Henkinen este (häpeä) aloittaa seksielämä synnytyksen (4 kk sitten) jälkeen. Mikä avuksi?

Kroppa ei ole kuitenkaan ihan älyttömän pahassa kunnossa. Kiloja pari jäljellä, rinnat roikkuu (alkoivat roikkumaan jo raskausaikana kun kasvoivat about kaksi-kolme kuppikokoa) ja vähän raskausarpia (jotka jo vaalentuneet paljon) vatsassa joka pömpöttää pikkuisen.

Niistä ei niinkää ole väliä, mutta miten tuo alakerta... hui kun pelottaa!
Häpeän itseäni, en sitä miltä näytän, vaan sitä miltä tunnun.

Imukuppisynnytys takana.
Paikat ei enää ole kipeät, synnytyksestä on kuitenkin jo 4 kk aikaa.

Ainoa mitä pelkään, on se, että seksi on miehelle pettymys. Olen yrittänyt jumpata paikkoja, joka päivä teen jumppaa kun vaan muistan. Oksettaa ihan ajatus siitä häpeäntunteesta jos yhdyntä ei enää tunnu miltään...

Kauanko tässä enää voi "pihdata"...??? Seksiä viimeksi muistaakseni huhtikuussa (?), ja pari viikkoa sitten hoitelin miehen kun olisi halunnut yhdyntää pikkujoulujen jälkeisessä kapulassaan...
Onko muita joilla ei ole ollut seksiä pitkiin aikoihin synnytyksen jälkeen, vaikka fyysistä estettä ei olisikaan?

 

Kuulostaa, että tuo on kyllä enemmän sun päässä tuo ongelma.
Ei muuta ku kokeilemaan vaan!

 

Musta suhteessa ei ole kaikki hyvin jos omaa itseään pitää jollain tavalla hävetä.

 

Suuta käyttöön, imet puurot suuhun ja nielet.

 

Suuta käyttöön, imet puurot suuhun ja nielet.

No sitähän sitä on jo tehty... mutta muuta ei.

 

Lapsi on yhteinen asia, eikä siis ole todellakaan mikään häpeän paikka naiselle, jos hänen vartalonsa on raskaudesta ja synnytyksestä kärsinyt. Tottakai ymmärrän, että seksin aloittaminen jännittää, mutta hassua että sinä vaan miehen tuntemuksia mietit. Yhtä tärkeäähän oma nautintosi on.

Miksi pelkäät että seksi ei tuntuisi miltään? Onko jotain vaivaa tai selkeää muutosta alapäähän jäänyt? Pelkästään imukuppisynnytyksen takia ei ainakaan kannata liikoja huolehtia. Minullakin oli sellainen, pitkittyneen ponnistusvaiheen päätteeksi, mutta seksi tuntuu samalta kuin ennen enkä mitään muutosta havaitse.

 

Höpönlöpö. Mitä kaueammin odotat sitä isompi mörkö siitä tulee. Puhu vaikka miehelle etukäteen että pelottaa miltä se hänestä tulee tuntumaan. Pyydä häneltä extrapaljon kehuja jne. Nyt lopetat stressin ja rupeat hommiin jos kerta haluttaa. Hyvältä se tuntuu molemmista kumminkin.

 

[QUOTE="vieras.";29362582]Lapsi on yhteinen asia, eikä siis ole todellakaan mikään häpeän paikka naiselle, jos hänen vartalonsa on raskaudesta ja synnytyksestä kärsinyt. Tottakai ymmärrän, että seksin aloittaminen jännittää, mutta hassua että sinä vaan miehen tuntemuksia mietit. Yhtä tärkeäähän oma nautintosi on.

Miksi pelkäät että seksi ei tuntuisi miltään? Onko jotain vaivaa tai selkeää muutosta alapäähän jäänyt? Pelkästään imukuppisynnytyksen takia ei ainakaan kannata liikoja huolehtia. Minullakin oli sellainen, pitkittyneen ponnistusvaiheen päätteeksi, mutta seksi tuntuu samalta kuin ennen enkä mitään muutosta havaitse.[/QUOTE]

En ole koskaan saanut yhdynnässä, vaikka lähelle pääsenkin ja nautin muuten.
Saan vain yksin jos hoitelen itse itseni (se on onneksi todella helppoa).
Olen varmaan liian estoinen tai jotain...?
En ole edes mikään teini, olen jo yli 30 -vuotias!!

Ulkoisesti paikat näyttää ihan samalta kuin ennenkin, en huomaa oikein mitään muutosta aikaan ennen synnytystä. Luulen kuitenkin että paikat on löysemmät kuin ennen, valitettavasti.
Haluaisin jumpata ne kuntoon ennen seksin aloittamista, mutta en tiedä miten nopeasti tuloksia voi saada.

