isyyden tunnistaminen

Tarvisin neuvoja miten toimia tilanteessa. Emme seurustele tulevan lapseni isän kanssa, mutta hän tahtoo isyyden tunnistamisen itse en tahtoisi mutta tuskin siltä voi enää välttyä kun neuvolaankin nimen jo antanut. Mitä siellä tunnustamis tilaisuudessa tarkalleen tapahtuu?

 

\

Tarvisin neuvoja miten toimia tilanteessa. Emme seurustele tulevan lapseni isän kanssa, mutta hän tahtoo isyyden tunnistamisen itse en tahtoisi mutta tuskin siltä voi enää välttyä kun neuvolaankin nimen jo antanut. Mitä siellä tunnustamis tilaisuudessa tarkalleen tapahtuu?

Siellä kysytään kuinka kauan olette tunteneet ja ajankohtaa koska lapsi on saanut alkunsa.Myös teidän tämänhetkisistä väleistä ja syistä miksi ette ole jatkaneet yhdessäoloa.Kun tunnustus tehty niin sovitaan elatusmaksuista.Molemmat täyttävät kaavakkeen missä kysytään menot(vuokra,sähköt,ym) ja tulot. Voitte pohtia siellä mikä olisi hyvä summa kuukaudessa tai tarvittaessa ne voidaan laskea tuloista

 

Niin ja voitte mennä sinne yhdessä tai erikseen.Unohdin sen mainita tossa aikaisemmassa

 

\

Tarvisin neuvoja miten toimia tilanteessa. Emme seurustele tulevan lapseni isän kanssa, mutta hän tahtoo isyyden tunnistamisen itse en tahtoisi mutta tuskin siltä voi enää välttyä kun neuvolaankin nimen jo antanut. Mitä siellä tunnustamis tilaisuudessa tarkalleen tapahtuu?

Itse myös kielsin isyydenselvittämisen. Mutta nyt sit ns. isäehdokas vaatinu testejä on siis menny "tunnustaa isyytensä" Silloin lähtee siis tutkimus käyntiin vaikka äiti ois kieltäny ja sit tää joka niit vaatii ni voi oikeuden kautta sit vaatia äidin ja lapsen verikokeisiin. Me mentiin ihan suosiolla. Tosin tää vaatija ei ole nyt sit menny et sitä odotellessa.

Eli lähinnä siks sanon et jos isä on valmis sen itse tutkii ja jos on myös halukas lapsen elämässä olla ja muutenki kunnon kaveri ni miksi et halua tunnustettavan isyyttä?

Ois sullekkin ehkä helpompaa jos isäkin on jollain tavalla kuvioissa jos ei sit oo semmonen et siihen ei voi luottaa ja haluaa vaan ton testin et on paperilla vaan ja muuten ei kiinnostusta.

 

Jatkaa että sillä et oot antanu neuvolaan nimen ei oo sit mitään tekemist lastenvalvojan kanssa ne on neuvolassa vaitiolovelvollisia ja ym.

 

Joo sitten vielä että otetaanko siellä ne verikokeet vai riittääkö siihen sitten vain se nimi paperiin ja kysymyksiin vastaaminen? Ja onkos se sitten automaattisesti yhteishuoltajuus jos isyys on tunnustettu? Isyyden tunnustaminen ei sinäänsä olisi ongelma mulle, mutta en halua että isä alkaa vaatimaan jossain vaiheessa liikaa `omia etujaan` koska odotuksen aikana ei ole ollut juuri tekemisissä. En tahdo lapselta kieltää isäänsä enkä isältä lastaan siitä ei ole kyse.

