** Helmikuun Helmet** HELMIKUU

Mirkkulille onnea ja toivottavasti pääset tositoimiin!

Mitenkäs teitä on tutkittu tuolla neuvolassa? Mulla ei nimittäin oo mitään tietoo kohdunkaulan tilanteesta. Lääkärikäynti oli viimeksi 36 viikolla ja sillon vaan sano ettei turhaan mene sorkkimaan, jos ei ole supistellut kipeesti.Sillon vaan ultralla teki painoarvion ja napanuoranvirtauksen tutki.Katteleeko ne kohdunsuun tilannetta nyt sit kun on menny yliaikaiseksi? Tiistaina ois neuvola jos sinne asti yhtenä pysytään, mut sillon on ihan normaali terkkarikäynti.

piiu ja masuasukki 40+1

 

Me taidetaan nyt lähteä käymään ainakin tarkistuksella. Välillä supistuksia tuli jo 3 ja 4 min välein niin meinas paniikki iskee kun tyttö vielä kaverin synttäreillä. Nyt väli ollut 6 min ja matkaa synnärille kuitenkin reilu puoli tuntia.

Katsotaan pistääkö kotiin

Mie haluun mukaan!!! Olin jo menossa KOKSIin kattomaan mun isoäitiä, mutta jouduin kääntymään ympäri kun tuli niin tiukkoja suppareita (tarkemmin ajatellen - hölmö mie, oisin nyt ajanu sinne vaan, kun nyt rauhoittui..)
PIkkuinen on ollu tosi rauhallinen,j a masu mulal sekaisin.. mutat ei tää oo kuitenkaan sitä, niin en ees yritä pitää toivoa yllä. SItä paitsi Mirkkuli uhkas viedä sen ainoan ammeen sieltä, niin kai mun pitää odottaa, että niitten pikkuinen on ulkona...

Niin, ja onnea vauvaantuneille!!!

 

Juu TAYS oli aivan tupaten täynnä. Tays:sa on mahdollisuus ns. LYSYyn eli lyhytjälkihoitoiseen synnytykseen. Siinä pääsee kotiin (toki äidin ja vauvan voinninsta riippuen) jo 6-48h kuluttua synnytyksestä. Kotiutumispäivänä tai sitä seuraavana päivänä sairaalan kätilö tekee kotikäynnin. Meillä kätilö kävi tänä aamuna. Vauva punnittiin ja otettiin bilirubiiniarvo (tulosta en vielä tiedä). Tyttösen paino oli nyt aamulla 3080g. Maito alkaa olla nousussa, joten toivottavasti tyttösemme painokin jo kohta alkaa nousta.

babygirl

Moi, Olikos sulla nyt esikoinen, sorry kysymys? :ashamed:
Taysiin olen minäkin menossa. Ehdottiko ne sulle oikein erityisesti tuota lysyä? Minä olen yksi niistä nipoista, joita ei tod kiinnosta olla vieraan ihmisen kanssa samassa huoneessa montaa päivää. Oliko sielä yhden hengen huoneita tarjolla? En tietenkään vauvan terveyden kustannuksella lähtisi kotiin "ennenaikaisesti" mutta harkitsen kyllä, jos mahdollisuus suodaan ja tilanne on sen mukainen. Olisin tosi kiitollinen jos ehtisit vähän valottaa Taysin osastoja ja hoitoa ylipäätään, että millaisia kokemuksia sinulle jäi koko rulianssista. Onnea teille kotihoitoon ja muutenkin :flower: =)

 

Ois THE Päivä tänään.. Ja kaikkia vippaskonsteja on kokeiltu: seksiä, portaissa kävelyä, pylly on ollut pystyssä (mutta en laulannut..), siivottu, kävelty, autoiltu, rintoja hierottu useaan otteeseen.. Saunaa meillä ei ole joten se nyt jää. Ja mitään ihmeempiä tuntemuksia ei ole.. Tai yöllä tuli kokonaista 3 supistusta noin 10 minsan välein ja kun käänsin kylkeä, ne loppuivat. Että kiva. Kohta mä lähen vielä kauppaan.

