Ei ole itselleni mikään elämää suurempi kysymys, kumpaan aikaan siirrytään, mutta alkaa väsyttää tuo suunniteltuun talviaikaan siirtymisen perään itku. Ja etenkin nuo täysin typerät perustelut.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006061541.html
Karu kuva todistaa, mitä tapahtuu, jos Suomi siirtyy Ruotsin aikaan – tutkija: ”Pysyvässä talviajassa suurin osa valoisasta ajasta menee hukkaan”
Julkaistu: 6.4. 13:37
KESÄAIKA EUROOPASSA
Liikenneministeriö kaavailee Suomelle pysyvää talviaikaa, eli siirtymistä Ruotsin pysyvään kesäaikaan. Se tarkoittaisi Suomelle päivittäin ympäri vuoden jopa puolitoista tuntia lyhyempiä valoisia iltoja kuin Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa.
EU-PARLAMENTTI päätti, että kellojensiirtely päättyy vuonna 2021, ja tällä hetkellä Suomi on lähes ainoana EU-maana esittämässä talviaikaan siirtymistä.
Myös naapurimaamme ovat siirtymässä pysyvään kesäaikaan, jotta ne saavat nauttia tunnin pidemmistä valoisista illoista.
Tämä on esimerkiksi Viron ja Ruotsin tärkeimpiä perusteluita pysyvälle kesäajalle.
Suomessa puolet kansalaisista vetoaa haluun pitää kiinni talviajasta eli ns. normaaliajasta, joka Suomessa vallitsi ennen vuotta 1981.
Liikenneministeriön viimesyksyisessä otakantaa.fi-kyselyssä niukka enemmistö kannatti talviaikaa.
Kansainvälisen, viime syksynä toteutetun YouGov-haastattelututkimuksen mukaan enemmistö Suomen talviaikaa kannattajista on yli 60-vuotiaita, ja vähiten suosittu talviaika on nuorten, alle 29-vuotiaiden parissa.
IS SELVITTI, mitä se konkreettisesti tarkoittaisi, jos Suomi jäisi pysyvään talviaikaan ja olisi näin ollen kesäaikaan jäävän Ruotsin kanssa jatkossa täsmälleen samassa kellonajassa.
Mikäli Suomi valitsisi talviajan, tarkoittaisi se sitä, että Suomen valoisat illat olisivat pahimmillaan jopa puolitoista tuntia lyhyempiä kuin Ruotsin.
Oheinen grafiikka Göteborgin ja Lappeenrannan välillä kertoo karua kieltä: Göteborgissa aurinko laskisi pysyvän kesäajan ansiosta joulukuussa vasta kello 16.31, kun Lappeenrannassa aurinko laskisi jo kello 15.00.
Tämä grafiikka kuvastaa sen tosiasian, miten asiat olisivat, mikäli Suomi olisi pysyvässä talviajassa ja Ruotsi pysyvässä kesäajassa. Kesäkuussa aurinko nousisi Suomessa jo kello 2.45, ja syksyn illat päättyisivät 1,5 tuntia aiemminkin kuin Ruotsissa.
Helmikuussa Göteborgissa aurinko painuisi horisonttiin vasta kello 17.39, kun Lappeenrannassa aurinko laskisi jo puolitoista tuntia aiemmin, kello 16.17.
Vielä suuremmat erot Suomella olisi Tanskaan ja Norjaan, jotka olisivat jatkossa Suomen kanssa samassa ajassa. Näiden maiden valkoisat illat olisivat vielä pidempiä.
SUOMEN pysyvässä talviajassa valo lyhenisi radikaalisti ilta-ajasta, jolloin ihmiset liikkuvat ulkona, ja valo lisääntyisi aamuöihin, jolloin harva on edes hereillä.
Valo menisi Suomen osalta ns. hukkaan, kun aurinko paistaisi keväällä ja syksyllä enemmän kello 2.30–6.00 välillä aamuisin ja vähemmän kello 19.00–22.30 välillä iltaisin – toisin kuin Ruotsissa ja Virossa.
Pysyvä kesäaika tarkoittaa tunnin pidempiä valoisia iltoja läpi vuoden, pysyvä talviaika tunnin aikaisempia valoisia aamuja läpi vuoden.
ILMATIETEENLAITOKSEN avaruustutkija Tiera Laitinen on pysyvän kesäajan kannalla.
Auringonkierrossa Suomi on Ruotsia noin tunnin edellä, joten Laitisen mukaan Suomen olisi luontevaa olla Ruotsia tunnin edellä myös kellonajassa – kuten tälläkin hetkellä.