 

\

Joo sitten vielä että otetaanko siellä ne verikokeet vai riittääkö siihen sitten vain se nimi paperiin ja kysymyksiin vastaaminen? Ja onkos se sitten automaattisesti yhteishuoltajuus jos isyys on tunnustettu? Isyyden tunnustaminen ei sinäänsä olisi ongelma mulle, mutta en halua että isä alkaa vaatimaan jossain vaiheessa liikaa `omia etujaan` koska odotuksen aikana ei ole ollut juuri tekemisissä. En tahdo lapselta kieltää isäänsä enkä isältä lastaan siitä ei ole kyse.

Jos isä vaatii isyystestin niin saatte lastenvalvojalta lähetteen.Verikoe otetaan yksityisellä tai me kävimme keskussairaalan labrassa.Ja sinne voi myös mennä erikseen,lähete pitää olla mukana ja pitää todistaa henkilöllisyytensä.Yhteishuoltajuus ei tule automaattisesti,se pitää hakea ja sopia erikseen.
Jos on pelkkä isyydentunnustaminen niin riittää pelkästään kysymyksiin vastaaminen ja allekirjoitukset.Kun se on houdettu niin sen jälkeen tulee ne elatusmaksu asiat.Sama lastenvalvoja hoitaa senkin.
Koska teillä on tämä kaikki edessä?

 

no odotan vauvaa syntyväks loppuvuodesta että kuin pian tää kaikki sitten syntymän jälkeen tapahtuukin. toivoisin ettei koko asiaa tarvis ees hoitaa millään tavalla. mutta isä on kuulemma isä vasta sen jälkeen kun nimi on paperissa niin hän minulle sanoi. hankalaksi tää tilanne kyllä taitaa mennä jotenkin tuntuu siltä.. ja yksinhuoltajuuden tahdon saada koska kerran lapsi kanssani asuu ja minä olen sen ensisijainen huoltaja niin helpottaisi asioita.

 

Meillä poika syntyi marraskuussa -05 ja lastenvalvojalle tuli aika jo joulukuussa.Tietysti ne yrittävät aina että saisi isyysasiat hoidettua ennen ristiäisiä kun pitää päättää kumman sukunimelle lapsi laitetaan.Me emme asu pojan isän kanssa yhdessä ja poika on mun nimellä ja lastenvalvoja sanoi ettei varmaan kannata edes harkita yhteishuoltajuutta.Joten mulla on yksinhuoltajuus.
Meillä oli kans just tollasta samanlaista tuon tunnustuksen kanssa,isä vaati isyystestin ja sanoinkin että hyvä niin,eipä tarvi sen jälkeen suuta soittaa isyydestä.Ehkä olisi hyvä pitää vähän etäisyyttä isään ja sanoa vaan että,aika tulee sitten sinne lastenvalvojalle niin silloin tunnustusasia hoituu.Jos teillä kovin tulehtuneet välit niin menkää eri aikaan sinne.Olin silloin yksin siellä ja valvoja soitti silloin isälle ja he sopivat isälle oman ajan puhelimitse

 

Tuntematta tapausta tarkemmin vaan annan oman mielipiteeni ihan yleisellä tasolla -> Kun ajattelette ettette halua isää lapsenne elämään, niin miettikää mikä on lapsen oikeus (oikeus kumpaankin vanhempaan). Myös isällä on oikeus osallistua lapsen elämään. Ei sitä voi äiti kieltää vaikkei samassa taloudessa asukaan.

Mielestäni poljetaan isän oikeuksia kunnolla ruttuun, kun ei haluta kertoa hänelle tai ollaan vastaan isyystestiä. Miettikääpä miten päivän selvää olla olla äiti ja mikä on se äidinrakkaustunne. Sehän on huumaa, se tunne jota ei voi selittää, se on Onnellisuutta. Samalla tavalla isät kokevat tämän vanhemmuuden. Ei siinä tarvita samaa taloutta, mutta jos isällä on halu tähän osallistua, antakaa hänelle mahdollisuus yhtä lailla kuin teillä on.