Huomasin just että mulla on taas turvotus ihan törkeetä, sukat oikeesti tosi löysät mutta silti kumpaankin nilkkaan tullu kuopat , eilen verenpaineen alapaine huiteli taas satasessa. Ne on ihan koko ajan olleet tota luokkaa. Ja pissa on just ja just plussan rajalla. Mutta kun Jorvi kattoo asian niin että jos on rajoilla, se on miinusta.. Ärsyttää lievästi. Mitä jos tommoset arvot kuitenkin vaikuttaa vauvaan?

 

Kipsu: Tää on toukka nro III
Olen synnyttänyt Tays:ssa 2 kertaa aiemminkin. Silloin olin osastolla 3b, joka nykyisin on historiaa. Nyt olin aivan innoissani, sillä toivoin pääseväni jommalle kummalle täysin uusituista osastoista 2a tai 2b (varsinkin 2a:sta olen kuullut pelkkää hyvää). Uusilla osastoilla on huoneissa vain 2 hlöä, kunnon ilmastointi, suihkut, taulutelkkarit ym. muuta mukavaa =) Toisin oli silloin ennen.... Osasto 4a toimii osin vierihoito ja osin synnyttämättömien osastona ja on sellainen tunkkainen ja vanhanaikainen (huoneissa 3 hlöä, ei suihkua, eikä muitakaan mukavuuksia). Tuurillani ainoa vapaa huonepaikka löytyi juuri tuolta 4a:lta, joten siellä siis hikoilin :snotty: Uusilla osastoilla olisin joutunut käytävälle, joten oli tuo 4a sit kuitenkin parempi.
Kätilö ehdotti mulle jo salissa, että saattaisin päästä heti seuraavana päivänä kotiin, jos olen kiinnostunut. Vauva syntyi klo 3.46 ja hänen verensokeriarvoja seurattiin vuorokausi, joten ihan heti en voinut hilpasta Olen pojasta ollut sektion jälkeen viikon sairaalassa ja tytöstäkin 5 päivää. Ne ajat oli kyllä tuskaa, joten nyt tartuin kiitollisena HETI minulle tarjottuun mahdollisuuteen.
Ja tuo LYSY on kyllä mahdollinen myös ensisynnyttäjälle!

 

Onnea merbaulle! :hug: :flower: :heart:

Täällä ei mitään... Taas nousee kyrpä otsaan... Kaikki pyytelee kahvittelee kun ei enää kehtaa pelkästään kysellä joko jo... ruppee tässä sitten hymyillen rampata kahvittelemassa. EI NAPO YHTÄÄN!!! :headwall:

Aamulla toimi vatsa ja siihen se sitten jäikin. Limojakaan ei ole näkynyt sen koommin. Valkkaria nyt tulee aika reippaasti mutta kohta taas kuivaa kuin saharassa. Supistuksia ei ole näkynyt mitäköhän ne mahtaa olla kun kaikki niistä puhelee

Kait tää päivä tästä taas muuttuu iltaan ja sitten yöhön--->ja unettomaan aamuyöhön kunnes taas koittaa aamu ja ihanan tylsä päivä... :kieh: :headwall: :headwall:

Sais kylläkin alkaa tapahtuu jo jotain.

Niisku-neiti & rinsessa 40+2/40+5 :heart:

 

Onnea merbau =)

Rupeaakohan tämä ketju taas tökkimään, vai jumittaako koko palsta? Pitäisiköhän sitä kohta uutta ketjua availla... tasan varmasti ei koko kuun jutut mahdu tähän yhteen

Mirkkuli onnea koitokseen! =)

Nyt ei ehdi enempiä... tulin vaan kuulumiset silmäilemään ja ilmoittamaan että tänne ei mitään uutta. Meille ei taideta perheenlisäystä saada tämän viikonlopun aikana, niinkuin toivoin... odottelu jatkukoon.

Hissukka rv40+6

 

Onnea Jahvetti ja muut vauvautuneet :flower: :flower: :flower:

Päivittelin profiiliin kuvan pikku prinsessasta.

