Isoveli 3 v.tuntuu vihaavan pikkusiskoaan 11kk...

Hei!

Millaisia ongelmia muilla on sisarkateuden kanssa?

Olen välillä lopen uupunut ainaiseen kieltämiseen, jota isoveli tuntuu hakevan pikkusiskonsa kiusaamisella. Välillä olen ottanut kausia, jolloin vien pojan herkemmin jäähylle kiusaamisesta (eli sisko rupeaa itkemään), muttei sekään tunnu tehoavan.

Kiusaamista tapahtuu mm. seuraavasti: Isoveli pyörii lattialla konttaavan siskon päälle, vie tältä leluja kädestä, estää kulkemisen, tönii jne. Tänäänkin taas oli päivä, jolloin sisko sai olla rauhassa vain nukkuessaan. Sisko tietenkin on innoissaan veljen pienestäkin huomiosta, mutta veli tuntuu vain inhoavan siskoaan ja puhuukin siten, että "sitten kun sisko on iso POIKA".

Olemme mieheni kanssa kiinnittäneet erityistä huomiota isoveljen huomioimiseen ja olemme selittäneet hänelle, että sisko on vielä pieni ja sen vuoksi tarvitsee apuamme ja mm. syliä enemmän. Olen päivisin lasten kanssa yksin ja ensi vkosta lähtien aiomme viedä poikaa hoitoon kerran vkossa, selittäen sen hänelle, että "saa leikkiä isompien lasten kanssa". Välillä kun tuntuu, että hän on turhautunut kotona olemiseen, vaikka emme mitään kotihiiriä olekaan.

Tänään nukkumaan mennessä ehdotin hänelle, että mitä jos laitettais jääkaapin oveen taulukko, johon hän saisi valita Salama mcqueen -tarroja, kun on kiltisti siskoaan kohtaan, mutta hän tyrmäsi ajatuksen heti (vaikka Cars on tällä hetkellä henkin ja elämä ).

Nykyään ärsyynnyn eli korotan ääntäni hyvinkin herkästi ja välillä tuntuu ettei tästä tule mitään :headwall: .

Mitä ideoita teillä olisi, jotta asiaan saataisiin jonkinlaista helpotusta?

 

Mustasukkaisuus on normaalia. Ja se pitää hyväksyä. Sanallisena ilmaisuna. Jos lisäät itse sanallista ilmaisua. Eli sanoitat poikaa? Ei tarvitsisi sitten osoittaa pahaa oloa teoilla. Esim. kirja äiti rakastaa aina on hyvä mustasukkaisuuden sanoittamiseen. Siinä isoveli kirjaimellisesti haluaisi lähettää vauvan Kiinaan jne. Meillä ainakin on kovasti luettu kirja. Lasta helpottaa, että aikuinen nimeää tunteet ja hyväksyy ne. Kehoittaa puhumaan tunteista. Tunteita ei kielletä. samanaikaisesti toki väärät teot rankaistaan, mutta myös kaikki pienetkin hienot eleet siskoa kohtaan ylikorostetaan. Esim. vaikka mitä pientä huomaat, että isoveli tekee siskoaan kohtaan joskus vaikka vahingossa niin kehut ja ylistät maata taivaiseen niin huomaat, että sellainen käytös lisääntyy. Ainakin meillä lapset ovat jo toki isompia 5v ja 2v, mutta kyllä sitä sisarusrakkautta oikeasti ilmeentyy ihan yhtä paljon ellei enemmänkin kuin sitä mustasukkaisuutta.
Isoveljen kanssa kannattaa tehdä kahdenkeskisiä juttuja; nyt lähetään kaupungille vain äiti ja isoveli jne. Ota mukaan pikkusiskon hoitoon: kun sisko on noin pieni eikä osaa, auta sinä, opeta sinä, kun olet osaavampi jne. Ainakin meillä isoveli hyvinkin hanakkaasti ohjaa pikkuista, opettaa.
Tuo hoitopäivä on varmaan hyvä juttu. Ainakin meillä koettiin hyväksi, että isommalla oli omia kavereita ja omia juttua eikä vain ollut vauvan ja äidin kanssa kotona; alkoi ehkä enemmän silloin ärsyttämään vauva.

 

Kiitos vastauksesta ja kirjavinkistä!

Meidän kolmivuotias on vielä huono kertomaan/nimeämään tunteensa (tai tunteidensa aiheuttajan), kun esim. kysyn miksi teet noin, mikä harmittaa jne. Tapanani on sanoa, että äiti näkee, että sinua harmittaa joku asia, kerrohan mikä? Siihen hän ei yleensä osaa vastata tai vaihtaa sitten jo puheenaihetta. Eiköhän tämä tästä. Tuntuu, että viime viikko oli pahempi...

Eiköhän se hoitopäiväkin tuo arkeen vaihtelua ja äidille pidempää pinnaa
=)