– Ruotsi on keskimäärin noin 10 pituusastetta lännempänä, ja Göteborgista Lappeenrantaan tulee jo yli 15 pituusastetta. Yksi tunti vastaa 15 pituusastetta. Olemme heitä auringonkierrossa keskimäärin tunnin edellä, joten luontevaa olisi, että olisimme heitä myös ajallisesti tunnin edellä, Laitinen sanoo.
Paras vertailukumppani löytyy nimenomaan Ruotsista, eikä Keski-Euroopasta, jossa valon vaihtelu vuoden ajan mittaan on erilainen leveyspiirien vuoksi.
– Suurin osa Ruotsista on Suomen kanssa samalla leveyspiirillä, joten Ruotsi on paras vertailukumppani talvi- ja kesäajoista puhuttaessa. Ensijaisesti kannattaa verrata juuri samalla leveyspiirillä olevia maita keskenään, Laitinen huomauttaa.
RUOTSIN pysyvä kesäaikapäätös tukee siis ajatusta Suomen pysyvästä kesäajasta.
Avaruustutkijan mukaan Suomen olisi luontevaa olla samassa ajassa kuin Baltian maiden eli mm. Viron, joka on siirtymässä niin ikään kesäaikaan.
– Baltian maat ovat samalla pituuspiirillä. Olisi luontevaa olla Viron ja muiden Baltian maiden kanssa samassa ajassa, Laitinen sanoo.
Venäjän kokemuksistakin voi ottaa oppia, mutta Laitisen mukaan Venäjä on maantieteellisesti niin laaja maa, että sitä ei voi suoraan verrata Suomeen – Venäjällä kun on useita aikavyöhykkeitäkin.
Suomen pysyvässä talvi ajassa valo lyhenisi radikaalisti ilta-ajasta. (KUVA: PEKKA SAKKI)
– Ruotsi on paljon helpompi vertailukohta kaikin puolin hyvin Suomen kaltaisena maana.
MONET suomalaiset perustelevat haluaan pysyä talviajassa nimenomaan sillä, että aurinko on talviajassa eli ns. normaaliajassa korkeimmillaan kello 12.
– Talviajassa Suomen aikavyöhykkeen keskikohta on 30 astetta itäistä pituutta, eli aurinko on korkeimmillaan kello 12 Itä-Suomessa Lieksan ja Joensuun kohdalla, Laitinen sanoo.
– Todellisen keskipäivän aika vaihtelee kuitenkin vuodenajasta riippuen 15-20 minuuttia paikkakunnittainkin. Ja aikavyöhykkeen sisälläkin se vaihtelee joka tapauksessa puoli tuntia suuntaan ja toiseen.
Esimerkiksi Ruotsin siirtyessä pysyvään kesäaikaan tarkoittaa se sitä, että kun Ruotsissa kello on 12, aurinko on heidän osaltaan ylimmillään Joensuun kohdalla eli Itä-Suomessa.
– Ei aurinko ole heilläkään ylimpänä Ruotsin alueella.
Jos meillä on pysyvä talviaika, suurin osa valoisasta ajasta menee hukkaan normaalia työaikaa tekeviltä ihmisiltä. Koko se talven lyhyt valoaika menee työpaikalla ollessa.
AVARUUSTUTKIJA seuraa mieluummin auringon nousu- ja laskuaikoja, kuin sitä, missä kello on keskipäivällä.
Hän korostaa kesäajan hyötyjä nimenomaan talviaikana, josta Suomessa ei vielä ole kokemusta.
– Jos meillä on pysyvä talviaika, suurin osa valoisasta ajasta menee hukkaan normaalia työaikaa tekeviltä ihmisiltä. Koko se talven lyhyt valoaika menee työpaikalla ollessa, Laitinen huomauttaa.
– Jos valitsemme kesäajan, valosta olisi mahdollisuus nauttia myös työpäivän jälkeen.
Talviaika oli normaalikäytäntö vielä 40 vuotta sitten, ennen kuin kelloja alettiin siirtää kahteen eri aikaan.
Laitinen huomauttaa, että elämä on monilta osin muuttunut 40 vuoden takaiseen aikaan ja ulkoilu painottuu nykyään työ- ja koulupäivien jälkeiseen aikaan.