Lapsikin saattaa ja varmasti tulee kysyneeksi vanhemmiten isästään. Entäpä isän puolen suku?
En ota kantaa tässä mielipiteessäni (muuten juttu paisuu kuin pullataikina) onko isukki kunnollinen, haluaako hän tämän roolin, asuuko maassa vai kuussa. Periaate on vain se ,että kunnioittakaa myös lapsen toisen vanhemman osuutta lapsenne elämässä.

 

Meillä olemme pojan isän kanssa tekemisissä melkein päivittäin.Hän käy poikaa katsomassa meillä kotona.Meillä vaikeutena oli se että pojan isä olikin naimisissa,oli minulle vain jättänyt sen kertomatta.Valehteli useamman vuoden että on eronnut.Tämä selvisi siellä lastenvalvojan luona.En missään nimessä ole vastaan isän ja pojan tapaamisissa,hyvä vain että tapaavat ja tutustuvat toisiinsa.Tämän takia minulla yksinhuoltajuus.

 

\

Meillä olemme pojan isän kanssa tekemisissä melkein päivittäin.Hän käy poikaa katsomassa meillä kotona.Meillä vaikeutena oli se että pojan isä olikin naimisissa,oli minulle vain jättänyt sen kertomatta.Valehteli useamman vuoden että on eronnut.Tämä selvisi siellä lastenvalvojan luona.En missään nimessä ole vastaan isän ja pojan tapaamisissa,hyvä vain että tapaavat ja tutustuvat toisiinsa.Tämän takia minulla yksinhuoltajuus.

Idea oli minun mielipiteessäni juuri tämä miten tässä toimitaan. Isä saa olla tekemisissä lapsensa kanssa, vaikka yhteiselo ei äidin kanssa ole toiminut.
Asiaton kommentti, mutta en voi olla sanomatta-> minua alkoi naurattamaan tuo, ettei isä muistanut olevansa naimissa. voi hyvänen aika että oli "munaton mies". Hyvä sinulle, että olet jättänyt tuon miehen muistinmenetyksen omaan arvoonsa, etkä anna sen vaikuttaa lapsen tapaamiseen. Yksinhuoltajuus on eri asia kuin kieltää isältä isyys.

 

\

no odotan vauvaa syntyväks loppuvuodesta että kuin pian tää kaikki sitten syntymän jälkeen tapahtuukin. toivoisin ettei koko asiaa tarvis ees hoitaa millään tavalla. mutta isä on kuulemma isä vasta sen jälkeen kun nimi on paperissa niin hän minulle sanoi. hankalaksi tää tilanne kyllä taitaa mennä jotenkin tuntuu siltä.. ja yksinhuoltajuuden tahdon saada koska kerran lapsi kanssani asuu ja minä olen sen ensisijainen huoltaja niin helpottaisi asioita.

Voit myös heti vauvan synnyttyä soittaa itse lastenvalvojalle ja varata ajan isyyden tunnustamiseen, niin ei tarvitse odotella sitä kutsua.

 

Lastenvalvojalta tulee kutsu varmasti kuukauden sisään.
Isyystestiä ei ole mikään pakko tehdä, jos isä suostuu tunnustamaan
isyytenstä ilman testejä. Eli isä on varma siitä, että lapsi on hänen.

Ei meillä ainakaan nuorimmaisen kohdalla ollut mitään epäselvyyksiä, ja koska kumpikaan vanhemmista ei halunnut lähteä lasta kiusaamaan sillä, että verikokeet otetaan niin isyys tunnustettiin ilman testejä.
Mä en ainakaan henk.kohtasesti pidä verikokeista

Ihmiettelen kuitenkin mitä ap tarkoittaa, "Ettei isä pääse liikaa vaatimaan omia oikeuksiaan". Mitenkä sellaisia voi edes olla liikaa? Jos sanot, että lapsella on oikeus isään ja isällä oikeus lapseen niin miten voi olla liikaa oikeuksia?
Älkää äidit ehdointahdoin erottako lapsianne isistään, ei kahden aikuisen riidat kuulu sille pienokaiselle joka on kaikkeen täysin syytön.

