Huhtikuun hurmurit 2017 *tammi-helmikuussa*

Mulla kanssa häpyluu ja ylipäätään tuntuu, et kaikki jänteet yms, alakerrasta ihan soi sen jälkeen kun on pidempään maannut (esim. yön jälkeen). Häpyluu on myös ihan painettaessa kipeä, välillä kosketusarka.

Mies jätti työreissuun lähtemisen sikseen kun oli yksi yö todella levoton ja kivulias, nyt ei ole ollut enää Mitään. Voi että harmittaa tämä lopun odottelu

 

Heippa!
Täällä ei onneksi ole vielä ilmaantunut pahemmin kipuja, yleistä väsymystä kyllä ja (harkka)suppareita tulee herkästi, jos vähänkin enemmän jotain yrittää tehdä... Toisaalta odotan kauheasti, että pääsisi jo näkemään pikkuisen, ja toisaalta toivon, että pysyisi vielä mahassa mahdollisimman kauan

Pesin tänään ensimmäisen koneellisen vauvan vaatteita Ja tajusin samalla, että varmaan pitää jonkin verran hankintoja vielä tehdä.. Meillä on tällä hetkellä lähinnä 62-kokoisia vaatteita, mutta nehän on aluksi vielä ihan liian isoja! Erityisesti pitäisi löytää kevyttoppapuku tai vastaava sopivan lämmin asu kotiutumista varten, kun äitiyspakkauksen puvut on niin isoja. Jotenkin ajattelin, että siellähän oli se villahaalari, joka olisi varmasti hyvä sairaalasta lähtöön, mutta se(kin) oli sitten kokoa 68-74 cm. Jos jollakulla on kotiutumisvaatteisiin vinkkejä, niin otan niitä mielelläni vastaan!

Alkaa kyllä stressata synnyttäminen. Ja toisaalta myös se, miten saan kaiken valmiiksi ennen kuin pieni päättää tulla. Perussairauden takia käyn nyt tiheästi seurannoissa, ja kuulemma ennen pääsiäistä tai mahdollisesti jo aiemmin käynnistetään synnytys, ellei se ala itsellään. Aika sekava mielentila kaiken kaikkiaan, mutta päivä kerrallaan mennään eteenpäin.

fabula 35+5

 

Aurinkoista maaliskuun loppua . Nurkan takana kurkkii jo meidän kuu .

Täällä alkaa olla jo kaikki lähes valmista vauvan tuloon. Viikonloppuna kasattiin pinnasänkyyn kuuluvat laatikostot ja mä jo yli innokkaana petasinkin sängyn . Laitoin tosin päiväpeiton ettei pölyynny.

Tänään päästään synnytysvalmennukseen ja samalla tutustumaan synnytysosastoon. Kiva vähän nähdä etukäteen mihin sitä ollaan sit menossa . Mulla on vaan jotenkin sellainen olo et tää meidän huhtikuinen saattaa tulla vasta toukokuussa.

Mikäs muilla on fiilis ? Mä oon jo niin malttamaton et haluisin jo pienokaisen syliin. No joskos vielä muutama viikko .

35+6

 

Täällä ootellaan kans malttamattomana. Toivoisi et pian pääsee lukemaan synnytyskokemuksia jo täältä ryhmästä! Onko ihmisillä ollut jo ennakoivia oireita vai onko kehot hiljentyneet?

Rv 38+3

 

Minua harmittaa kun nyt jo odotus alkaa olla ihan piinaavaa. Mitäs sitten jos oikeasti meneekin vielä vaikka kolme viikkoa Ihan oikeasti en halua olla enää raskaana. Tottakai tätä mahaa joskus vielä ikävöi mutta nyt en vaan jaksaisi enää. Kevätkin alkaa olla täällä pk-seudulla jo pitkällä ja hajoilen tuossa äitiystoppatakissa kun mikään muu takki ei mene kiinni. Joo tosi pinnallista uikuttaa kun ei ole oikeasti mitään hätää mutta silti Se vaikuttaa varmasti paljon että esikoinen oli näillä viikoilla jo syntynyt, nyt koen siihen nähden olevani jo "yliajalla".

