Helmikuun Helmet 2014 *Lokakuussa*

Täällä ei mitään sen kummempaa.

Ensi viikolla on neuvolalääkäri. Se on mulle kans ilmeisesti viimeinen, kun olen synnytystapa-arvioon menossa sitten loppuraskaudesta. Vähän edellisellä kerralla neuvolassa hoitajaa pohditutti, kun mulla on nyt kolme edellistä sf-mittaa ottanut eri henkilö ja sitten seuraavan taas se lääkäri. Kuulemma aina mittaajan mukaan hiukan tulokset elää ja siksi ei sitten ihan saada kunnollista seurantaa näin vaihtuvilla mittaajilla. Noin maallikkona koen, että kyllä se maha siinä kasvaa ja kaveri möyryää koko ajan, joten mitään huolta tuskin on.

Sokerirasitukseen en (onneksi!) joudu, kun tulos oli edellisessä raskaudessa sen verran hyvä eikä paino tämän raskauden alussa ollut noussut verrattuna edellisen raskauden alkupainoon.

Mitään suurempia vaivoja ei ole ilmaantunut. Turvotuskin, joka oli ihan kamalaa edellisen raskauden lopussa, on vielä pysynyt poissa. Kaveri myllää joka päivä monta kertaa ja isäkin tuntee kyllä liikkeet, kun kerron mihin kätensä laittaa tunnustelemaan.

Nael 24+2

 

Voimia teille jotka saikkuilette! :/

Täällä vointi maino, potkut aika kovia, voi sitä tunnetta kun virtsarakkoon potkaisee.. Selkä hiukan ilmoittelee itsestää mutta onneksi pysyy aisoissa suht helposti.

Kohta viikko on jo puolivälissä

Rumpali 25+2

 

Oh my,

foorumille on tullu jo heinäkuisten ryhmä :O

Se tarkoittaa et me ollaan jo tosi tosi pitkällä raskaudessa :heart:

(.) Loppuviikko saikkua, ma on kontrolliultra ja siinä se mun työnteko tais ollakin piiiitkään aikaan
Lääkärin sanoin;

"ihanan positiivinen äiti,joka saa nyt hyvällä omalla tunnolla nauttia raskaudesta.Mene leffaan,käy kavereiden kanssa kahvilla ja unohda työt. Kukaan ei kuitenkaan tule jälkikäteen kiittelemään että olet vetänyt ihan loppuun asti kaksosten kanssa töissä."
Näihin kuviin ja tunnelmiin siis
Voin keskittyä siis muuttoon, itseeni ja kahden pikkutyypin hyvinvointiin :heart:

-K,S&G 26+3-

 

Nii ja otin tänään influenssarokotuksen, en tavallisesti ole koskaan ottanut mutta nyt ajattelin kun riski sairastua on huomattavan paljon suurempi ja sairaus tod näk tavallista kovempi. Käsivarsi aika hellänä nyt...

Vai on jo heinäkuisten lista, huh huh... kylläpä tuo aika rientää, IHANAA!

 

emy06 Mä pääsin siihen ultraan ihan neuvolan kautta. On tavallinen täällä Norjassa. Tutkivat istukan virtauksia ja napanuoraa. Kaikki vaikuttaisi olevan hyvin, mutta vauva oli hiukan miinuskäyrällä. Ei tosin pahasti, mutta joudun vielä kasvun kontrolliultraan viikolla 30. Neidillä oli ultraraan mukaan painoa noin 640 grammaa nyt viikolla 24+3. Energinen edelleen.

Mua stressaa ihan kauheasti tuo rintojen tilanne. Olen jo tutkinut kaikkia rintasyöpäsivustoja ja yritän vakuuttaa itselleni ettei se patti tulisi ja menisi jos olisi syöpää. Niin ja vaihtelisi kokoa. Kyseessähän ei tietenkään ole patti vaan outo turvotus ja rinnan kovettuma. Erityisesti esillä urheiluliivien käytön jälkeen. Onneksi ultra on jo torstaina ja aika kirurgille tiistaina.