Tsemppiä kaikille odottajille

 

....minäkin olen Rosaehin tavoin seuraillut taustalla tätä palstaa, enemmän olen kirjoitellut 40+ äitien palstalla. Olen siis 43-vuotias helmipojan odottaja Helsingistä. Aikaisemmat "lapset" ovat 22-vuotias poika ja 15-vuotias tyttö. Muistan hyvin miten poikaa odottaessani tunsin itseni todella nuoreksi synnytysosastolla, vähän ihmettelin siellä muutamaa lähes nelikymppistä naista, tuntuivat taas niin vanhoilta... No, nyt sitten ehkä minua ihmetellään! On oikeastaan jännää odottaa tässä vaiheessa, kun on jo seurannut vanhimman pojan vaiheet kurahousuiästä armeijaan ja omaan elämään jo!
Uskomattoman hienoa on ollut löytää se suuri rakkaus(2003) tässä iässä ja nyt koen odottamisenkin ja ehkä tulevan vauvavaiheenkin aivan erilaisena, kun on upea elämänkumppani. Koko raskauden aikana mies on ollut ihanan huolehtiva ja huolehtii kaikki kotityöt. Me jaemme äitiysloman niin, että hän jää koti-isäksi pidemmäksi aikaa eli koko vanhempainvapaan ajaksi. Osittain ratkaisu on taloudellinen, mutta on myös hienoa kuinka innoissaan hän on koti-isyydestä! Ehkä omista huonoista lapsuudenkokemuksista johtuen itsetunto oli nuorena niin heikko, että ei osannut odottaa elämältä tai kumppanilta yhtään mitään, kun ei vielä osannut arvostaa itseäänkään. Meillä oli mieheni kanssa pitkä kaukosuhde ensin välillä Montreal-Helsinki ja mietimme kumpi tekisi siirron, helpompi oli hänen muuttaa tänne. Hän on jazzmuusikko ja soittaa kontrabassoa, joten vauva on saanut mahassaan jo aistia ja kuunnella musiikkia. Tässä iässä ei raskautuminen enää ole helppoa ja meillä oli seitsemän keskenmenoa kahden vuoden sisällä ennen tätä onnistumista. Nämä ovat kyllä traumatisoineet mieltä ja aiheuttaneet sen, että on ollut todella epävarma olo tämän raskauden aikana. Alkukuukaudet olivat järkyttävän vaikeita; kolmen kuukauden vuotoa(hematooma kohdussa) ja taas hirveä pahoinvointi niin kuin aikaisemmassa kahdessakin raskaudessa, en voinut käytännössä edes istua yhdeksään viikkoon. Tietysti tähän alkuvaiheeseen kuului myös jatkuva pelko keskenmenosta ja jokainen päivä tuntui järkyttävän pitkältä, viikot kuluivat todella hitaasti.
Minun laskettu aika on 20.2, mutta ultran mukaan viikkoa aikaisemmin. Sitä ei kuitenkaan ole virallisesti merkitty neuvolakorttiin. Painajaismaisen alun jälkeen kaikki on mennyt aika hyvin, vaikka on kaikki mahdolliset vaivat peräpukamista ja selkäsäryistä turvotukseen. Mietityttään vain, että olenko ehkä ollut liian vähällä seurannalla. Tuntuu, että ainakin nelikymppisiä naisia seurataan aika huolellisesti, on monta