No loppuun palaminen ei ole pikkujuttu edes lahjakkaille.
joku muu
Mun mielestä parempi olis ollut, että kolmanteen samantason koulutukseen ei saa opintotukea. Tuo on aika hankala juttu kun on aloja joilla työttömyys on korkealla ja ainoa ulospääsy tilanteesta olisi vaihtaa alaa. Mutta entäpä kun ei olekaan rahaa opiskella koska ei saa opintotukea.
ei alun alkaenkaan hakeudu alalle josta ei työllisty?
ajatuksia
Kuulehan, maailma menee niin vauhdilla eteenpäin, että se ala jonka luulee nyt työllistävän hyvin, voi olla huonosti työllistävä jo 10-15 vuoden kuluttua. Ja silloinkin on eläkeikään vielä pitkä matka.
hipsterström
Sellanen sanonta on, että älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu.
Selvä homma, ootte te kaikki niin yli ihmisiä että on varaa varmasti huudella. :heart:Alkuperäinen kirjoittaja hipsterström;30200478:
viera.s
Joo, katsos kun tilanteet muuttuu. Aikast monella esimerkiksi IT-alaa opiskelleella oli opinnot aloittaessaan pikkaisen erilaiset työllisyysnäkymät kuin valmistuessaan. Myös tradenomeille luvattiin jossain vaiheessa loistavia näkymiä, mutta kun koulutuspaikat lisääntyi huimasti, ei läheskään kaikille tradenomeille ole tarjolla kuin jotain kaupan kassan hommia, eikä edes niitä ole ihan helppo vailla kokemusta saada.
Neljästä läheisimmästä kaveristani kolme teki silloisten tilastojen valossa järkivalinnan ensimmäiseen koulutukseen hakeutuessaa. Neljäs meni opiskelemaan kulttuurialaa, jota voisikin sanoa haihatteluksi työllisyysnäkymät huomioiden. Silti tämä "haihattelija" työllistyi heti valmistuttuaan koulutusta vastaaviin töihin, kahdella työura ei lähtenyt ollenkaan käyntiin ja joutuivat opiskelemaan aika pian toisen tutkinnon, jonka avulla sitten työllistyivät. Yksi sai aluksi alaa vastaavia töitä, mutta alan romahdettua jäi työttömäksi ja joutui kouluttautumaan uudestaan. Joten en minä ainakaan lähtisi syyttelemään ketään typerästä koulutusvalinnasta, vaikka joko valmistumisen jälkeen tai myöhemmin työuralla tulisi eteen tilanne, ettei töitä omalla koulutuksella löydy.
Ei tämä muutos ole oikeasti valtavan suuri, eihän tuossa menetä kuin mahdollisuuden 10-20 kuukauden opintorahaan. Joka on jotain 2500 - 6000 . Ja sekin vaan siintä tapauksessa, että toisen samantasoisen tutkinnon suorittaminen tulisi ajankohtaiseksi, jota ei useimmille käy. Pelkään, että henkisesti asia tuntuu nuorista suuremmalta ja aiheuttaa lisääntyviä välivuosia, kun ei uskalleta tehdä ratkaisua, jonka koetaan sitovan tietylle polulle loppuelämäksi.
Samalla kun nyt opiskelua opintotuella rajoitetaan, on mahdollisuutta opiskella työttömyysetuuksilla eli isommalla rahalla ilman lainanaottovelvoitteita lisätty. Ristiriitaista?
Itse kannattaisin sellaista ratkaisua, että työllisyyspoliittisin perustein olisi mahdollista saada opintotukikuukausia lisää. Tulisihan se valtiolla halvemmaksi kuin työttömyysetuudella opiskelu enkä todellakaan kannata ainakaan sitä, että "väärän" koulutusvalinnan tehneet joutuisivat siltojen alle.
viera.s
Joo, pitäisin kuitenkin maksimitukikuukausien määrän myös tässä tapauksessa siinä 70 kuukaudessa. Silloin ensimmäisen tutkinnon tehokkaasti suorittaneilla olisi vielä toinen mahdollisuus, jos ensimmäiseltä alalta ei töitä löytyisi. Voisi helpottaa henkisesti ensimmäistä valintaa ja kannustaisi suorittamaan opinnot ripeästi.
Ne, jotka joutuu myöhemmin työurallaan kouluttautumaan uudelleen, eivät yleensä opintotuelle "joudu", vaan heillä on oikeus opiskella aikuisopintorahalla tai työttömyysetuudella. Säilyttäisin nämä vaihtoehdot niillä, jotka ovat päässeet/ehtineet tekemään töitä vuosia edellisen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Sillä vaikka täällä jotkut kirjoittaa opintotuesta "suurina rahoina", niin on kyllä melko lailla mahdotonta useimpien työelämään jo päässeiden ja työtulojen mukaan elämänsä sovittaneiden pärjätä alle 300 kuukausituloilla.
On muuten työllistymisvaikeuksien lisäksi toinenkin syy, miksi uudelleenkouluttautuminen voi olla myöhemmin tarpeen. Nimittäin työkyvyttömyys/uhkaava työkyvyttömyys aiemmissa töissä. Näiden syiden vuoksi äitini meni 5-kymppisenä opiskelemaan ja minä olen kyllä hänestä vain ylpeä ratkaisunsa vuoksi (jos nyt äidistään sopii noin sanoa). Moni olisi siinä vaiheessa vain jäänyt odottamaan lopullista työkyvyttömyyttä ja työkyvyttömyyseläkettä. Mutta äitini sai uudella koulutuksella 15 työvuotta lisää ja ehdottomasti tuollaiset ratkaisut ovat myös yhteiskunnan edun mukaisia, ei se, että 5-kymppisenä joutuu jäämään työelämästä pois. Koulutus kesti tosin vain vuoden + myöhemmin vuosi töiden ohella, mitään yliopistotutkintoja ei tuossa vaiheessa varmaan kannattaisikaan suorittaa. Hän sai opiskelujen aikana aikuisopintorahaa, joka on suurempi kuin "tavallinen" opintotuki, samaa tasoa kuin sairauspäiväraha/työkyvyttömyyseläke olisi ollut. Mutta nyt hän sai sitä vain vuoden ja sen jälkeen työllistyi ja maksaa taas veroja. Jos ei olisi tuota tehnyt, olisi hän ollut tulonsiirtojen varassa koko loppuikänsä.
mä...
Luvatkaa tuon puolesta puhujat, ettette koskaan märise, kun kohtaatte sairastuessanne hoitajan, joka on niin tympääntynyt ja väsynyt työhönsä, ettei häntä oikeasti edes kiinnosta teikäläinen tai lapsenne. Voitte siinä tapauksessa lohduttautua ajatuksella, että verorahojasi saatiin kuitenkin säästettyä. Ja sehän on tärkeintä.
Ollaanko tässä siis poistamassa myös uudelleenkouluttaumisessa saatava opintotuki tai aikuiskoulutustuki? En nyt muista mikä se oli nimeltään...
Eli siis jos onkin ollut duunissaan sen 15 vuotta, niin kai sen jälkeen saa edelleen "työttömyyskorvauksen" verran kuukausittain rahaa, jos päättääkin opiskella uuden ammatin?