Stressaantunut katrinainen ja pikku möykky 24+3

 

mä kävin kanssa nuorempana lääkärillä, kun löysin kovan patin ihan rinnan alareunasta. Seurasin tilannetta jonkun aikaa ja välillä se tuntui hävinneen ja välillä taas ilmestyi sinne. Olin jo varma, että rintasyöpä on. Lääkäri sitten tunnusteli ja oli sitä mieltä että johtuu todennäköisesti rintaliiveistä. Huononmalliset liivit voi aiheuttaa patteja rintaan. Olin vähän epäuskonen että ei nyt liivit voi tullasta kovaa pattia nostaa, mutta aloin kiinnittää huomiota, milloin patti ilmestyi ja huomasinkin, että se tuli aina tiettyjen liivien käytön yhteydessä. Sellaiset yhdet oli ainakin jotkut H&M jäämäkät kaarituelliset push-upit, ja muutkin, jotka sen patin aiheutti olivat tollasia kaarellisia, ehkä hiukan pienehköjä, jotka jotenkin puristi sitä kaarta pahasti rintaan. Ja toi patti ilmestyi aina vasempaan rintaan, vaikka ois kuvitellut, että kyllähän sitä pitäisi toisellekin puolelle sitten ilmaantua jotain myhkyrää. Mutta en sen jälkeen enää murehtinut asiaa enkä kiinnittänyt enää huomiotakaan. Nykyään en käytä enää sen mallisia liivejä eikä ole pattejakaan näkynyt. Ehkä katrinainen ne sun urheiluliivit malliltaan eivät jotenkin sovi sulle, puristavat vaikka huonosta kohtaa? Koita vaikka jättää ne pois hetkeksi ja seurailla tilannetta

 

Kiitos Papustin! Yritän itsekin ajatella, että näin on. Mutta pääsen onneksi huomenna kuitenkin ultraan, joten ehkä saan vielä ekstrarauhoituksen. Toivotaan niin. Varmaankaan en saa vastausta kuitenkaan ennen tiistain lääkäriä. Nyt vaan täytyy rauhoittua.

Heinäkuisilla on tosiaan oma pinonsa jo . Hauskaa. Enää ei ole kuin muutama kuukausi ja me jakaudutaan. Ihan hurjaa.

Onko teille muille annettu painoarviota ultrassa?

 

Rakenneultrassa annettiin painoarvio, silloin oltiin neuvolan laskujen mukaan vkolla 20+6, painoarvio oli 385 g vastaten vkoa 21+0.

Olen kohtuullisen vakuuttunut siitä, että vauva tulee syntyessään painamaan 4+ kg. Itse olin syntyessäni 4210 g, veljeni 4500 g, siskontyttö 4350 g ja veljenpoikakin pari grammaa vaille 4000 g. Meidän suvussa vauvat tuppaa olemaan suht jykeviä.
Lapsen isä on painanut syntyessään vain 1400 g, mutta se olikin kaksosraskaus eikä siis ihan suoraan voi vetää mitään johtopäätöksiä.

 

Täällä poksuu tänään 23+0. Kylläpä aika menee nopeasti.

Tänään oltiin neuvolassa ja saatiin kelan paperit ja kaikkia muitakin papereita. Kaikki oli hyvin paitsi verenpaine edelleen huitelee hiukan koholla, mutta mä taidan stressata sitä joka kerta ja aina koholla. Kotona kun mittailee verenpaine on ihan ok. Kahden viikon päästä joudun sokerirasitukseen. Saatiin myös ajat perhevalmennukseen.

Viime viikolla tehtiin ensimmäisiä isompia hankintoja. Käytiin tilaamassa rattaat ja samalla ostettiin myös autoon turvaistuin. Rattaiksi valittiin Emmaljungan edge duo combit sport-rungolla.

Muuten ei tänne mitään ihmeempiä, vointi ollut hyvä ja pikkuinen potkii todella kovin tuolla mahassa varsinkin ilta-aikaan on kova meno päällä. :heart:

 

Tänne ei mitään raportoitavaa Perus-elämää.

25+5

 

Pitkästä aikaa saan aikaiseksi kirjoittaa tänne.

Rakenneultra oli siis jo aikaa sitten. Kaikki näytti olevan niinkuin pitääkin, ihanaa! Ja meille lupailtiin tyttöä :heart: Yksi poika meillä siis jo on. Kumpi tahansa käy, mutta toki tyttökin olisi ihana. Varsinkin kun en tiedä, jääkö meidän lapsiluku kahteen vai tulisko vielä lisää.

Olo on edelleen melko hyvä. Painoa on kertynyt melkoisesti, nyt jo melkein 7 kg. Viime raskauteen verrattuna se on ihan älyttömästi. Tosin tästä saan syyttää vaan itseäni. Ruoka ja herkut maistuu koko ajan ja sen lisäksi liikunta on vähäistä. Salilla ja lenkillä oon välillä yrittänyt käydä, mutta oon ollut myös hyvä keksimään syitä, miksen vois mennä... Plaah. Vähän ahdistaa kyllä tuo ulkoinen muodonmuutos, mutta yritän olla ajattelematta sitä. Toivottavasti pääsen kuitenkin taas joskus lähtöpainoon tai edes parin kilon päähän siitä. Neuvolassa ei asiasta oo sanottu mitään, oon kuitenkin ollut ihan normaalipainoinen.