Eilen jo ilmoitin lapsenvahdille ettei poistuisi paikkakunnalta kun alkoi olla hyväntuntuisia oloja, mutta paskanmarjat, sinne ne hiipuivat. Kotia yritän pitää järjestyksessä että olisi sitten kiva tulla vauvan kanssa kotiin, paitsi nyt en oikein jaksa enää sitäkään. Turhauttavaa, ankeaa.

Lupaan ilahtua muiden vauvauutisista, tulkaahan joku jo kertomaan

Bosch 38+3

 

Bosch, toi olisi voinut tulla suoraan mun näppikseltä! Kodinjärkkäilyjä ja toppatakkeja, ennakointeja ja hiipumisia myöten

 

Jees, samat fiilikset kuin kahdella edellisellä Ei mitään pahasti vialla, muttei jaksais enää. Eipä tässä oliskaan kuin pari päivää laskettuun. Eikä kannata tulla sanomaan että nauti nyt tästä lopusta kun saa nukkua ym. No kun ei saa nukkua! Ainut ero varmaan ettei kukaan itke, kun yöllä joutuu valvomaan Mikään vaate ei enää tunnu mukavalta ja mitään ei jaksa. Jalat ei tahdo kantaa ja joka paikkaan sattuu. Turvottaa ja väsyttää. No valituksesta huolimatta ihan hyvillä fiiliksillä odottelen jännityksellä millon alkaa tapahtua Tsempit kaikille!

 

Niin, ja taas pitää ostaa uudet suklaat sairaalakassiin

 

On osoittautunut yllättäväksi kiusaksi noi synnärilaukun herkut, 300g karkkipussi on auennut ja pikkuhiljaa vain huventunut. Sinne varattu lauantaipussi ei koskaan edes päässyt laukkuun asti

 

Argh, mulla tuli eilen "mitta täyteen" tätä mahan kasvatusta sattuu mahanahkaan ja jokapaikkaan.. Tänään 39+4 ja koko päivän oon tsempannu tulokasta, että voisi rueta ilmaantumaan. Kolme yötä oon nukkunut tosi hyvin ja vatsa on tälle päivää mennyt sekaisin, jos ne enteilisi jotain Kipeitä supistuksia ei kyllä ole tullut tiistain jälkeen...

Neuvolassa kävin alkuviikosta ja siellä ollaan kuulemma ihan hyvin lähtötelineissä jo, että sais putkahtaa ihan milloin tahtoo maailmaan tämä tapaus (kokoa kuulemma riittää). Eikä meidän pikaisesti alkanut pintaremonttikaan ole enää kuin 1/3 kesken, esikoisen huone saadaan toivottavasti ma-ti aikana valmiiksi. Pitää vissiin rueta kantamaan tavaraa ympäri kämppää ja siistimään, jos se jouduttaisi asioita. Ja lämmittää illaksi sauna.

Vanamo_ ja tulokas 39+4

 

Heippa!
Täällä on tänään jakauduttu, ei ehditty Käynnistykseen ja vain hädintuskin saliinkaan. 4minuuttia salissa ja tyttö oli syntynyt omat vaatteetkin jäi päälle ja housut saatiin vaan puoliksi pois kun oli pakko ponnistaa
Tuloksena 2,8kg ja 48cm prinsessa.

 

Paljon onnea Avantasia! Milloin teillä oli alkuperäinen laskettuaika?

 

Paljon onnea Avantasia! Milloin teillä oli alkuperäinen laskettuaika? [/QUOTE

Kiitos
Laskettu olisi ollut 8.4 eli viikolla 39+3 syntyi. Tämä meni neljästä lapsesta pisimmälle vaikka jo rv 32 varoiteltiin että saattaa syntyä ennakkoon.

