Huono omatunto kiroilusta

Olen ihan tavallinen,ja kehtaisinko jopa kehua että ihan hyvä perusäippä.Mulla kaksi ihanaa poikaa 3-ja 5 vuotiaat.Nyt olen viime aikoina alkanut huomaamaan itsessäni ärsyttävän piirteen:kiroilun.Kun pojat vaikkapa tappelevat jostain,eivätkä hetimiten osaa lopettaa ja sopia vaikka heille kauniisti juttelen, niin saatan ärjäistä tosi rumasti vaikkapa:"On se nyt #&%?$!* kun ei kaunis puhe tehoa!"Tai lopettakaa nyt jumalauta hyvän sään aikana!"En lyö/tukista yms. lapsiani,mutta kielenkäyttöni on välillä turhan rajua.En mielestäni aikaisemmin näin kiroa pärskäyttänyt.Olen pistänyt sen väsymykseni piikkiin.Työpäivän jälkeen sitä on usein niin väsynyt ettei jaksaisi ottaa vastaan näitä poikieni nahisteluja.Kyllä miehenikin kiroilee,muttei nyt mitään mahdottomia kuitenkaan.Onko se silti sallitunpaa miehelle?Naisen ja varsinkaan äidin suuhun kirosanat ovat huonompi jutttu ilmeisesti?Kannan aina huonoa omaatuntoa tästä kiroilustani ja tuntuu että olen varmaan taloyhtiömme kauhein äiti,vaikka huolehdin lapsistani,heillä on rajat ja rakkautta. :/ :heart: :headwall:

 

Kuulostaapa tutulta..
En ole koskaan ollut kova kiroomaan mutta kun on väsynyt ja pinna herkässä niin ärräpäitä välillä pääsee. Onneksi melko harvoin kuitenkin ja luulenpa sen olevan pienempi paha kuiteskin jos höyryt sitä kautta tulevat ulos.

 

Itekin kiroan joskus oikein kunnolla, kun on ensin sata kertaa sanonut jostain ja ei mitään tehoa, sit alkaa tulla ja kunnolla :ashamed:
Poika nyt 2v7kk ja osaa olla aika ärsy välillä....
ja heti on huono omatunto kamalasta kielen käytöstä, mut parempi tuo kiroominen kun lyöminen, näin oon aatellu ja näin saanut hiukun paremman olon itselleni kiroilun jälkeen :/
Vaikka pitäs yrittää olla kiroilematta......

 

Minultakin pääsee aivan liian usein kirosanoja ja niin myös mieheltänikin. Minulta jää ne pois norm. puheesta mutta mieheltäni ei. Olen yrittänyt sanoa miehelle että yhdessä yritettäis unohtaa ne kirosanat, mutta tulee semmonen fiilis että ukko meinaa että mitä sä siinä lässytät. En halua että lapseni alkavat kiroilemaan ja tiedän että näin käy jos emme pian lopeta rumaa kielenkäyttöä. Yksn voisin yrittää mutta vaikeeta on kun toisen puheessa kuuluu kokoajan jotain kirosanoja.