Kesäajan tuomia hyötyjä kuten luonnossa liikkumisen, liikunnan ja ylipäätään valveillaoloajan lisääntyneen valon vaikutusta ei ole tutkittu, koska kesäaikaa ei ole Suomessa aiemmin ympärivuotisesti vietetty.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006061541.html
Karu kuva todistaa, mitä tapahtuu, jos Suomi siirtyy Ruotsin aikaan – tutkija: ”Pysyvässä talviajassa suurin osa valoisasta ajasta menee hukkaan”
Julkaistu: 6.4. 13:37
KESÄAIKA EUROOPASSA
Liikenneministeriö kaavailee Suomelle pysyvää talviaikaa, eli siirtymistä Ruotsin pysyvään kesäaikaan. Se tarkoittaisi Suomelle päivittäin ympäri vuoden jopa puolitoista tuntia lyhyempiä valoisia iltoja kuin Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa.
EU-PARLAMENTTI päätti, että kellojensiirtely päättyy vuonna 2021, ja tällä hetkellä Suomi on lähes ainoana EU-maana esittämässä talviaikaan siirtymistä.
Myös naapurimaamme ovat siirtymässä pysyvään kesäaikaan, jotta ne saavat nauttia tunnin pidemmistä valoisista illoista.
Tämä on esimerkiksi Viron ja Ruotsin tärkeimpiä perusteluita pysyvälle kesäajalle.
Suomessa puolet kansalaisista vetoaa haluun pitää kiinni talviajasta eli ns. normaaliajasta, joka Suomessa vallitsi ennen vuotta 1981.
Liikenneministeriön viimesyksyisessä otakantaa.fi-kyselyssä niukka enemmistö kannatti talviaikaa.
Kansainvälisen, viime syksynä toteutetun YouGov-haastattelututkimuksen mukaan enemmistö Suomen talviaikaa kannattajista on yli 60-vuotiaita, ja vähiten suosittu talviaika on nuorten, alle 29-vuotiaiden parissa.
IS SELVITTI, mitä se konkreettisesti tarkoittaisi, jos Suomi jäisi pysyvään talviaikaan ja olisi näin ollen kesäaikaan jäävän Ruotsin kanssa jatkossa täsmälleen samassa kellonajassa.
Mikäli Suomi valitsisi talviajan, tarkoittaisi se sitä, että Suomen valoisat illat olisivat pahimmillaan jopa puolitoista tuntia lyhyempiä kuin Ruotsin.
Oheinen grafiikka Göteborgin ja Lappeenrannan välillä kertoo karua kieltä: Göteborgissa aurinko laskisi pysyvän kesäajan ansiosta joulukuussa vasta kello 16.31, kun Lappeenrannassa aurinko laskisi jo kello 15.00.
Tämä grafiikka kuvastaa sen tosiasian, miten asiat olisivat, mikäli Suomi olisi pysyvässä talviajassa ja Ruotsi pysyvässä kesäajassa. Kesäkuussa aurinko nousisi Suomessa jo kello 2.45, ja syksyn illat päättyisivät 1,5 tuntia aiemminkin kuin Ruotsissa.
Helmikuussa Göteborgissa aurinko painuisi horisonttiin vasta kello 17.39, kun Lappeenrannassa aurinko laskisi jo puolitoista tuntia aiemmin, kello 16.17.
Vielä suuremmat erot Suomella olisi Tanskaan ja Norjaan, jotka olisivat jatkossa Suomen kanssa samassa ajassa. Näiden maiden valkoisat illat olisivat vielä pidempiä.
SUOMEN pysyvässä talviajassa valo lyhenisi radikaalisti ilta-ajasta, jolloin ihmiset liikkuvat ulkona, ja valo lisääntyisi aamuöihin, jolloin harva on edes hereillä.
Valo menisi Suomen osalta ns. hukkaan, kun aurinko paistaisi keväällä ja syksyllä enemmän kello 2.30–6.00 välillä aamuisin ja vähemmän kello 19.00–22.30 välillä iltaisin – toisin kuin Ruotsissa ja Virossa.
Pysyvä kesäaika tarkoittaa tunnin pidempiä valoisia iltoja läpi vuoden, pysyvä talviaika tunnin aikaisempia valoisia aamuja läpi vuoden.
ILMATIETEENLAITOKSEN avaruustutkija Tiera Laitinen on pysyvän kesäajan kannalla.
Auringonkierrossa Suomi on Ruotsia noin tunnin edellä, joten Laitisen mukaan Suomen olisi luontevaa olla Ruotsia tunnin edellä myös kellonajassa – kuten tälläkin hetkellä.