ultraa ym., mutta itseäni ei ole minusta seurattu mitenkään tarkemmin. Ilmeisesti tämä seuranta riippuu todella paljon paikkakunnasta, neuvolasta ja lääkäristä. Minulla on ollut koko aikana kaksi ultraa, viimeinen viikolla 16, minkäänlaista rakenneultraa ei ollut. Lääkärintarkistuskin oli vähän yli viikko sitten, mutta siinäkään ei ollut mitään ultraa ja lääkäri on muutenkin harvinaisen tyly, toisen kerran hänet nyt tapasin.(onneksi neuvolan terveydenhoitaja on ihana) Nyt kun luen muiden ultrista, mietin että pitäisikö sitä vain mennä äitiyspolille ja yrittää päästä ultrattavaksi tässä loppuvaiheessa. Voi toisaalta olla, että tässä loppuvaiheessa alkuvaiheen pelot tulevat taas mieleen ja paniikki alkaa iskemään. Viikolla 16 olin kyllä lapsivesipunktiossa ja ainakin kromosomit ovat ok...ja poika tulossa.
Minulla ei ole ollut yhtään supistusta enkä muista aikaisemmissakaan raskauksissa ainuttakaan ennen kuin synnytys alkoi. Mitään limatulppaakaan en ole huomannut. Vaikka olo on epämukava ja nukkuminen huonoa niin jotenkin olen mielessäni varautunut, että lasketun ajan yli voi mennä reippaastikin eikä se haittaa ollenkaan, jos kaikki on kunnossa. Toivon salaa isoa nelikiloista vauvaa niin kuin kaksi edellistäkin ovat olleet....Nyt minusta vauva tuntuu aivan erilaiselta....silloin kauan sitten muistan, että jalat olisivat olleet ylempänä ja olisin voinut tarttua nilkkoihin, nyt minusta vauva on kippuralla alhaalla ollut koko ajan. Miten muilla, miten tunnette vauvan?
Painoarvio oli viime viikolla 3400-3600, sf mitta 37 cm, yläkäyrillä....
Yritän selkäkipujen kanssa vielä tehdä kaikkea kivaa mitä vielä ehtii ennen vauvaa, lyllerrän elokuva-arkistoon, kirjaston lukusaliin ja kahviloihin. Vähän olen vielä töissäkin kiinni, kun mieheni sijaistaa minua....Eniten vaivun vauva-ajatuksiin öisin omassa rauhassa...mutta kyllähän se on mielessä koko ajan.
Täällä olen lukenut sairaalakassista. Olen aina ollut viime tingan pakkaaja matkoillekin lähtiessä enkä nytkään osaa pakata mitään. Nappaan varmaankin vain kameran mukaan ja muuta pientä...mutta kamera tärkein! Aivan ihanaa olisi päästä omaan rauhaan perhehuoneeseen! Tuntuu uskomattomalta ja vieläkin epätodelliselta, että raskaus on nyt onnistunut ja jo tässä vaiheessa! Olemme äärettömän onnellisia tästä mahdollisuudesta ja ihmeestämme! Näen jatkuvasti tulevaisuuden visioita meistä pienen pojan kanssa....
Paljon onnea kaikille vauvan saaneille ja odottajille...saa nähdä kumpi meistä nelikymppisistä..minä tai Rosaeh..pääsemme tositoimiin ensin...minä taidan tulla jäljessä....
38+4......

