Hurjaa ajatella et mä oon 23v ja meillä lapsi luku täynnä

  • Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Niinhän se on. Mäkin olen 23 ja 22-vuotiaana tuli lapsiluku täyteen. 3 riittää ihan hyvin. :)
Sanot nyt. Mut elämässä voi tulla eteen yllättäviä muutoksia. Lapset kasvaa, mies vaihtuu. Aika monille tulee sen "yhteisen" vauvan tarve.
Mä menen naimisiin vain kerran. Tuo mies on mulle se ainoa oikea ja jos tässä suhteessa jokin menee vikaan niin en miestä tarvitse ollenkaan.
Edelleen: sanot nyt :) Ja tää on ihan hyvällä sanottu. Tilanteet muuttuu, eikä koskaan, ikinä voi olla varma mistään tulevaisuudessa.
Mulla on siis ihan syykin siihen. Mun omat vanhemmat on eronnut silloin kun olin 2v ja en ikinä halua lasteni joutuvan kokevan sitä vaihtuvien isä./äitipuolien pyöritystä jota itse olen joutunut katsomaan. Tällä hetkellä molemmat vanhempani ovat kolmannessa avioliitossaan.
 
täällä kans
täällä kans nuori äippä ja lapsiluku täynnä, tai tuli täyteen jo 20vuotiaana, nyt ikää 25v.
meillä tyttö ja poika, nyt keskitytään talonrakennusprojektiin, töihin ja matkusteluun lasten kanssa.

toki voihan se olla että vielä iltatähden joskus haluan, mutta tämä 2 lasta tuntuu ainakin tässä elämäntilnteessa ihan riittävältä meille.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Niinhän se on. Mäkin olen 23 ja 22-vuotiaana tuli lapsiluku täyteen. 3 riittää ihan hyvin. :)
Sanot nyt. Mut elämässä voi tulla eteen yllättäviä muutoksia. Lapset kasvaa, mies vaihtuu. Aika monille tulee sen "yhteisen" vauvan tarve.
Mä menen naimisiin vain kerran. Tuo mies on mulle se ainoa oikea ja jos tässä suhteessa jokin menee vikaan niin en miestä tarvitse ollenkaan.
Edelleen: sanot nyt :) Ja tää on ihan hyvällä sanottu. Tilanteet muuttuu, eikä koskaan, ikinä voi olla varma mistään tulevaisuudessa.
Mulla on siis ihan syykin siihen. Mun omat vanhemmat on eronnut silloin kun olin 2v ja en ikinä halua lasteni joutuvan kokevan sitä vaihtuvien isä./äitipuolien pyöritystä jota itse olen joutunut katsomaan. Tällä hetkellä molemmat vanhempani ovat kolmannessa avioliitossaan.
Ymmärrän. Mutta mä oon niin monesti nähnyt työnikin puolesta tätä "mielen muuttumista". Ja kukapa sitä naimisiin mennessään ajattelisi eroa, ei kukaan. Silti puolet avioliitoista syystä tai toisesti siihen päätyy.
 
..
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Alkuperäinen kirjoittaja elämässä sattuu ja tapahtuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Niinhän se on. Mäkin olen 23 ja 22-vuotiaana tuli lapsiluku täyteen. 3 riittää ihan hyvin. :)
Sanot nyt. Mut elämässä voi tulla eteen yllättäviä muutoksia. Lapset kasvaa, mies vaihtuu. Aika monille tulee sen "yhteisen" vauvan tarve.
Mä menen naimisiin vain kerran. Tuo mies on mulle se ainoa oikea ja jos tässä suhteessa jokin menee vikaan niin en miestä tarvitse ollenkaan.
Voi, kyllä kaikista sun kommenteista tosiaan huomaa, minkä ikäinen olet. Koskaan ei kannata sanoa ei koskaan, ei vannoa yhtään mitään. Toivottavasti sentään olet riittävän aikuinen hoitamaan ne lapsesi, vaikka muuten tuntuu kasvu olevan kovasti kesken
Eli ihmisen on pakko olla liian nuori jos uskoo tosirakkauteen? Sustakin kyllä huomaa että olet vanha kun olet noin helvetin kyyninen!
No katos, taas se ikä taisi tehdä tepposet, kun niin roihahdit. Ikä kun tuo malttia. Mutta vilpittömästi toivon, että sun lapset ja myös omani saa pitää ehjän perheen.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja täällä kans:
täällä kans nuori äippä ja lapsiluku täynnä, tai tuli täyteen jo 20vuotiaana, nyt ikää 25v.
meillä tyttö ja poika, nyt keskitytään talonrakennusprojektiin, töihin ja matkusteluun lasten kanssa.

