suurin osa vauvoista ja taaperoistakin heräilee yössä, on 12 tunnin katkeamattomat yöunet aika utopistinen vaatimus, mutta useimmilla riittääkin, että vauva herää vain 1-3 krt yössä 10 kerran sijaan.

Itse olen nyt toistaiseksi hyväksynyt, että meidän pienokaisemme on noita "ikuisia" yöheräilijöitä, Pantleyn neuvojen avulla sain vieroitettua tissille nukahtamisesta 4kk:n iässä (jolloin yöunet paranivat heti huomatavasti, kun 10 heräämiskerran sijaan alkoi nukkua 5-7 tuntia putkeen), mutta nyt, kun vauva lähenee 12kk, heräillään meillä 3-5 kertaa yhä. Ekalla heräämisellä (nykyään 3-4 tuntia nukahtimisesta, nukahtaa jälleen Pantleyn neuvojen ansiosta ilman tissiä tai silityksiä omaan sänkyyn, tosin vierellä pitää olla ja silloin tällöin asettaa käsi jalkojen päälle, että tietää,e ttä ollaan siinä vierellä) otan viereen nukkumaan ja tissiä annan ekan kerran 4 maissa. Siitä lähteekin tissittely parin tunnin välein käyntiin, mutta antaa nyt mennä näin vielä sen aikaa, kun yöllinen eroahdistus vaivaa)

Toivottavasti yöunet parantuu, eikä vauvan tai sinun tarvitse enää itkeä "turhaan" :hug:

 

Meillä meni aikanaan pojan kanssa suht kivuttomasti tuttipullosta vieroitus ja sitä kautta myös unikoulutus. Poikamme oli ns.pulloriippuvainen,jos näin voi sanoa,sillä halusi pullosta maitoa pahimmillaan 5x yössä. Ikää oli pojalla tuolloin 11kk ja tilanne oli pikku hiljaa vaan pahentunut. Poika nukkui omassa sängyssä ja sänky oli meidän vieressä,mutta havahtui siis vaatimaan pulloa. Eräänä aamuna vaan päätin,että nyt loppuu tämä jatkuva heräily. Hävitin tuttipullot saman tien (tosin taisin yhden jättää kaappiin jos ihan kauhea hätä iskee ) ja illalla laitoin pojan sänkyyn ilman pulloa. Ei ollut ongelmia nukahtamisen kanssa. Nukkui jopa n. 2 saakka yöllä. Sitten alkoi vaatimaan pulloa ja kun en antanut niin ei tietty nukahtanut. Pyöri sängyssä ja itkeskeli. Lopulta huusi suoraa huutoa,mutta olin vieressä koko ajan ja silittelin. Mitään en puhunut,mutta rauhoittelin ja syliin en ottanut. Nukahti muistaakseni 5-6 maissa. Seuraava yö oli jo helppo ja itkeskelyä ei ollut. Havahtuessaan silittelin takaisin uneen. Näin meillä jäi kerrasta yösyöminen pois ja vaikka sitä itkuakin oli niin silti en pitänyt sitä kauheana asiana koska olin kuitenkin siinä vieressä =)

Kyllä mä suosittelen unikoulua,koska itsekin olin niin väsynyt jatkuvista heräilyistä,että en tiedä kauanko olisin jaksanut. Ei meillekään unikoulu tuonut heti kokonaisia öitä,mutta unipätkät pitenivät huomattavasti ja tietysti se tärkein eli maidon juominen jäi. Ja mä suosittelen kuitenkin,että vauvan sänky olisi oman sängyn vieressä,koska silloin vauvalla turvallisempaa ja pieni voi herärä ihan senkin takia jos on yksin eri huoneessa =)

 