 

suotta hättäilin sen limatulpan kanssa, hyvin harvakseltaan mtn tulee, mahaa ja selkää vähän menkkamaisesti pakottaa, supistuksia on mutta ei kivuliaita. Yölläkin kun heräsin parin tunnin välein vessaan, kuulostelin käviskö kipeetä vaan ei...
Ja sitten tuntuu että Pikkunen on jotenkin hiljasempana, iltamyöhään innostuu enempi liikkumaan... stressiä pukkaa, onneksi huomenna on neuvola ja torstaina taas äippäpolikäynti.
Hirveesti jo tekis mieli nähä Pikkunen :heart:
Onnittelut vauvautuneille ja tsemiä lähtöä tekeville, kyllä mekin Kenzie64 täältä vielä päästään tositoimiin :hug:
Kaikista kivuista ja tuskastumisista huolimatta, kaikille tasapuolisesti mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa :flower:
t. Rosaeh ja Pikkunen 38+5

 

lumianna Oih ja voih kuinka suloinen pikkuinen teillä on kotona!! :heart:

Kenzie Tervetuloa joukkoon! On ihana kuulla että kaikki on mennyt hyvin tähän asti noiden alkuraskauden pelkojen ja verenvuotojen jälkeen ja että vauvallakin tuntuisi kasvun mukaan olevan kaikki hyvin. Minustakin tuntuu hiukan oudolta ettei ultria ole tuon enempää ollut ja viimeisinkin vkolla 16, meillä oli muistaakseni vkolla 20. Siihen lisäksi käytiin vielä 4d ultrassa vkolla 26, joka on tietysti omakustanteinen juttu, mutta lohduttava. Tietysti olemme nähneet vauvaa muutenkin kun olen pariin otteeseen mennyt synnärille supistusten ja verenpaineiden vuoksi ja onhan se helpottava tieto että vauva kasvaa ja hänet voi nähdä siinä vielä ns. extra ultrassa. Toisaalta on hyvä ettei sinun ole tarvinnut mennä synnärille minkään vaivan takia ja siksi olla huolissaan. Toisaalta liian vähäinenkin seuranta tuo epävarmuutta. Odottavan aika on pitkä ja huolia täynnä, niinhän se on jokatapauksessa meni hyvin tai ei.

Toivotaan teille mukavaa loppuodotusta ja synnytystä kun sen aika koittaa!

Vanamo+Viltsu 39+4 :heart:

 

Merbaulle onnittelut vauvasta! :heart: :heart: :flower: :flower:

Uudet keskustelijat tervetuloa mukaan!

Ilmoittaudun vain, että edelleen yhtenä palana...

 

Tervetuloa Kenzie!

Jännä kuulla, ettei toisia ultrata ku pari kertaa. Minä kun joka neuvola käynnillä saan nähä pikkusen, kun joka kerta ultrataan. Sisätutkimusta (josta joku kyseli) ei tee tosin muuta kuin lääkäri ja se on tehty viimeks tossa kolmisen viikkoa sitten. Nyt loppuaika varmaan mennään ihan "summan mutikassa", eikä mitään tutkimuksia tehä, ku ei oo enää lääkärineuvolaa. Mutta eiköhän se synny siitä huolimatta.

Mulla viime yönä oli toinen jalka koko ajan puutuneena ja tänään menny vähän väliä jalat alta. Ensin toinen jalka reistaili ja petti, mutta nyt pettää vuorotellen molemmat jalat. Painaakohan tuo vauva jo jotenki niin pahasti tonne hermoihin/jänteisiin tai johonkin kummaan, ku ei oikeen pystyasennossa voi olla. Ja sen muotosta rundia vetää tuolla, että piti jopa miehelle sanoa, että "soitan heti ku lähetään sairaalaan.." Jotenki olo on sellanen, että tuo vauva yrittäis ulos tuolta väkisin. Painaa ihan hirveesti tonne alas ja toisinaan tuntuu, niinku sen pää ois tossa ihan hollilla. Mutta niin kai mä oon jo pitempään luullu, et tuo muka tulis ihan "näinä päivinä", eikä se kuitenkaan oo tullu. Eikä varmasti tuukaan ku vasta käynnistettynä yliajalla. Mun tuurilla..

Joku kyseli, että miten tunnette vauvan mahassa? Mulla se on pari viikkoa ollu tuolla ihan alhaalla sykkyrässä, siis sillain, että ylämaha on ollu ihan tyhjä. Mut nyt tuo on yhtäkkiä alkanu taas puskee jalkoja tms tonne kylkiluiden alle ja välillä potkii sinne oikeen kovastikin. Vaikka sillä siis on pää ollu kiinnittyneenä jo kolmisen viikkoa, niin jotenki se on alkanu viime päivinä "nousemaan ylöspäin"... Mitenhän se on mahdollista... Kai se on sit kasvanu jo niin isoks, ettei mahu köllöttelee enää tuolla alamahalla, vaan venyttelee sit ylöspäin... :|

Ei tänne sitte tän kummosempia...

