Hoiturit! Tähystys + koepala 15.4. ja lääkäriaika vasta 15.6. ?!

Oireina keltaisuus, kutina ja kaiken maailman huonot arvot joista en sen enempää tiedä. Tutkimukset aloitettu jo joulukuussa. Kyseessä läheinen ihminen, en minä itse.

Verta otettu useamman kerran. Kertaalleen on katsottu magneetilla, kertaalleen tähystetty yläkautta. Toisen kerran yläkautta ja alakautta (suolta siis) ja maksasta otettu koepala. Miksi lääkäriaika on vasta kesäkuussa?

Kutinalle syyksi on sanouttu sappitiehyttylehdus ja siihen on 7 pilleriä päivässä jotakin lääkettä. Lääkettä on syönyt nyt jo yli kuukauden, eikä oireet hellitä, kutina vaan pahenee.

Hyvin hatarat tiedot, mutta osaatteko sanoa mitään? Minulla ei ole tarkempia tietoja ylhäällä, enkä muista niitä ulkoa.

 

keltaisuus ja kutina viittaa kyllä maksa-arvoihin, ikävä kyllä koepalan otto ja sen lähettäminen patolle tutkimuksiin vie oman aikansa, ei tule tulokset yhtä äkkiä kun verikokeissa.

 

koepalan tulokset kastää useita viikkoja. Aika annetaan niin, että tulokset kerkiävät varmasti tulla.

 

lääkäri ottaa vastaanotolle luultavasti vasta kun kaikki koetulokset on valmiita. Ja tietty lääkärillekin saattaa olla aikamoinen jono muita potilaita joten sekin viivästyttää.

 

Pari viikkoa ainakin saa varata patologian näytteiden kanssa. Mutta aika myöhäiseltä ajalta tuo silti tuntuu... ellei lääkäri ole sitten lomilla? Tai sitten lääkäri ei katso tuota jostain syystä kiireelliseksi.

 

Juu kyllä kutina ja keltaisuus tuonne maksan, sapen ja haiman seutuun viittaa. Pat-vastaukset vievät oman aikansa, mutta toisaalta jos siellä jotain pahanlaatuista on niin siitä on kyllä ilmoitusvelvollisuus heti tuloksen tultua joka kyllä varmaan tulee vähän aikaisemmin kun lääkäriaika.

 

keltaisuus ja kutina viittaa kyllä maksa-arvoihin, ikävä kyllä koepalan otto ja sen lähettäminen patolle tutkimuksiin vie oman aikansa, ei tule tulokset yhtä äkkiä kun verikokeissa.

Ok. Sen tiesin, että keltaisuus ja kutina liittyvät maksaan. Maksa-arvot ovat olleet huonot, mutta kuitenkin ultralla ja magneetilla katsottuna maksa on kuulemma kunnossa, eikä sappirakossakaan ole tukkeumia. Nämä tähystykset ja koepala otettiin kuulemma vain varmuuden vuoksi, diagnoosina on ollut tuo sappitiehyttylehdus. Mutta ei kai se voi aiheuttaa tuollaisia oireita ja miksi ottaisivat muka vaan varmuuden vuoksi tuollaiset kokeet vielä?

Jotenkin on sellainen tunne, että jotain kamalaa sieltä löytyy.

 

Juu kyllä kutina ja keltaisuus tuonne maksan, sapen ja haiman seutuun viittaa. Pat-vastaukset vievät oman aikansa, mutta toisaalta jos siellä jotain pahanlaatuista on niin siitä on kyllä ilmoitusvelvollisuus heti tuloksen tultua joka kyllä varmaan tulee vähän aikaisemmin kun lääkäriaika.

Tuosta ilmoitusvelvollisuudesta, onko joissakin tapauksissa niin, että totuuden kertomista pitkitetään jostain syystä?

Tuntuu aivan uskomattiomalta, että tutkimukset on aloitettu joulukuussa ja vielä vatvotaan, eikä oireet ole hävinneet mihinkään, jokin siis vaivaa. Hän on laihtunutkin 10-20 kiloa. Mikä taas viittaisi syöpään...

Äh, toivon että maalailen turhaan piruja seinille ja mitään ei löydy ja oireet hellittävät, mutta näin maallikon korvaan kuulostaa huonolta.

 

Jos koepaloissa epäillään syöpää niin ne laitetaan kiireellisenä ja patologi kyllä tutkii ne parissa päivässä ja tietysti ilmoitetaan heti potilaalle. Jos otetaan rutiinibiopsiat (siis koepalat vain tavan mukaan, varalta) niin ei kiireellisenä tutkitaan ja voi mennä kuukausi.

 

En ole ikinä kuullut että vastausten kertomista pitkitettäisiin, sehän on kuitenkin virkavirhe.

Mä olen itse töissä syöpätaudeilla. Monta kertaa kun potilas tulee ensimmäistä kertaa polille, on hän hyvin ärtynyt ettei tautia löydetty heti vaan diagnoosin saaminen kesti useamman kuukauden vaikka oireita ollut. Ei siinä oikein mitään auta sanoa muuta kuin että hyvä että tutkittiin ja tauti kuitenkin löydettiin ja näin ollen päästään aloittamaan hoidot.

Ja aina, kaikissa koepaloissa, otetaan ensiksi heti koepalan oton jälkeen ns. jääleikenäyte joka on siis eräänlainen pikatesti onko kyse hyvän- vai pahanlaatuisesta tyypistä.

 

Jos koepaloissa epäillään syöpää niin ne laitetaan kiireellisenä ja patologi kyllä tutkii ne parissa päivässä ja tietysti ilmoitetaan heti potilaalle. Jos otetaan rutiinibiopsiat (siis koepalat vain tavan mukaan, varalta) niin ei kiireellisenä tutkitaan ja voi mennä kuukausi.