 

Paljon onnea Avantasia! Siellä on kyllä ollut jo kiireistä toimintaa. Hyvä että ehdit kuitenkin perille
Mukava kuulla että alkavat huhtikuiset syntyä . Täällä kans odotellaan jakautumista. . Jospa se pian koittaisi, vaikka olo on ihan kohtuullinen ja maha ei haittaa pahasti elämää.
Huomenna olisi la. Kaikenlaisia tuntemuksia on ollut, mutta ei mitään kipuja. . Mitä nyt joku yö jalat olivat kipeänä, niinkuin olis sairaana ja välillä tuntuu että supistukset on paljon voimakkaampia ja välillä vatsa löysällä ja ... kaikenlaista mitä Google löytää Melko tarkkaan tulee seurattua kaikenlaisia tuntemuksia ja alkaa jo turhauttaa kun mitään ei vain oikeasti tapahdu. . Jospa sitä olisi kuitenkin jonkin verran valmis jo synnytykseen ja jatkuvat harkkarisupistukset vähän valmistelisivat paikkoja.
Tsemppiä kaikille ja hyvää vointia!

 

Paljon onnea avantasia Heräsin 1 aikaan yöllä vessaan ja huomasin että maha on ihan kivikova koittanu rentoutuu ja saada nukutuks mutta ei toi maha kyllä tosta pehmene yhtään... Alaselässäkin tuntuu ikävältä, varmaan harjotus suppareita taas. Mietityttää vaan toi mahan jatkuva kovuus pitää varmaan aamulla soittaa äippäpolille ja kysyy että onko ihan normaalia, vauva sentään potkinu normaalisti mikä on hyvä

Pumpuli15 ja pikkujäbä 39+4

 

Onnea Avantasialle!

Täällä ei mitään merkkejä siitä, että synnytys olisi lähellä. Viikko sitten kävin lääkärillä ja silloin paikat kypsät ja auki 3 cm. Onko kellään kokemusta tai tietoa, että kuinka paljon kohdunsuu voi avautua tälleen hiljalleen? Uudelleensynnyttäjällä siis. Mitään supistuksia en ole tuntenut ja olo on muutenkin ihan hyvä. Lääkäri olisi antanut luvan käynnistykselle, mutta en sitä vielä silloin itse halunnut. Synnytyspelon ja vauvan ison koon takia siis on ollut puhetta käynnistyksestä. Nyt lääkäri sai mitattua vauvan painoksi vähän vähemmän kuin viimeksi, mutta siltikin jännittää, että jos tässä synnytyksen spontaania käynnistymistä odottelee, että kerkeääkö vauva kasvaa paljon yli 4 kilon.

Jännittäviä aikoja meillä kaikilla nyt, tsemppiä loppurutistukseen kaikille!

 

Mä aion pyytää käynnistystä ensi viikon alussa, syynä mun henkinen ja fyysinen vointi. Olen kärsinyt koko raskausajan henkisesti, mm. vaikea masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö johon lääkitys ei pure tarpeeksi tehokkaasti. Mulle jokainen päivä, jonka joudun olemaan raskaana, on ihan kamalaa enkä muista nauttineeni yhdestäkään päivästä, tälleen rehellisesti töksäytettynä. Vasta vauvan synnyttyä saan lääkärini mukaan nostaa lääkeannosta tai mahdollisesti vaihtaa sen toiseen. Fyysisiä vaivoja on mm. viikoilta 15+ jatkuneet supistukset, viimeiset 2 viikkoa tullut jo kipeitäkin joka päivä ja maha ollut ihan löysällä. Herään yöllä tunnin välein joko vessaan tai yleiseen ahdistukseen/epämukavuuteen.

Välillä mietin, johtuuko huono oloni tosiaan raskaana olemisesta vai vanhemmaksi tulemisesta. Olen itse päätynyt siihen, että johtuu raskaana olemisesta. Vauva on kuitenkin erittäin tervetullut enkä malta odottaa hänen tapaamistaan. Raskausajasta pitäisi mukamas nauttia, ihmiset vertailevat jatkuvasti omaa auvoisaa odotustaan omaani, enkä kehtaa kellekään irl myöntää, etten ole vuosikausiin voinut näin huonosti. Tämän kokemuksen myötä on erittäin selkeästi todistettu, että minulle riittää yksikin lapsi. Pelottaa, ettei lääkäri ota pyyntöäni käynnistyksestä vakavasti vaan joudun odottamaan vielä muutaman viikon luonnollista käynnistymistä.