– Ruotsi on keskimäärin noin 10 pituusastetta lännempänä, ja Göteborgista Lappeenrantaan tulee jo yli 15 pituusastetta. Yksi tunti vastaa 15 pituusastetta. Olemme heitä auringonkierrossa keskimäärin tunnin edellä, joten luontevaa olisi, että olisimme heitä myös ajallisesti tunnin edellä, Laitinen sanoo.
Paras vertailukumppani löytyy nimenomaan Ruotsista, eikä Keski-Euroopasta, jossa valon vaihtelu vuoden ajan mittaan on erilainen leveyspiirien vuoksi.
– Suurin osa Ruotsista on Suomen kanssa samalla leveyspiirillä, joten Ruotsi on paras vertailukumppani talvi- ja kesäajoista puhuttaessa. Ensijaisesti kannattaa verrata juuri samalla leveyspiirillä olevia maita keskenään, Laitinen huomauttaa.
RUOTSIN pysyvä kesäaikapäätös tukee siis ajatusta Suomen pysyvästä kesäajasta.
Avaruustutkijan mukaan Suomen olisi luontevaa olla samassa ajassa kuin Baltian maiden eli mm. Viron, joka on siirtymässä niin ikään kesäaikaan.
– Baltian maat ovat samalla pituuspiirillä. Olisi luontevaa olla Viron ja muiden Baltian maiden kanssa samassa ajassa, Laitinen sanoo.
Venäjän kokemuksistakin voi ottaa oppia, mutta Laitisen mukaan Venäjä on maantieteellisesti niin laaja maa, että sitä ei voi suoraan verrata Suomeen – Venäjällä kun on useita aikavyöhykkeitäkin.
Suomen pysyvässä talvi ajassa valo lyhenisi radikaalisti ilta-ajasta. (KUVA: PEKKA SAKKI)
– Ruotsi on paljon helpompi vertailukohta kaikin puolin hyvin Suomen kaltaisena maana.
MONET suomalaiset perustelevat haluaan pysyä talviajassa nimenomaan sillä, että aurinko on talviajassa eli ns. normaaliajassa korkeimmillaan kello 12.
– Talviajassa Suomen aikavyöhykkeen keskikohta on 30 astetta itäistä pituutta, eli aurinko on korkeimmillaan kello 12 Itä-Suomessa Lieksan ja Joensuun kohdalla, Laitinen sanoo.
– Todellisen keskipäivän aika vaihtelee kuitenkin vuodenajasta riippuen 15-20 minuuttia paikkakunnittainkin. Ja aikavyöhykkeen sisälläkin se vaihtelee joka tapauksessa puoli tuntia suuntaan ja toiseen.
Esimerkiksi Ruotsin siirtyessä pysyvään kesäaikaan tarkoittaa se sitä, että kun Ruotsissa kello on 12, aurinko on heidän osaltaan ylimmillään Joensuun kohdalla eli Itä-Suomessa.
– Ei aurinko ole heilläkään ylimpänä Ruotsin alueella.
Jos meillä on pysyvä talviaika, suurin osa valoisasta ajasta menee hukkaan normaalia työaikaa tekeviltä ihmisiltä. Koko se talven lyhyt valoaika menee työpaikalla ollessa.
AVARUUSTUTKIJA seuraa mieluummin auringon nousu- ja laskuaikoja, kuin sitä, missä kello on keskipäivällä.
Hän korostaa kesäajan hyötyjä nimenomaan talviaikana, josta Suomessa ei vielä ole kokemusta.
– Jos meillä on pysyvä talviaika, suurin osa valoisasta ajasta menee hukkaan normaalia työaikaa tekeviltä ihmisiltä. Koko se talven lyhyt valoaika menee työpaikalla ollessa, Laitinen huomauttaa.
– Jos valitsemme kesäajan, valosta olisi mahdollisuus nauttia myös työpäivän jälkeen.
Talviaika oli normaalikäytäntö vielä 40 vuotta sitten, ennen kuin kelloja alettiin siirtää kahteen eri aikaan.
Laitinen huomauttaa, että elämä on monilta osin muuttunut 40 vuoden takaiseen aikaan ja ulkoilu painottuu nykyään työ- ja koulupäivien jälkeiseen aikaan.
Kesäajan tuomia hyötyjä kuten luonnossa liikkumisen, liikunnan ja ylipäätään valveillaoloajan lisääntyneen valon vaikutusta ei ole tutkittu, koska kesäaikaa ei ole Suomessa aiemmin ympärivuotisesti vietetty.