Oukei, eli tuo ei siis ole mennyt kiireellisenä. No mitä jos tietävät eri asioista jo ennen tuloksia, että selvä tapaus, kuolema tulee ja vie, mitään ei voi tehdä. Kerrotaanko silloinkin heti epäilyksistä ja kiirehditäänkö tutkimuksia?

 

En ole ikinä kuullut että vastausten kertomista pitkitettäisiin, sehän on kuitenkin virkavirhe.

Mä olen itse töissä syöpätaudeilla. Monta kertaa kun potilas tulee ensimmäistä kertaa polille, on hän hyvin ärtynyt ettei tautia löydetty heti vaan diagnoosin saaminen kesti useamman kuukauden vaikka oireita ollut. Ei siinä oikein mitään auta sanoa muuta kuin että hyvä että tutkittiin ja tauti kuitenkin löydettiin ja näin ollen päästään aloittamaan hoidot.

Ja aina, kaikissa koepaloissa, otetaan ensiksi heti koepalan oton jälkeen ns. jääleikenäyte joka on siis eräänlainen pikatesti onko kyse hyvän- vai pahanlaatuisesta tyypistä.

Olkinalle, onko olemassa sellaista syytä, milloin on potilaan edun mukaista olla kertomatta heti tuloksista? Jos hoitoja ei voida aloittaa, niistä ei ole mitään hyötyä. Ja jos potilas ei selvästikään ole valmis vastaanottamaan sellaista tietoa, kerrotaanko silti totuus heti, aikailematta? Periaatteessa tuota ilmiotusvelvollisuuttahan voi kai kiertää juuri kaikenlaisilla lisätutkimuksilla.

Olen aika kyyninen, koettakaa jaksaa

 

Mun tädillä todettiin melkein tasan kaksi vuotta sitten sappitiehytsyöpä. Siinä myös maksa-arvot kohoavat, tulee keltaisuutta ja kutinaa. Tosin tilanne meni parissa päivässä tosi huonoksi ja diagnoosi tuli siis heti. En usko siis, että syöpätapauksissa kokeiden tietoja tahallaan pimitettäisiin. Täti kuoli melkein päivälleen vuosi sitten, tuossa syövässä ennuste on tosi huono. Ehti kuitenkin vuoden verran elää täyttä elämää, siitä olen kiitollinen.

 

Mun tädillä todettiin melkein tasan kaksi vuotta sitten sappitiehytsyöpä. Siinä myös maksa-arvot kohoavat, tulee keltaisuutta ja kutinaa. Tosin tilanne meni parissa päivässä tosi huonoksi ja diagnoosi tuli siis heti. En usko siis, että syöpätapauksissa kokeiden tietoja tahallaan pimitettäisiin. Täti kuoli melkein päivälleen vuosi sitten, tuossa syövässä ennuste on tosi huono. Ehti kuitenkin vuoden verran elää täyttä elämää, siitä olen kiitollinen.

Tiedätkö, miten syöpä todettiin, minkälaisilla tutkimuksilla?

 

Mun tädillä todettiin melkein tasan kaksi vuotta sitten sappitiehytsyöpä. Siinä myös maksa-arvot kohoavat, tulee keltaisuutta ja kutinaa. .

onneksi harvinainen sairaus.

pelkkä sappitietulehdus riittää aiheuttamaan kaikki ap:n kuvaamat oireet. sen paraneminen saattaa kestää melko pitkään, mutta maksa on onneksi erittäin tehokas elin korjaamaan itseään. se vain ei tapahdu ihan päivissä eikä viikoissa.
Kuitenkin siis kolangiitista voi parantua täysin ajan kanssa.

 

Mun tädillä todettiin melkein tasan kaksi vuotta sitten sappitiehytsyöpä. Siinä myös maksa-arvot kohoavat, tulee keltaisuutta ja kutinaa. .

onneksi harvinainen sairaus.

pelkkä sappitietulehdus riittää aiheuttamaan kaikki ap:n kuvaamat oireet. sen paraneminen saattaa kestää melko pitkään, mutta maksa on onneksi erittäin tehokas elin korjaamaan itseään. se vain ei tapahdu ihan päivissä eikä viikoissa.
Kuitenkin siis kolangiitista voi parantua täysin ajan kanssa.

Kiitos tiedosta Eli voi olla melkeinpä harmitonkin juttu.

 

mulla todettiin keliakia, mahatähystyksessä +koepalat.
Oireena oli keltaisuutta, varsinkin kämmenissä -> jonka aiheutti TOOOsi huono HB . Sekä hurjat pääkivut takaraivossa.

 

En tiedä onko ap enää täällä, mutta vastaan silti. Sappitiehytsyöpä on tosiaan harvinainen syöpätyyppi ja yleisempi naisilla kuin miehillä. Tädillä kävi ns. tosi huono säkä, että sen sai, kun ennusteetkin ovat huonot. :/ Muistaakseni joutui heti leikkaukseen, jossa kasvain todettiin. Otettiin varmaan myös koepalat samalla. Sairaalaan joutui juuri oireiden, eli keltaisuuden ja kutinan takia.

 

Minunkin äitini sairasti 1,5 vuotta. Alkoi kutinalla ja keltaisuudella. Mielestäni tämä syöpätyyppi ei ole enää nykyään kovin harvinainen.

 

Onko kukan kuullut, että joku olisI parantunut tästä vaarallisesta syövästä??
Yritän vain elää toivekkaana, että sisareni parantuisi, mutta taitaa olla vain toive.