Selässä tuntuu välillä vähän ikävältä, mutta vielä vointi on kuitenkin hyvä.

Merile 23+5

 

Heippa hei! Vaunuista sen verran, että Emmaljungan Edgejä meillekin on suunniteltu. Te jotka olette ne hankkineet tai hankkimassa (uutena), minkä verran ne teidän paikkakunnallanne maksavat? Mietiskelin tässä vain, että onko niissä hintaeroja. Jossain keskustelussa mainittiin, että pohjoisessa olisivat reilusti halvemmat.

Liikunnasta. Jos jokin on tässä raskaudessa yllättänyt, niin se, miten paljon olen joutunut hidastamaan tahtia. Juokseminen ei ole onnistunut enää aikoihin, eikä reipas kävelykään tunnu enää hyvältä. Lähes heti rupeaa pistämään oikealle alavatsaan ja välillä myös supistelemaan. Onko teillä muilla ollut samaa? Ja mistäköhän tämän alavatsan pistos voisi johtua? (ei ole liitoskipua) Supistelua on muutenkin ollut joka päivä ja paljon, mutta se on ihan ok kun ei kerran satu.

Toivottavasti vointi pysyy hyvänä raskauden loppuun saakka. En millään haluaisi olla sairauslomalla tai ainakaan levossa / petipotilaana. Sitä ei tietenkään kukaan halua

 

Joo, eipä ole liikkuminen täälläkään onnistunut entiseen tahtiin enää aikoihin. Normaalisti olen varsin aktiivisesti liikkuva ja tykkään rääkätä itseäni, mutta ei vaan tunnu enää hyvältä. Koirien kanssa lenkkeillessä vauhti on hidastunut kevyeen köpöttelyyn ja muutenkin kaikki revittely on pitänyt jättää pois jo ajat sitten.
Työ on fyysisesti kuormittavaa ja nyt viimeisten muutaman viikon aikana selkä ja lonkat on alkaneet oireilla enenevissä määrin niin, että nyt oli tiistaina pakko nöyrtyä ja hakea pientä lepolomaa lääkäriltä. Lonkka ja alaselkä oli eilenkin ihan tuskaisen kipeät, puoli yötä meni jälleen kivutonta asentoa etsiessä. Tänään aamulla olo on ollut sen verran hyvä, että painelin piskien kanssa rauhalliselle kävelylle metsään. Nyt sitten ajattelin ottaa levon kannalta ja toivon, että kivuton olotila jatkuisi illalla ja yölläkin.
Ensi maanantaina on kuitenkin vakaa aikomus mennä normaalisti töihin ja toivon, että pystyn hommia jatkamaan mahdollisimman lähelle vuodenvaihdetta jolloin siis jään äitiyslomalle.

Tänään tai huomenna ajattelin käydä ostamassa tukivyön sekä kaura(tai vehnä-)tyynyn, lämpö nimittäin on suurin apu noihin lantion löystymisestä johtuviin kipuihin.

Muuten olo on hyvä ja odotus jatkuu levollisin mielin. Jatkuvasti tulee itselle konkreettisemmaksi se, että mahassa todellakin kasvaa vauva. Eilen juttelin mahassa mylläävälle Ensiolle ja meinasin ihan herkistyä...

Hortensia & Ensio 24+6

 

Mulla ainakin kävelylenkit on hidastuneet entisestään ja jää välillä väliin kokonaan. On tullut mm. harkkasupistuksia ja inhottavaa kinnaamista mahassa kesken lenkin niin, että oon jo aatellut pääsenkö kotiin asti takasin ollenkaan.
Silloin onki parempi sitte hidastaa vauhtia ja jättää vähäks aikaa lenkit väliin. Olen myös yrittänyt kotona välillä venytellä jumppamatolla, ettei paikat mee ihan jumiin ja tehdä esim. selkäliikkeitä jotta selkälihakset vahvistuis.

Mun yöunet on menny ihan päin pepanteria. En saa enää nukuttua kunnolla, on hankala löytää hyvää asentoa, unet on katkonaisia, herään monta kertaa yössä ja ainaki 2 kertaa joka yö pitää käydä vessassa. Silti päivisin ei väsytä yhtään, vaikka yöt on mitä on. Mutta nukkumisesta on siis mennyt terä, se ei oo enää mielekästä kun tietää että nukkuu huonosti.