toki voihan se olla että vielä iltatähden joskus haluan, mutta tämä 2 lasta tuntuu ainakin tässä elämäntilnteessa ihan riittävältä meille.
samoja ajatuksia :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
No katos, taas se ikä taisi tehdä tepposet, kun niin roihahdit. Ikä kun tuo malttia. Mutta vilpittömästi toivon, että sun lapset ja myös omani saa pitää ehjän perheen.
Ai vaikka mä niitä en mielipiteideni perusteella pääteltynä sun mielestä osaa edes hoitaa?
 
..
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Alkuperäinen kirjoittaja elämässä sattuu ja tapahtuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Niinhän se on. Mäkin olen 23 ja 22-vuotiaana tuli lapsiluku täyteen. 3 riittää ihan hyvin. :)
Sanot nyt. Mut elämässä voi tulla eteen yllättäviä muutoksia. Lapset kasvaa, mies vaihtuu. Aika monille tulee sen "yhteisen" vauvan tarve.
Mä menen naimisiin vain kerran. Tuo mies on mulle se ainoa oikea ja jos tässä suhteessa jokin menee vikaan niin en miestä tarvitse ollenkaan.
Voi, kyllä kaikista sun kommenteista tosiaan huomaa, minkä ikäinen olet. Koskaan ei kannata sanoa ei koskaan, ei vannoa yhtään mitään. Toivottavasti sentään olet riittävän aikuinen hoitamaan ne lapsesi, vaikka muuten tuntuu kasvu olevan kovasti kesken
Eli ihmisen on pakko olla liian nuori jos uskoo tosirakkauteen? Sustakin kyllä huomaa että olet vanha kun olet noin helvetin kyyninen!
ei se ole liian nuori, mutta tosi naiivi :D
 
katti
Mä sain esikoisen 21v ja kuopuksen 23v, ja nyt olen 27v ja voin vihdoin sanoa että erittäin todennäköisesti on lapsiluku täynnä. Lapset siis 4v ja kohta 6v ja kivasti alkaa olla niiden kanssa rennompaa ja vapaampaa, ei enää jaksa vauva-arkea ;)
 
Eeva
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
ei se ole liian nuori, mutta tosi naiivi :D
Mä olen 25, 2 lasta ja todellakin uskon tosirakkauteen ja siihen, että olen mieheni kanssa hamaan loppuun saakka. Miksi se tekee minusta tosi naiivin?
Ja täällä 30-vuotias kahden lapsen äiti joka myös uskoo tosirakkauteen ja siihen että ollaan miehen kanssa yhdessä loppuun asti.

 
IhanaValo
Meillä myös 2 lasta, kuopuksen sain ku olin 24v. ja kahta lasta ollaan vaan toivottu.
Tällä hetkellä lääkityskin on semmoinen että abortti olis ainut vaihtoehto jos ehkäisystä huolimatta tulisin raskaaksi.
Mut mies on tehny kantansa hyvin selväksi, ettei hän halua enää uutta vauvaa. Itelleni se on ehkä joskus tulevaisuudessa, mut tyytyväinen oon näinkin.
 
positiivinen ajattelu
Alkuperäinen kirjoittaja Eeva:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
ei se ole liian nuori, mutta tosi naiivi :D
Mä olen 25, 2 lasta ja todellakin uskon tosirakkauteen ja siihen, että olen mieheni kanssa hamaan loppuun saakka. Miksi se tekee minusta tosi naiivin?
Ja täällä 30-vuotias kahden lapsen äiti joka myös uskoo tosirakkauteen ja siihen että ollaan miehen kanssa yhdessä loppuun asti.
ja täällä ilmoittautuu kolmas 25vuotias joka uskoo tosirakkauteen ja siihen, että ollaan pari miehen kanssa niin kauan kunnes kuolema meidät erottaa :)
 
Mulle taas ei tullut mieleenkään tehdä lapsia nuorena, mä halusin silloin juhlia, matkustaa jne. Mä sain esikoisen kun oli 29, nyt olen 35 ja lapsia kolme. Mutta yksi parhaista ystävistäni teki lapset nuorina, oli 24 kun hänellä oli jo kolme lasta ja se sopisi hänelle loistavasti.
 

Yhteistyössä