Ihaninta synnärillä?

Olenkohan jotenkin outo, kun mä viihdyin synnärillä. Etenkin kahden jälkimmäisen vauvan kanssa. Minusta siinä synnärin unenutuisessa ilmapiirissä on jotain ihanaa.
Tai ehkä se unenutuisuus onkin vaan ollut omassa päässä.
Mutta siellä on ollut rauhaa tutustua uuteen tulokkaaseen. Ei ruoanlaitto- eikä siivousvelvoitteita. Aikaa vaan keskittyä vauvaan ja omaan toipumiseensa.
Siellä aika on jollain tapaa ihanan pysähtynyttä,

Toisaalta joo, mutta samalla kova ikävä lapsia jotka ovat kotona

 

vauva, ruoka ja kaikki jotka tulivat sairaalaan katsomaan.

 

katilot tietty :heart: =) :hug:

 

Ruoka ehdottomasti!! Ihania varsinkin ne aamupalat puuroinen

 

Ruoka ehdottomasti!! Ihania varsinkin ne aamupalat puuroinen

Mua vähän harmitti kun otin aamupalaksi vaan leipää ja jugurttia+teetä ens kerralla tiiän ottaa kunnon satsin kauhee nälkä oli aina lounasaikaan :kieh:

 

No, se tietty että sai sen pienen vihdoin syliin ja et synnytyksen jälkeen; 1.pääs suihkuun (toisella kertaa kyl meinasin pyörtyä sinne) ja 2.ne toi ruokaa sinne saliin, sai syötyä. Noiden lisäks ei paljoo muuta hyvää ollutkaan..ruoka oli ihan ok, mutta nukkumisesta ei meinannut tulla mitään ja oli hirmu ikävä miestä ja toisella kertaa vielä esikkoakin.

 

Vauvan jälkeen parasta oli ruoka, tosi hyvää!

 

Mulle on jäänyt mieleen, ettei sairaalassa saa nukkua.

 

Mäkin viihdyin synnärillä, mun mielestä siellä oli suorastaan ihanaa, aivan kuin ois hotellissa ollu! Ruoka oli ihanaa, aamukahvi varsinkin ja iltatee.

Kuten joku osuvasti kuvailikin, aika siellä oli kuin pysähtynyttä. Ei ollut kiire mihinkään..
Sai lähetellä rauhassa tekstiviestejä, lueskella lehtiä, nauttia vauvasta. Ei ollut mitään velvoitteita.

Ihanaa oli myös se, että sai olla hyvällä omalla tunnolla räjähtäneen näköinen. Ei tarttenu meikata tai laittaa tukkaa.

Ikävää oli yöt.. en vaan osannu nukkua siellä.

 

No hausa muisto, joka sai minut tuskaisen silloin nauramaan, oli kun kätiö alkoi tehdä sisätutkimusta synnärille tultuamme ja totesi, että onpa sinulla kaunis maha, harvoin näkee näin kauniita mahoja (oli kuulemma napakka, eikä ollut yhtään raskausarpia)

 

esikoiselta en tykännyt yhtään olla sairaalassa. kakkoselta nautin siitä että sain rauhassa tutustua vauvaan eikä tarvinnut miettiä ruuanlaittoa yms. oli myös tosi kiva huonekaveri ja meidän vauvat nukkui aina samaan aikaan

 

valmis ruoka ja vauva...

 

Ruoka ehdottomasti!! Ihania varsinkin ne aamupalat puuroinen

Mua vähän harmitti kun otin aamupalaksi vaan leipää ja jugurttia+teetä ens kerralla tiiän ottaa kunnon satsin kauhee nälkä oli aina lounasaikaan :kieh:

eikö teillä ollut siellä jääkaapissa välipalaa? TAYSissa on, tosin viimeksi en kertaakaan visiteerannut kaapilla kun ruokahuolto pelasi

 

Rauhallisuus, vauva, täyshuolto.

 

Vauva tietenkin :heart: sekä kotiin pääsy. Valmiit ruoat oli kans mukavaa luksusta.

sama täälä :heart:

 

Oma vauva tietysti! Ja valmiit ruuat, aamiaiset ja iltapalat, kyllä nauttii, kun pääsee valmiiseen pöytään. Se hissuttelutunnelma, ehtii syventyä vauvaan, eikä ole kiirettä mihinkään. Eka kerralla halusin vain kiireesti pois, nyt osaa jo nauttia "ylellisyydestä" .

 

Mä olen varmaan vähän pervo, mutta olen aina viihtynyt sairaalassa. Paitsi nyt kuopuksen kkanssa halusin pian kotiin, vaikka mukavaa olikin. Meillä oli perhehuone, loikoiltiin kuin hotellissa, ja ruokakin tuotiin, myös miehelle

 

mä olen outo, mutta musta oli hirveen ihanaa, kun vauva tuli yöllä syömään ja kun oli tissuteltu, niin sit vauva vietiin nukkumaan sinne vauvalaan. musta nää hetket oli ihania, kun kaikkialla oli niin rauhallista, ja se pieni tuhiseva nyytti siinä

 

Kun pääsi himaan :heart:

 

vauveliini ja ruoka ja se tunnelma kuin maailma olisi pysähtynyt muutamaksi päiväksi.