25+6

 

On jääneet liikunnat täälläkin, mikä hiukan harmittaa ja huolettaa. Kävellä voin yleensä ihan huoletta, mutta tahdin kiristäminen tai pikaisetkin pyrähdykset (esim. bussiin juokseminen) aiheutta herkästi supistelua. Yritin etsiä raskausjoogaa, tai ihan vaan joogaa, kun ohjaajat monesti kyllä osaavat auttaa mahan kanssa sopivat asennot. Olihan niitäkin, mutta kaikki sellaisiin aikoihin, että niinä päivinä ei sitten näkisi esikoista ollenkaan.

Olen myös huomannut, että lyhyemmillä ja katkonaisemmilla yöunilla mennään. Asentojen tai vessareissujen takia en heräile, mutta jotenkin vaan havahdun monta kertaa yössä. Silti ei onneksi väsytä päivisin sen kummemmin. Olenkin enemmän ollut iloinen, että kerrankin pystyn minäkin illalla lukemaan kirjaa tai vaikka katsomaan kokonaisen jakson jotain telkkarista - aiemmin nukahdin aina kesken.
Ehkä kroppa totuttelee jo nyt tulevaan - sellaista kevyttä, lyhyttä ja katkonaistahan nukkuminen vauvan kanssa on. Toisaalta luulisi, että luonto hoitaisi niin, että nukkuisi nyt kun vielä voi...

 

Kävin tänään rinnan ultrassa ja eivät onneksi löytäneet mitään poikkeavaa. helpotus. Eli ilmeisesti urheilurintaliivit vaan puristaa rinnat liian kasaan. Täytyy käydä ostamassa jotain mummokokoja. Näkyi vaan isoja maitorauhasia eli maito on varmaan kohta hiljalleen nousemassa. Olen niin huojentunut. Tiistaina olisi vielä se kirurgi, sanoivat kyllä että voin perua sen jos haluan. Mutta on myös lupa mennä niin rinnat tarkistetaan vielä manuaalisesti. Ensin meinasin perua sen käynnin, mutta tarkemmin ajateltuna ei se ehkä ole tyhmää käydä siellä saamassa lopullinen päätös tälle asialle.

Liikunnasta Käyn vielä treenaamassa 3-4 kertaa viikossa. Mutta enää en juokse. Steptunneilla kyllä käyn, mutta jätän hypyt väliin. Spinning ja tanssi sujuu vielä hyvin. Hiukan paikkoja särkee välillä ja joskus joudun hiukan keventämään tai tekemään rauhallisemmin, mutta muuten sujuu hyvin. Salilla on painot kyllä hiukan tippuneet, kun ei enää uskalla jalkapressillä nostaa 210 kiloa . Pienillä painoilla siis mennään. Huomaan kyllä, että kädet nostaisivat vielä vaikka mitä, mutta vatsa ei enää tasapainota kuten ennen joten rauhallisesti edetään. Toivon, että jaksaisin liikkua synnytykseen asti normaalisti.

Sokerirasitus Miten hirveää se on? Nyt jo jännittää hirveästi vaikka rasitukseen on vielä kaksi viikkoa...

24+4

 

missy Täälläkin vaivaa ajoittainen unettomuus. Esim. viime yönä heräsin 3.40 ihan pirteänä. luin siinä sitten puoli kuuteen ja nukahdin vielä 1,5 tunniksi aamulla. Välillä taas saatan valvoa kahteen ihan kevyesti. Ja alkuillasta kuitenkin olen aina ihan poikki. Pahinta on jos nukahdan sohvalle. Silloin saattaa mennä koko unirytmi sekaisin.

 

Täälläkin vauhti hidastunut. En kyllä harrastanutkaan mitään urheilua ennen raskautta, mutta kävelystä on tullut sellaista rauhallista lyllerrystä. Huomaa siitä kun jää miehestä aina jälkeen kun ollaan yhdessä liikkeellä.
Eilen illalla sängyssä tuli taas sitä menkkakipua, samanlaista, mitä tuli esikoisen aikaan muutaman viikon ajan ennen synnytystä. Ei noita nyt onneksi päivittäin ole, mutta pistää huolettamaan kun tässä vaiheessa raskautta jo tulee..

 

Mites muuten on tuon marraskuun pinon laita? Jos kukaan muu ei sitä ole laittamassa pystyyn, mä voin yrittää.

 

Mulla sokerirasituskokeeseen tasan viikko aikaa. Yök.

 

Miettikää MARRASKUUUUU!!! JO!!