Anteeksi kun tälleen purkaudun, kaikilla on varmasti jo suhteellisen tukalat loppuodotuksen oltavat. En vaan tiedä minne muuallekaan saisin purettua tunteeni sanoiksi.

 

Myytta,

Toivottavasti lääkäri ottaa pyynnön vakavasti ja löydätte hyvän ratkaisun tilanteeseen. Itse olen käynyt psyk. sairaanhoitajalla ja pelkopolilla yms. nyt useita kertoja raskauden aikana. Taustalla nuoruudessa koettu masennus, lääkityksellä ja pitkällä sairauslomalla, siksi hakenut jo etukäteen hoitokontakteja, jos tilanne meinaa levitä käsiin synnytyksen jälkeen esimerkiksi.. Minullakin ollut paljon ongelmia äidiksi kasvussa mm. Synnytyspelon takia, mutta nyt aletaan olla jo voiton puolella, mieli tekee jo synnyttämään! Ja nähdä poika.

Raskausaika on ollut täälläkin henkisesti ja fyysisesti ihan kaikkea muuta kuin nautinto, raskaudenhehkussa on meillä hyvin ironinen sävy, joka viittaa ehkä kiiltevaan kosteusvoidenaamaan tms. Toinen lapsi, ehkä, joskus toiveissa, ainakin miehellä. En vain itse ole varma, kykenenkö tähän fyysisesti ja henkisesti toistamiseen, ainakaan kovin pian ja en tiedä paljon tiimaa on enää jäljellä.

Tsemiä sinne!

 

Myytta, hyvä vaan kun avaat suusi. Ja Orvokki_. Ei noissa tunteissa ole mitään väärää eikä itseään tarvitse verrata muihin. Toivottavasti saat pian helpotusta! Itsellä odotusvaivat olleet suht pientä vaikkei pelkkää herkkua ole ollutkaan, mutta vauvavuosi jännittää. Esikoisen kanssa oli niin haastavaa että olin ihan loppu ja välillä pelkäsin että jotain ikävää tapahtuu. Sitäkin oli hankala sanoa ääneen kun siitä pikkupallerostahan pitäisi vaan "nauttia". Eikä se siitä kiinni olekaan ettei nauttisikin mutta olipa paljon muuta päällekin. Jos jollekin erehtyi sanomaan että on väsynyt, niin vastaukseksi sai tyyliin "eihän tuo vielä mitään, odotappas kun se kasvaa!". Jep. Jos se tästä vielä pahenee niin kuolen... Tai "niinhän se on kaikilla". Niin no on sitä normaalia väsymystä ja ihan toisenlaista... Ja tarkoitus ei ole pelotella, meillä oli hankaluuksiin syyt. Mutta jos jotain tulee, vaikka olisi hankalaa, niin uskokaa pois kyllä se helpottaa ja puhu neuvolassa

 

Onnea Avantasia!

Täällä olo alkaa olla sellainen että sais alkaa jo tapahtua. Yöt menee vessassa ravatessa ja hyvän nukkuma asunnon etsiminen on todella haastavaa. Ja sen seurauksena oon tosi väsynyt kokoajan .
En saa mitään aikaiseksi... Harmittaa kun niin paljon kotitöitä jää puolisolle, on sillä raukalla kestämistä.

Yritän pitää mielen positiivisena mutta haluaisin jo pienen syliin, enkä tuntea itseni valaaksi.

Tänään rv 37+1

 

Alan kyllä itekkin olee aika täys tätä raskaana olemista, ois kyllä ihanaa jos ois vaan joku nappi mistä painaa että olen nyt valmis synnyttämään

Ja voin @Myytta hyvin samaistuu tohon yö heräämiseen, jatkuvasti saa kuulla sitä että " koita nyt levätä kun vielä voit " vaikee levätä kun pitää ravata vessassa ja hyvän asennon löytäminen on yhtä tuskaa sitten kun löydät hyvän asennon niin herää parin tunnin päästä siihen kun lonkat huutaa hoosiannaa ja mies valittaa aamulla kuinka oon pitäny häntä hereillä jatkuvalla vessassa ravaamisella ja asennon vaihdoilla Ehkä nää olot tästä paranee kun vauvan on saanu syliin.