 

Imukuppi repeämin täälläkin. 5 vk synnytyksestä kokeiltiin seksiä ja mies sanoi yllättyneensä ettei "värkki ollutkaan pilalla". Etukäteen toki vakuutteli että rakastaa vaikka löysäksi jäisikin ja eihän mikään lihastreeni tuota tulosta hetkessä. Enpä pystynyt edeltä juuri kivuiltani jumppaamaan edes kun tikit ei sulaneetkaan vaan poistettiin 5vk kohdalla. Pari kuukautta myöhemmin sanoi ettei enää huomaa mitään eroa entiseen Ja tämänkin ihan vapaaehtoisesti, kun en asiasta mitään kysellyt. Itse huomaan että tuntuu ehkä vähän erilaiselta, mutta ei kuitenkaan huonommalta. Mutta eikös sinun nyt kannattaisi keskustella miehen kanssa peloistasi kuin parisuhteessa kuunaan...

 

No voitko ensin puhua miehelle asiasta? Oletteko sentään henkisesti läheisiä, että voitte asioista puhua?

 

No voitko ensin puhua miehelle asiasta? Oletteko sentään henkisesti läheisiä, että voitte asioista puhua?

Mies kyseli varovasti että onko mulla "kaikki kunnossa" kun olin käynyt jälkitarkastuksessa 12 viikkoa synnytyksestä, pitkitin siihenkin menoa...
Sanoin kyllä miehelle että jännittää koko homma kauheasti, enkä vielä uskalla olla yhdynnässä. Pitää varmaan ottaa vielä puheeksi jossain vaiheessa...

 

[QUOTE="alkup.";29362600]En ole koskaan saanut yhdynnässä, vaikka lähelle pääsenkin ja nautin muuten.
Saan vain yksin jos hoitelen itse itseni (se on onneksi todella helppoa).
Olen varmaan liian estoinen tai jotain...?
[/QUOTE]

Saisi miehesi hävetä, jos ei pysty sinulle orgasmia tuottamaan, vaikka saat itsellesi sen aikaan helposti. En minäkään pelkästään yhdynnän voimalla saa, joskus kylläkin yhdynnässä jos on samaan aikaan klitorisstimulaatiota. Enkä saanut parin ensimmäisen poikaystävän kanssa ollenkaan, mutta onneksi on myös miehiä, jotka naisen nautintoon panostaa.

Eikö ole hullua, että sinä suret sitä pystytkö tuottamaan samanlaisen nautinnon miehelle yhteisen lapsenne synnyttettyäsi, vaikka miehesi ei ole koskaan saanut hoidettua hommaa loppuun asti.

 

[QUOTE="alkup.";29362600]En ole koskaan saanut yhdynnässä, vaikka lähelle pääsenkin ja nautin muuten.
Saan vain yksin jos hoitelen itse itseni (se on onneksi todella helppoa).
Olen varmaan liian estoinen tai jotain...?
En ole edes mikään teini, olen jo yli 30 -vuotias!!


Ulkoisesti paikat näyttää ihan samalta kuin ennenkin, en huomaa oikein mitään muutosta aikaan ennen synnytystä. Luulen kuitenkin että paikat on löysemmät kuin ennen, valitettavasti.
Haluaisin jumpata ne kuntoon ennen seksin aloittamista, mutta en tiedä miten nopeasti tuloksia voi saada.[/QUOTE]

Mielenkiintosta. Miks oot menny sellasen miehen kans kimppaan jonka kanssa et pysty saamaan orgasmia?

 

Imukuppi repeämin täälläkin. 5 vk synnytyksestä kokeiltiin seksiä ja mies sanoi yllättyneensä ettei "värkki ollutkaan pilalla". Etukäteen toki vakuutteli että rakastaa vaikka löysäksi jäisikin ja eihän mikään lihastreeni tuota tulosta hetkessä. Enpä pystynyt edeltä juuri kivuiltani jumppaamaan edes kun tikit ei sulaneetkaan vaan poistettiin 5vk kohdalla. Pari kuukautta myöhemmin sanoi ettei enää huomaa mitään eroa entiseen Ja tämänkin ihan vapaaehtoisesti, kun en asiasta mitään kysellyt. Itse huomaan että tuntuu ehkä vähän erilaiselta, mutta ei kuitenkaan huonommalta. Mutta eikös sinun nyt kannattaisi keskustella miehen kanssa peloistasi kuin parisuhteessa kuunaan...

Kiva kuulla että homma voi toimia.
Minusta on inhottavaa puhua "värkistä ja löysyydestä" jotenkin se saa koko naisen alapään ihan arvottomaksi, vaikka sieltä on maailmaan saatettu ihana lapsi.

Luulen että menetän kiinnostuksen seksiin loppuiäksi, jos paikat on löystyneet ihan pilalle. Haluan sulkea koko asian pois elämästäni.

