Huono omatunto kiroilusta

Olen ihan tavallinen,ja kehtaisinko jopa kehua että ihan hyvä perusäippä.Mulla kaksi ihanaa poikaa 3-ja 5 vuotiaat.Nyt olen viime aikoina alkanut huomaamaan itsessäni ärsyttävän piirteen:kiroilun.Kun pojat vaikkapa tappelevat jostain,eivätkä hetimiten osaa lopettaa ja sopia vaikka heille kauniisti juttelen, niin saatan ärjäistä tosi rumasti vaikkapa:"On se nyt #&%?$!* kun ei kaunis puhe tehoa!"Tai lopettakaa nyt jumalauta hyvän sään aikana!"En lyö/tukista yms. lapsiani,mutta kielenkäyttöni on välillä turhan rajua.En mielestäni aikaisemmin näin kiroa pärskäyttänyt.Olen pistänyt sen väsymykseni piikkiin.Työpäivän jälkeen sitä on usein niin väsynyt ettei jaksaisi ottaa vastaan näitä poikieni nahisteluja.Kyllä miehenikin kiroilee,muttei nyt mitään mahdottomia kuitenkaan.Onko se silti sallitunpaa miehelle?Naisen ja varsinkaan äidin suuhun kirosanat ovat huonompi jutttu ilmeisesti?Kannan aina huonoa omaatuntoa tästä kiroilustani ja tuntuu että olen varmaan taloyhtiömme kauhein äiti,vaikka huolehdin lapsistani,heillä on rajat ja rakkautta. :/ :heart: :headwall:
 

Yhteistyössä