Napsu ja nöpö 38+5

 

Kipsu: Tää on toukka nro III
Olen synnyttänyt Tays:ssa 2 kertaa aiemminkin. Silloin olin osastolla 3b, joka nykyisin on historiaa. Nyt olin aivan innoissani, sillä toivoin pääseväni jommalle kummalle täysin uusituista osastoista 2a tai 2b (varsinkin 2a:sta olen kuullut pelkkää hyvää). Uusilla osastoilla on huoneissa vain 2 hlöä, kunnon ilmastointi, suihkut, taulutelkkarit ym. muuta mukavaa =) Toisin oli silloin ennen.... Osasto 4a toimii osin vierihoito ja osin synnyttämättömien osastona ja on sellainen tunkkainen ja vanhanaikainen (huoneissa 3 hlöä, ei suihkua, eikä muitakaan mukavuuksia). Tuurillani ainoa vapaa huonepaikka löytyi juuri tuolta 4a:lta, joten siellä siis hikoilin :snotty: Uusilla osastoilla olisin joutunut käytävälle, joten oli tuo 4a sit kuitenkin parempi.
Kätilö ehdotti mulle jo salissa, että saattaisin päästä heti seuraavana päivänä kotiin, jos olen kiinnostunut. Vauva syntyi klo 3.46 ja hänen verensokeriarvoja seurattiin vuorokausi, joten ihan heti en voinut hilpasta Olen pojasta ollut sektion jälkeen viikon sairaalassa ja tytöstäkin 5 päivää. Ne ajat oli kyllä tuskaa, joten nyt tartuin kiitollisena HETI minulle tarjottuun mahdollisuuteen.
Ja tuo LYSY on kyllä mahdollinen myös ensisynnyttäjälle!

Oukei, kiitos "käyttäjäkommentista" Olen itse töissä Taysissa, en kyllä siis siellä osastolla päinkään ja tiedän lysyn, mutta ajattelin, että onko ne ensisynnytäjillekin sitä jo aktiivisesti tuputtamassa. Mutta hyvä homma se varmasti on ja varsinkin kokeneille synnyttäjille paikallaan jos homma muuten menee putkeen. Voi ei, jos en pääse 2a:lle tai 2B:lle, meinaan kyllä koittaa käyttää sitten suhteita hyväksi. Jaa mitä suhteita...? :| Mutta olis se aika karua jos kuuden tunnin päästä lähtis oikeesti kotiin vaikka olis kymmenes tulossa Mikähän hiton vappupiikki siellä nyt on kun kerran niin tukossa on. Pääsitkö heti kivunvievitykseen vai jouduitko kärvistelemään?

 

Moi,

lähettiin tunti sit miehen kaa lenkille ja siellä alkoi tosi kovat kouristukset alavatsalla, oiskohan nyt tosi kyseessä... Käydään varmaan ainakin synnärillä näyttäytymässä, kipu on sen verran kova. En osaa edes sanoa, että onko nää tiheitä supistuksia, kun koko ajan kouristaa. Pitäkää peukkuja! =)

t. Piipi + typykkä 39+2

 

Tää meidän pinohan on ihan hiljanen... Pitää äkkiä nostella, ettei mee toiselle sivulle. Liekkö kaikki synnyttämässä, vai miten täällä on niin hiljasta?

 

minä otin päikkärit (iltapäikkärit ) ja sillä aikaa on kato käynyt.
Mirkkuli ja Piipi79 varmaan ainakin ovat tehneet lähtöä... ei kait nyt kaikki muutkin...
Minullakin alkaa jo tuskastuminen ja kärsimättömyys ottaa valtaa.... tahtoo kans... :ashamed:

 

Täällä ollaan, ei vaan ehtinyt tänään paljoa koneelle olemaan, sain ensin aamulla nukkua 10 ku mies nousi lasten kanssa ja keitti niille puuroa...??
Sitten korjasin miehen kahdet työhousut ja sit pitikin jo laittaa ruokaa, syötiin ja lähdettiin kyläilemään.

Pari sellasta erilaista vihlaisua tullut tän päivän aikana mut ei mitään maata järisyttävää, mies olis lähdössä jo synnärille mut tuskin ennen keskiviikon tyks-käyntiä mitään tapahtuu. Huomenna neuvola.

Aika hiljaista tosiaan ollut täällä, jos ennen oli päivän pois koneelta niin monta sivua oli tullut tekstiä.