 

Mun mielestä jokainen isyysasia pitää tulkita tapauskohtaisesti. Itse olen nyt erittäin pahassa tilanteessa. Synnytin vähän reilu 2k sitten pojan ja raskauden aikana isä lupasi lapsen synnyttyä olla paikalla ja auttaa kaikessa mahdollisessa. Näin ei käynyt ja mies alkoi seurustelemaan vihaamani ihmisen kanssa jo ennen lapsen syntymää. Annoin kuitenkin miehen näyttää että hänestä on isäksi. Mies vaatimalla vaati että saisi käydä joka toinen päivä katsomassa poikaa. Suostuin tähän mutta miestä ei näkynyt. Ja kun hän saapui, katsoi koko ajan telkkaria tai soitteli naisystävänsä kanssa. Kun hän ei taas kerran ollut yli viikkoon käynyt, tekosyynä oli nainen, muut ystävät ja auto. Hän ei suostu lapsen takia luopumaan omasta elämästään eikä suostu ottamaan vastuuta.

Joten, sanoin miehelle että pysyy sitten poissa kun sitä aikaa ei löydy. Miksi meidän pitäisi odotella aina kotona että tuleeko mies vai ei? Nyt sitten siirrän vaan isyystestiaikaa eteenpäin ja viivyttelen tuloksien kanssa ja varmaankin teen vielä kiellonkin. Tämä mies ei sovi isäksi. Ehkä joskus myöhemmin mutta tällä hetkellä oman mielenterveyteni takia en voi miestä nähdä. Eikä mies kyllä osoita vieläkään kiinnostusta lapseensa niin miksi vaivautua? Ystävälläni o ns. "isätön lapsi" ja hän pitää isäpuoltansa isänään ja on paljon onnellisempi kun tietää isäpuolensa välittävän ja olevan läsnä. Toisin kuin hänellä olisi isä vain paperilla ja lapsi miettisi aina mikä häness' on vikana kun isä ei halunnut häntä nähdä!!

Asiat eivät aina ole niin yksiselitteisiä. Eikä miehen välttämättä tarvitse olla alkoholisti tai narkkari että ei soveltuisi isäksi. Jos miestä ei kiinnosta lapsi tai hän haluaa lapsen vain pois oikealta äidiltään äitipuolen hoidettavaksi niin mielestäni lapsen on parempi olla ilman. ainakin niin kauan kun mies kasvaa isyyteensä ja osaa ottaa vastuun. Jos vanhemmat eivät edes tule toimeen keskenään, heidän ei kannata nähdä!

 

Nuorinta lastani huudatettiin puoli vuotiaana terveyskeskuksessa, kun piti saada verinäyte isyystestiä varten.Lääkäri oli innoissaan,kun poika huusi ja verisuonet päässä pullistui.Niin...verikoe otettiin päästä!
Mies jätti meidät odotusaikana.
Ilmoitin pojan syntymästä ja kysyin tunnustaako mies isyytensä.Väitti,että olen ollut raskaana jo kun tavattiin.Vaati verikokeet.Niin vaan joutui maksamaan.Poikaa ei ole käynyt kertaakaan katsomassa,eikä kuulumisia kysellyt.

 

Nuorinta lastani huudatettiin puoli vuotiaana terveyskeskuksessa, kun piti saada verinäyte isyystestiä varten.Lääkäri oli innoissaan,kun poika huusi ja verisuonet päässä pullistui.Niin...verikoe otettiin päästä!
Mies jätti meidät odotusaikana.
Ilmoitin pojan syntymästä ja kysyin tunnustaako mies isyytensä.Väitti,että olen ollut raskaana jo kun tavattiin.Vaati verikokeet.Niin vaan joutui maksamaan.Poikaa ei ole käynyt kertaakaan katsomassa,eikä kuulumisia kysellyt.