 

[QUOTE="vieras.";29362643]Saisi miehesi hävetä, jos ei pysty sinulle orgasmia tuottamaan, vaikka saat itsellesi sen aikaan helposti. En minäkään pelkästään yhdynnän voimalla saa, joskus kylläkin yhdynnässä jos on samaan aikaan klitorisstimulaatiota. Enkä saanut parin ensimmäisen poikaystävän kanssa ollenkaan, mutta onneksi on myös miehiä, jotka naisen nautintoon panostaa.

Eikö ole hullua, että sinä suret sitä pystytkö tuottamaan samanlaisen nautinnon miehelle yhteisen lapsenne synnyttettyäsi, vaikka miehesi ei ole koskaan saanut hoidettua hommaa loppuun asti.[/QUOTE]

Eihän se miehestäni ole kiinni vaan minun pääni sisältä. Mies kyllä tekee mulle ihan mitä haluan (rakastaa antaa mulle suuseksiä jne.) mutta en osaa vaatia mitään. Koen itseni ehkä "likaiseksi" jos vaadin ja haluan jotain. Alkuvuosina kyseli ja halusi että kertoisin mitä haluan mutta en osaa. Toivottavasti iän myötä jotenkin vapaudun...

 

[QUOTE="alkup.";29362654]Kiva kuulla että homma voi toimia.
Minusta on inhottavaa puhua "värkistä ja löysyydestä" jotenkin se saa koko naisen alapään ihan arvottomaksi, vaikka sieltä on maailmaan saatettu ihana lapsi.

Luulen että menetän kiinnostuksen seksiin loppuiäksi, jos paikat on löystyneet ihan pilalle. Haluan sulkea koko asian pois elämästäni.[/QUOTE]

No meillä asioista puhutaan niiden nimillä Kun tottahan se on, että alapää on löysä ainakin hetken synnytyksen jälkeen. Mies sanoi jo raskausaikana, että ettei häntä haittaa jos tissit ja maha jää roikkumaan tai pillu on löysä. Kun ikä tulee molempia jossain vaiheessa ruttaamaan ja yhteinen lapsi on niin iso asia elämässä. Nainen on se joka lapsen kantaa mahassaan ja siten myös kaikki damaget ottaa vastaan Tuumasi myös, että eihän sitä tiedä jos hän on vanhana se löysä kun voi vaikka erektiovaiva iskeä.

Yritä nyt relata hyvä ihminen. Puhu miehen kanssa. Helpompi hänelle, jos seksittömyyden taustalla on sinun todennäköisesti epärationaaliseksi osoittautuva pelko kuin esim. totaalinen kiinnostuksen menetys seksiä kohtaan. Jos et puhu niin se puoliso voi vaikka kuvitella ettet enää ikinä halua seksiä, et pidä häntä seksikkäänä, olet tyytymätön parisuhteessa ja haudot eroa tai jotain muuta kamalaa. Kun näistä asioista pystyy puhumaan niin on se rentoutuminen seksitouhuissa helpompaa ja siten myös orgasmin saanti.

 

joo, pitää koittaa puhua miehen kanssa... yrittää jollain lailla edes pitää tää parisuhde kunnossa...

 

minkälainen teidän seksielämä oli ennen raskautta ja raskausaikana?

 

[QUOTE="alkup.";29362669]Eihän se miehestäni ole kiinni vaan minun pääni sisältä. Mies kyllä tekee mulle ihan mitä haluan (rakastaa antaa mulle suuseksiä jne.) mutta en osaa vaatia mitään. Koen itseni ehkä "likaiseksi" jos vaadin ja haluan jotain. Alkuvuosina kyseli ja halusi että kertoisin mitä haluan mutta en osaa. Toivottavasti iän myötä jotenkin vapaudun...[/QUOTE]

En minäkään haluaisi mitään dominoivaa roolia ottaa ja alkaa vaatia, mitä miehen pitää tehdä. Kyllä miehen pitää itse tietää mitä tekee, kun kuitenkin ihan perusjutuista on kyse. Siis eihän siinä ole mitään väärää, jos mies alisteisena tekee mitä nainen pyytää, mutta ei vaan minulle sopisi sellainen roolijako. Olen minäkin vähän estoinen, mutta tuosta menisi muutenkin fiilis.

Ehkä itsekin olisin tuollaisessa tilanteessa, jos jonkun teiniaikojen poikaystävän kanssa olisin yhteen jäänyt. Myöhemminkin seurustelin hetken parikymppisen kokemattoman pojan kanssa ja eihän siitä seksistä tullut mitään, kun toinen ei osannut ja minä en osannut/halunnut opettaa. Mutta ei tullut mieleeni jäädä siihen suhteeseen kärvistelemään, vaan totesin että parempi että poika etsii pätevämmän opettajan ja minä itse kokeneemman miehen.