Minä opetin 5,5kk vanhan vauvan nukahtamaan itse, niin siihen loppu yöheräilyt. Nykyisin nukkuu n.klo 19-7 putkeen ja päikkärit menee hyvin. Tracy Hoggilla on ihan kirja: "the baby whisperer solves all your problems" (suom. opi kuuntelemaan vauvaasi). Siinä on semmoinen unikoulu, jossa ei huudateta lasta yksin sängyssä yhtään. Periaatteena on se, että kun lapsen laittaa sänkyyn ja se alkaa huutamaan, niin se otetaan syliin ja rauhoitellaan, mutta ei hyppyytetä. Heti kun huuto loppuu, niin laitetaan takas ja irroitetaan ote. Noh, lapsi alkaa huutaa jo tod.näk. matkalla alas, mut viedään liike loppuun ja otetaan uudestaan syliin. Tätä toistin eka iltana n.100 kertaa, mut lopulta lapsi nukahti. Seuraavana päivänä tarvi enää 10 toistoa. 1-2vkossa oppi nukahtamaan itse. 1vkon jälkeen meinasi myös tulla takapakkia, mut sitten tajusin kuunnella sitä itkun laatua. Se olikin vain semmoista kiukkuitkua eikä siihen kannata mennä häiriköimään. Parina yönä mies nousi, niin jäi viimeinenkin yösyöttö (yli 6kk ikäinen vauva ei tarvi yösyöttöjä, en itsekkään meinannut heti uskoa). Nykyisin jos vauva herää, niin sillä on oikea hätä ja kerran jouduin nukuttamaan sen mahan päälle kun ei muuten rauhoittunut. Selkeästi oli joku kipu tms. Mut seuraavana yönä taas nukkui normaalisti. En oikein usko, et se unikoulu meni ihan pipariksi sen yhden noston takia. Ja ainahan sen voi aloittaa uudestaan. Minä mm nukutin vauvaa päivällä rattaisiin, vaikka se ei kyllä ole idea tuossa unikoulussa. Mut niin vain poika oppi. Mut tuohon kouluun on tietty sitouduttava ja päätettävä viedä se loppuun. Ei ole niin helppoa, mitä jotkut antavat ymmärtää. Tuo Hoggin unikoulu sopii 3kk-1v. Kannattaa kokeilla. Itselläkin on kivempi olla, kun voi lohduttaa lasta eikä tarvitse antaa sen itse huutaa. Mut eihän lapsi pilalle viikossa mene... Ja sitä itkua pitää kuunnella. Jos lapsella on hätä, niin pakko se on nostaa syliin vaikka unikoulussa se kiellettäisiinkin. Muuten se ei rauhoitu koko yönä... Yleensä jos meidän poika herää yöllä, niin sillä on kakka. Ja pakkohan se vaippa on vaihtaa..

 

tyypillinen tulos huudatusunikoulussa... lapsi kokee erittäin rajua turvattomuutta.

eihän näitä huudatusjuttuja enää kukaan suosittele, asiantuntijatkin sanovat että niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä ja voivat vaurioittaa pahoin lapsen perusturvaa! Ne on suorastaan kiellettyjä nykypäivänä! Älkää nyt hyvät ihmiset jatkako tuota vaan perehtykää esimerkiksi tuohon Pantelyn opukseen. Ja valista nyt miestäsikin asiasta, hän ei selvästikään tiedä yhtään mitään lapsen fysiologiasta...lapsi ei ymmärrä miksi hänet jätetään yksin ja yhdistää turvattomuuden nyt nukahtamiseen. Ihan pahaa tekee pienen puolesta.

Ei ole tarkoitus nyt syyllistää, mutta en voi ymmärtää miten ette ole tietoisia tästä huudatusasiasta ja sen vahingollisuudesta...En ymmärrä miten voit itkeä toisessa huoneessa...mä olisin siinä vaiheessa lyönyt miestäni jos hän estäisi minua menemästä lapsen luo.

 

Nostelen vanhaa ketjua, koska aihe on minulle ajankohtainen.. Eli unikoulu olisi suunnitelmissa ja vinkkejä/kokemuksia kaivattaisiin!

Poika heräilee noin tunnin välein yöllä ja nukahtaa vain tissille. Ikää 6,5 kk.. Huudatusta en halua, mutta jos täällä olisi lisää kokemusta esim. tuosta Tracy Hoggin unikoulusta tai tassuttelusta, niin ilolla otetaan vastaan!