 

Mä just eilen muistin vihdoin ja viimein varata ajan sokerirasituskokeeseen, ens keskiviikkona olis se rasti edessä. :x

Jos ei huomisaamuun mennessä kukaan oo ehtinyt lykätä uutta pinoa pystyyn, otan sen asiakseni (nyt kun saikulla on hyvin aikaa).

 

Itsekin joutunut muuttamaan liikuntatottumuksia aikalailla. Ennen raskautta liikuin todella paljon, juoksin, lenkkeilin, ratsastin yms.. mutta nyt on enää mahdollista käydä rauhallisilla kävelylenkeillä. Pyrin tekemään niistä vielä suht pitkiä, että olisi edes jotain vaikutusta, mutta vessahätä tuppaa ajamaan tunnin sisällä takaisin kotiin
Töissä tulee liikuttua onneksi 8h päivässä, joten kotona otan hyvällä omallatunnolla rennosti. Mitä nyt koiran kanssa käyn kävelyllä ja haukkaamassa happea.
Nyt vaan joutunut töissäkin hieman hidastamaan tahtia, ettei joutuisi jäämään pois.

Öisin heräilen yleensä kerran tai kaksi, mutta muuten nukun onneksi vielä hyvin. Unen laatua helpotti kun tilasin Ellokselta pitkän raskaustyynyn, jonka saa tukemaan mahaa ja jalkojen väliin. Se on auttanut tosi paljon hyvän asennon löytämisessä. Jalatkin saa nostettua korkeammalle sen päälle jos on tuntuu siltä.

 

Liikunnasta En ole mikään himoliikkuja koskaan ollut mutta koiran kanssa kävellään päivittäin pitkiä lenkkejä, olen aina ollut tallustelija mutta nyt tuntuu ettei pysty enään kävelemään ripeästi, ei tunnu mukavalta. Huomaan kans et oon nykyään etupainoinen, ei tuu kuuloonkaan et portaita voisin kävellä alaspäin pitämättä tangosta kii jne. Ankkamainen kävely lähenee, huomaan sen onneks vielä et saa korjattua... Koirapuistossakin kun olen ni nykyään pitää seisä puussa kii tai istua penkillä, en luota siihen et pysyisin pystyssä. Vainoharhainenko.

Unesta Nukun hyvin, öisin käyn vessassa 2-3 krt mutta nukahdan uudestaan ennenkun pää osuu tyynyyn. Voisin kans päivisin/ työpäivän jälkeen nukkua 2-3h päikkärit jos vaan vuorokaudessa tunnit riittäis.

Sokerirasituksesta Joku kyseli mite paha on ja minusta se oli tosi paha, oli tosin kyllä muutenkin alkuraskaudessa pahoinvointia joka ei tilannetta helpottanut. 3 mukillista sai juoda sellasta vadelmalta haisevaa paksuhkoa sokerilientä niinkun esim perikkapurkeis tulevaa. 5 min oli aikaa yhteensä. Mä saikkuilin sillon loppupäivän. Ois uusintana edessä reilun viikon päästä... Kökkö.

Tänään on ollut huono päivä, kohta ruokaa ja yöuinille jospa huominen ois parempi pvä, onpahan ainakin perjantai jos ei muuta.

Onneksi vointi mitä mainion : )

rumpali 25+4

 

Voihan kökkö! Kirjoitin pitkän tekstin kännyllä ja sit tuli puhelu ja sivu päivitty hukaten mun viestin
Mut siis joo, erilaisia kipuja ja vihlontaa vatsassa on alkanu tulee päivittäin. Myös menkkamaista kipua, joka vähän huolettaa.. Supistuksia en oo huomannu olevan. Kertyneet kilot tuntuu aiheuttavan jalkakipuja ja fyysinen työ + muuttotouhut saa selän koko ajan kipeemmäks. Tukivyö sai vatsan kipeeks, joten sitä ei voinu pitää. Ens viikol on lääkärineuvola, pitää sit koittaa kaikki vaivat mainita.

Yöllä heräilen aiempaa useammin, mut onneks kivut ei oo vielä ainakaan vaivannu öisin. Väsymys vaivaa edelleen, tuskinpa se enää edes helpottaa..

Muuttolaatikot tyhjenee hitaasti, kun ei jaksa/pysty kauaa touhuaa, kun alkaa jotain paikkaa särkee ja pitää levätä. Mies vielä työmatkal niin yksin oon joutunu kämppää laittaa.

Ostettiin käytettynä iiihana lasten lipasto Muita hankintoja ei olla vielä tehty. Sit kun kämppä on kunnos niin pääsee vihdoin niitä tekemään

Vaavi onneks viihdyttää ja piristää äiskää möyrimällä ja potkimalla :heart:

24+4