Kaikki ei vaan seksuaalisesti sovi yhteen, eikä se sinänsä tarkoita että kummassakaan olisi mitään vikaa. Mutta luulisi, että miehesi olisi huolissaan siitä, että et koskaan ole hänen kanssaan saanut. Mieti nyt itse, miltä tuntuisi jos mies ei koskaan tulisi? Kai jotain pyrkisit asialle tekemään ja/tai olisit onneton ja huolissasi asiasta?

 

[QUOTE="heppa";29362708]minkälainen teidän seksielämä oli ennen raskautta ja raskausaikana?[/QUOTE]

Aika rauhallista (yli 15 vuotta yhdessä)... ihan normaalia, suuseksiä ym.
Raskausaikana seksiä alle 5 kertaa (riskiraskaus) ei tuntunut minusta hyvälle.

 

Sinä sanot, että pelottaa ja mies sanoo, että turha pelätä. Nou hätä, alku voi olla hieman takkuista, mutta se siitä sitten hissukseen menee paremmaksi.

 

[QUOTE="vieras.";29362717]En minäkään haluaisi mitään dominoivaa roolia ottaa ja alkaa vaatia, mitä miehen pitää tehdä. Kyllä miehen pitää itse tietää mitä tekee, kun kuitenkin ihan perusjutuista on kyse. Siis eihän siinä ole mitään väärää, jos mies alisteisena tekee mitä nainen pyytää, mutta ei vaan minulle sopisi sellainen roolijako. Olen minäkin vähän estoinen, mutta tuosta menisi muutenkin fiilis.

Ehkä itsekin olisin tuollaisessa tilanteessa, jos jonkun teiniaikojen poikaystävän kanssa olisin yhteen jäänyt. Myöhemminkin seurustelin hetken parikymppisen kokemattoman pojan kanssa ja eihän siitä seksistä tullut mitään, kun toinen ei osannut ja minä en osannut/halunnut opettaa. Mutta ei tullut mieleeni jäädä siihen suhteeseen kärvistelemään, vaan totesin että parempi että poika etsii pätevämmän opettajan ja minä itse kokeneemman miehen.

Kaikki ei vaan seksuaalisesti sovi yhteen, eikä se sinänsä tarkoita että kummassakaan olisi mitään vikaa. Mutta luulisi, että miehesi olisi huolissaan siitä, että et koskaan ole hänen kanssaan saanut. Mieti nyt itse, miltä tuntuisi jos mies ei koskaan tulisi? Kai jotain pyrkisit asialle tekemään ja/tai olisit onneton ja huolissasi asiasta?[/QUOTE]


Mies kyllä tulee helposti (paitsi humalassa tai karapulassa), mutta tarvitsee suht "kovaa käsittelyä". Siitä jäänyt epävarmuus, että mun paikat ei tunnu oikein hänestä hyvälle...

 

no ei se naisen pillu voi jäädä ravolleen monta senttiä.Miehenä voin sanoa et synnyttänyt nainen on yhtä hyvä jos ei parempikin.

 

"Annat" miehelle takaapäin niin, että jalkasi ovat ristissä ja jäävät miehesi jalkojen väliin.Tuolla konstilla itse pääsin asiasta yli, ja aloin pikku hiljaa vapautua muihinkin juttuihin. Toki se alaosastoni tuntuu erilaiselle kolmen lapsen synnyttämisen jälkeen, mutta ei se kuitenkaan meidän seksielämään ole huonontavasti vaikuttanut. Ja joo, mä vapauduin mieheni kanssa täysin vasta 35-vuotiaana (oltiin siihen mennessä oltu yhdessä noin 17 vuotta)...olen nyt 36-vuotias, ja kulunut vuosi on seksin saralla ollut mahtava.

 

En oo vieläkään uskaltanut hommiin. Mies ois kyllä halunnut... mutta oon päätynyt vaan hoitelemaan hänet.

Oon kuitenkin ottanut asian puheeksi ja kertonut peloistani miehelleni. Hän ei edes käsittänyt että miksi mietin tuollaisia asioita, että tekeväthän ihmiset useampiakin lapsia että ei se synnytys nyt niin paljon voi vaikuttaa...

Noh, kokeilin sitten ekaa kertaa hoidella itseäni, mutta en saanut orkkua vaikka normaalisti saan itse tehden tosi helposti. Johtuukohan hormoneista ja väsymyksestä, vai onko paikat lopullisesti niin pilalla, että on turha enää kuvitella saavansa nautintoa koskaan...?

Vieläkö tässä vaiheessa, 4 kk synnytyksestä, tapahtuu palautumista? En ole ollut kyllä kauhean aktiivinen jumpan suhteen, sillä olen ihan unohtanut seksin kokonaan...