Tsemiä kaikille tositoimissa oleville ja onnea vauvan saaneille :flower:

Victoria 38+5

 

Onnea Merbaulle!

Uuh, nassu taas täynnä ruokaa ja närästys tulee olemaan sen mukainen... En jaksa lähteä kävelyllekään, vaikka tietäisin, että sillä voisi saada supistuksia aikaan. Olkoon tältä illalta.

Periaatteessa voisin mielessäni juhlia, koska huomenna alkaa sitten "En taida tulla tänäänkään" viimeinen vuokrasopimuksen viikko. Jokohan minulla olisi loppuviikosta tiedossa viimeistään käynnistysaika? Tuosta tuli mieleen, pitänee huomenna puhaltaa pölyt pois sairaalakassista (Pöhkö minä, pakkasin sen jo joskus tammikuun alkupuolella... :snotty: ) ja samalla tarkistaa, onko suklaassa jo parasta ennen päivä mennyt. Jos totta puhutaan, on se aika nopeasti mennyt siitä toukokuisesta aamusta, kun tuijotin raskaustestiä ja mietin, onko tuo haamu plussa vai mikä. No niin, nyt lopetan tämän jaarittelun, alkaa mennä jo liikaa pateettiseksi ulinaksi...

 

Heissan piiitkästä aikaa!

Ekaksi Onnea Kaikille vauvansa saaneille! :flower: =)

Jahvetille erikoisonnittelut tuskallisen piinaavan odotuksen loppumisesta! :flower:

Tsemppiä myös lähtöviivalla oleville! =)

Sitten Minuun :saint: Jos nyt ketään kiinnostaa, niin kerron jotain tästä pitkästä viikostani...

Lähdin siis perjantai aamuna 1.2. TAYSiin lääkärikäynnille raskausmyrkytyksen takia, ihan pariksi tunniksi vaan. Piti sen jälkeen mennä ostoksille, mutta se sitten jäi... Lääkäri katsoi parhaaksi että jään osastolle. Itseähän se harmitti suunnattomasti, mutta ei auttanut, vauvalla tosin oli kaikki hyvin, mutta mun paineet ja painonnousu oli niin hurjia... Ja se turvotus, naamakin oli kolminkertainen normaaliin verrattuna.

Viikonlopun yrittivät käynnistellä cytotecillä, maanantaina laittoivat sitä sitten emättimeen ja puolilta päivin alkoikin sitten tapahtua, tunsin ekoja kovia supistuksia, lapsivedet meni 15.15 ja seitsemältä menin synnytyssaliin.

Maanantaina 4.2.08 Klo 23.29 rv39+1 meille syntyi pikkuruinen POIKA! :heart:

Ne mitat: 3440g ja 51cm

Oltaisiin keskiviikkona päästy muuten pois, mutta pojan bilirubiiniarvot oli turhan korkeat. Ja mullakin vielä alapaineet aika korkeat.

Torstai aamuna bili-arvo oli noussut sen verran että reppana joutui valohoitoon ja siinä olikin sitten perjantai aamuun :snotty:
Lauantaihin asti seurailivat arvoja ilman valoa ja olivat aamusta taas nousseet. Olin siis valmistautunut jäämään taas yhdeksi yöksi lisää.

Eilen iltapäivästä kätilö tuli ilmoittamaan että vaikka arvot on nousseet niin päästään kotiin, sillä ehdolla että maanantaina käydään vielä verikokeissa Tampereella. Meinasin itkeä silkasta ilosta, tuntu että olin kasvanut kiinni niihin sairaalan vaatteisiin. Oon viimeks ollut 3-vuotiaana sairaalassa ja yhtäkkiä tällänen yhdeksän päivän putki oli vähän liikaa murheineen...

Nyt sitten opetellaan tätä perhe-elämää kolmestaan =) Toivon vaan että bili-arvot olis huomiseks laskenut, mulla ei ole sydäntä jättää pojua mihkään osastolle yksin :'(
Mies sanokin tänään, kun itkeskelin taas pojan keltasuutta ja ylenpalttista nukkumista, että jos sille sattuis jotain pahaa niin mä en varmasti selviäis siitä kun oon tästäkin jo aivan rikki henkisesti...

