Huoli vaimosta

Olen melekosen huolissaan vaimostani. Hänellä on kova työstressi ja perhepiirissä sattui vasta onnettomuus. No nyt hän nappailee iltaisin opamoxia että saa nukuttua, juo vapaapäivinä päiväkännit kotona ja on lopettanut syömisen. Ei hän puhu mistään että ois huono olla, jotenki vaan sen huomaa. Sulkeutuu yksinäisyyteen, nukkuu paljon ja itkeskelee piilossa. Olen neuvoton? En halua puhua läheisille huolestani. Vaimolle jos olen yrittänyt puhua hän vain ohittaa sen asian tai hermostuu. Syömään olen yrittänyt häntä saada, mutta en voi pakottaa. Joskus huomaan hänen olevan heikossa kunnossa kun kädet tärisee. Arvatkaapa mitä hän silloin tekee? No keittää kahvit ja painelee tupakalle. Kertokaa naiset mitä voin tehdä?

 

Istutat hänet pöydän viereen ja pakotat katsomaan totuutta silmiiin. Jos ei silloinkaan ymmärrä, ei välttämättä ymmärrä vasta kun on liian myöhäistä. Itselle tehosi läheisen radikaali lähestyminen; "joko haet apua tai haen sulle apua". Selkäranka ei antanut periksi muiden vakea apua, joten itse oli asialle tehtävä jotain..

 

pakotat hänet keskustelemaan kanssasi ja hakemaan apua itselleen. menet vaikka hänen kanssaan lääkäriin hekiseksi tueksi

 

Suostuttele hakeutumaan lääkäriin, lupaa vaikka soittaa hänen puolestaan ajanvaraukseen ja lähteä mukaan, jos se alentaa kynnystä. Jos on esimerkiksi masentunut, niin alkoholi vain pahentaa asiaa.

 

Opamox huono unilääke, joku masennuslääke parempi (mutta ei venlafaksiini, se vaan virkistää. Sertraliini tai mirtatsapiini parempi). Tai melatoniini mutta siitä ei välttämättä mitään apua vaikeassa tilanteessa eikä auta masennukseen. Liiasta alkoholinkäytöstä pitäs pyriä eroon. Yritä puhua vaimolle tai kirjoita vaikka kirje. Älä syytä. Tarjoudu mukaan lääkäriin. Mutta jos vaimo ei apua hyväksy niin vaikea aikuista pakottaakaan...

 

Opamoxiin jää helposti koukkuun, ja sitten onkin kivinen tie vierotuksineen edessä. Hyvä että välität.