Pumpuli15 & pikkujäbä 39+5

 

Yöllisistä lonkkakivuista kärsiville vinkiksi!

Jalkojen väliin kannattaa asettaa ylimääräinen peitto/pieni matto lituskana rullana pussilakanassa ns. KOKO jalkojen matkalle, niin että nostaa myös nilkkoja. Ei siis vain pelkästään tyynyä haaroihin tms, vaan koko matkalle. Pelkkä tyyny tai peitto haaroissa voi luoda kohtuutonta painetta nimen omaan lonkkiin.

Itellä käytössä lastentarvikkeesta hankittu Iso imetystyyny, jonka saa hyvin koko matkalle nilkkoihin asti ja vielä haliasennon kautta pään alle. Ollut ehkä raskausaikani paras sijoitus! Kun asettelu on kohdillaan, ei ole lonkkakipuja ollut sen koommin öisin! Ja itseasiassa ylipäätään lantion alue ei ole enää kipeä! Voi johtua siitä, että liitoskivut loppuneet itsekseen, mutta tulipa ahaa elämys kuitenkin senkin osalta.

Muokkauksena lisään vielä kuvat havainnollistamaan:
Näin:
https://www.vauvatalojohanna.fi/image/cache/data/raskaustyyny1-400x500.jpg

Ei näin:
https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ_FGOFaTSryNYC4wDKNzjVMgd4JgQrtKRhW6Y_s7zZ3hcl7Mgr

Kannattaa ainakin kokeilla toimiiko!

 

Täälläkin syntyi keskiviikkona rv39+4 vuorokauden mahataudin innoittamana, 31h synnyttämisen jälkeen 3350g ja 47,5cm kokoinen terve tyttö tosiaan ensin maanantai-tiistai ilta ja yö meni oksentaessa ja ripuloidessa ja valvoessa, aamulla klo 6 harjotussupistukset muuttu kivuliaiksi ja jo klo 12 olin synnärin ovella. Siinä päivä meni auetessa ja kivuissa, enkä juuri saanu nukuttua ku minuutteja sillon tällön. Seuraavana aamupäivänä vähän ennen 12 aloin ponnistaa ja 12:57 tyttö näki päivänvalon Suosittelen todella koittamaan nukkua avautuessa aina jos/kun mahdollista, oli voimat melko ehtyneet ku 2 vrk valvonu ennen ponnistamista ja pitkä synnytys takana..

 

Onnea jo maailmaan putkahtaneista pakkauksista Ja "voimahalit" meille muille Täällä mennään kolmatta päivää jatkoajalla ja sairaalanpuolelle on lähete alkuviikolle, jos ei itsekseen suostu tulokas jättämään pesäänsä. Perjantain ylimääräisessä lääkärissä saatiin mitoiksi jo hurjat 4.4kiloa ja siltä se kyllä on ruennut tuntumaankin, ettei tuolta mikään kirppu ole tulossa Saa nähdä miten käy. Pitää mennä erityisen pomppuisalla askeleella tänään äänestyskoppiin, jos se vaikka sais taas supistukset käyntiin (kun ne aina yöksi laantuu)

 

Onnea Muikeroinen teille tulokkaasta!

Vanamo, täällä harkittu myös tälle päivälle mm. porrastreeeniä.
--

Alkaa olee yliturhauttavaa tämä odottelu. Supistellut mm. koko viime yön ja sitä edellisen sen verran tujakasti, että nukkuminen onnetonta, mutta mitään totisempaa ei silti tunnu tapahtuvan. Tänään neuvolaan ja aikaa varailemaan valmiiksi yliaikaisuuskontrolliin polille...... plääh

40+1