Mutta, toivon parasta huomisen suhteen! :wave:
Kiitos kun jaksoitte vuodatukseni

 

Pusuapina isot onnittelut pojasta!
Mäkin olen menossa Taysiin,toivottavasti ne ruuhkat mistä just luin on silloin hälventynyt.
Ja tiedän tuon tunteen kun vauva joutuu valokaappiin.Me jouduttiin viimeks poika viemään takasin sairaalaan kun oltiin keretty oleen kotona 2 päivää eikä arvot laskenu vaan nousi. Olin ihan rikki,itkin vaan vaikka tiesin,ettei se ole vaarallista,mutta se erossa olo oli kamalaa.2 yötä poika siellä oli.Saa nähdä miten nyt käy.

(.)
Menkkamaista juilintaa ja särkyä ollut tän päivän ja välillä supistellut..tuskin sentään sen suurempaa tiedossa.Olin porukoillani tänää yksin ja sit käytiin mun vaarin 79v synttäreillä ja toivat mut nyt illasta kotio. Oli piristävää,sillä oon jo monta viikkoo melkein lojunu kotosalla kun ei pysty kauaa käveleen..en ees käy missään lenkeillä tms.

Myös muille vauvaantuneille onnea! Ei enää meinaa perässä pysyä.

Mamitre 37+5

 

Uudet keskustelijat tervetuloa mukaan! :wave:

Minä tunnen vauvan hiukan hassusti... pään jalkovälissä alamaha ihan löysä ja sitten navasta ylöspäin on kova kuin kivi.

Ai että ihanaa kun meidän rinsessa liikkuu taas aktiivisemmin ja kalvot napsuvat menis nyt vaan rikki ni pääsis lähtee.

Äsken tultiin saunomasta ja sitten ajattelin tulla hissillä niin mies piiskasi rappujuoksuun.

Tänään on sitten kävelty pisin kävely koko raskauden ja saunottu/kylmää suihkua/saunottu/kylmää suihkua/saunottu ja lämpönen suihku... Ajeltu kaikennäköisillä töyssy teillä hyvä etten alleni pissannut. Ja mies lupaili vielä kokeilla sitä viimistä ässää... jospa tänään pääsis lähtee tai no mielummin puolenyön jälkeen.

Joku taiskin taas lähteä. Olen niin dementoitunut että en muista. Mutta onnea matkaan... :hug:

Niisku-neiti & rinsessa 40+2/40+5

 

Pusuapinalle :hug: :flower: Kaikilla täällä peukut ja varpaat pystyssä että bilirubiiniarvot laskisivat mahdollisimman pian ettei sinun ja miehesi tartteisi murehtia pienen miehenalun puolesta :heart:
Oijoi... ihanaa lukea näitä vauvauutisia =)

 

Kenzie tervetuloa mukaan =)

Pusuapinalle isot onnittelut :flower: toivotaan että ne bili-arvot pysyy kurissa! :hug:

Täällä ei mitään merkkejä että lähtö olisi lähelläkään... no nyt täytyy kai alkaa tähdätä seuraavaan viikonloppuun kun tänä viikonloppuna ei mitään tapahtunut. Jotenkin en usko että käynnistelisivät vielä loppuviikosta niinkuin neuvolan th suunnitteli, mutta huomenna on neuvolanaika joten jospa sitten olisi taas vähän viisaampi. =)

Pino on tosiaan ollut hiljaisempi, aika monet aktiivit on synnyttäneet/synnyttämässä varmaankin... ja viikonloppu verottaa, itsekään en ole koneelle ehtinyt niin tiheään kuin yleensä.

Painelen varmaan kohta suihkun ja jääkaapin kautta nukkumista yrittämään, huomiseen... :wave:

Hissukka rv40+6

 

Lämpimät onnittelut Merbaulle ja Pusuapinalle :heart: :heart: :flower: :flower:


Tsemppiä Mirkkulille ja Piipille :hug: =)

Tervetuloa Kentzie =)