Jos joutuisit sinkuksi, löytäisitkö helposti uuden kumppanin?

En löytäisi. Ensinnäkin mulla on n. 40 kiloa ylipainoa, mikä saattaa hieman lyhentää jonoa oven takana. Toisekseen vaikka monen mielestä mulla ei olisi varaa valita, niin mulle ei kyllä kelpais ihan mikä mies tahansa. Ei niinkään ulkonäöllisistä syistä, vaan muuten.

 

No en kyllä usko että 4-kymppinen 5 alaikäisen lapsen äiti olisi kovin haluttua kumppaniainesta.

Enkä kyllätiedä haluaisinko edes. Ei mulle paniikki yksinkään iskisi, varsinkin jos siis aloittajan kirjoituksen mukaan jätettäisiin pois nämä kuolema - pettämis - yms asiat, eli niihin liittyvä ahdistus/suru.

 

Kyllä. Ainakin baarissa saan liikaakin huomiota ja löydän aina juttuseuraa. Mies tuskin löytäis, ei käy missään (on aina kotona pelaamassa tietokoneella) ja on lihonnut yli 20 kg suhteen alkuajoista.

 

Tapailtavia miehiä olisi kyllä tarjolla, ja jotakin seurustelunpoikastakin varmasti kehkeytyisi, mutta sitähän ei voi kukaan tietää kuinka ja kenen kanssa kestävämpi kumppanuus kehittyisi.

Haluaisin kyllä nauttia vapaudestani ainakin jonkin aikaa ennen kuin laittaisin hynttyyt yhteen vakavissani kenenkään kanssa.

Mäkin luuen, että tapailtavia miehiä saattaisi löytyä ja siinäkin olen samaa mieltä, että mäkin haluaisin rauhassa nauttia vapaudestani, enkä äkkiä alkaisi kenenkään kanssa lyömään hynttyitä yhteen.

Mutta tiedän myös, että kaikki hyvät miehet ovat jo naimisissa, joten hyvää miestä ei ole helppo löytää.

 

Mä oon nytkin sinkku, enkä todellakaan "löydä" helposti uutta kumppania.
En ihmettelis yhtään vaikka olisin tässä tilanteessa vielä nelikymppisenäkin, koska mulle noi parinmuodostushommat on niin vaikeita.
En mä ole edes ihastunut kuin tasan kolme kertaa elämässäni..vaikka nuori olenkin, mutta kyllä toikin jo jotain kertoo mun mahiksista löytää joku.

 

en tiedä miten helposti löytäisin mutta tänään äänestysjonossa tapasin very ihanan miehen. hassua että vasta kotona tajusin, haloo, tässähän ehkä olisi ollut...mutta kun en ole ollut pitkään aikaan etsimässä, enkä osannut odottaa, että noin voisi tulla yhtäkkiä eteen...

 

En löytäisi. Olen 35v kahden lapsen äiti jolta viimeinen raskaus turmeli kropan täysin. Olen kyllä normaalipainoinen ja ihan taviksen näköinen, mutta en koskaan ole ollut mikään hottis enkä osaa pukeutua niin että vaatteet toisivat esiin parhaita puoliani. Luulen että vapaat miehet etsivät vähän erityyppisiä naisia kuin minua. Olen liian vakavaa sorttia.

 

Jos jäisin nyt sinkuksi, mä en haluaisi edes mitään miestä.

 

Kolme vuotta sinkkuna olen ollut eron jälkeen eli en kovin helposti parisuhdetta perusta. Eipä silti viihdyn niin paljon kotosalla ettei ihme jos en ketään mielenkiintoista edes tapaa. Toisaalta haluan että jos joskus jonkun tapaan niin se "kolahtaa" kunnolla, en halua seurustella vaan sen takia ettei tarvitse yksin olla. En vaan osaa silleen vapaasti heittäytyä suhteeseen. Toisaalta myös lapset rajoittaa että en halua lasten takia vaihtaa sitä kumppania kuin sukkia.

 

Mä oon nytkin sinkku, enkä todellakaan "löydä" helposti uutta kumppania.
En ihmettelis yhtään vaikka olisin tässä tilanteessa vielä nelikymppisenäkin, koska mulle noi parinmuodostushommat on niin vaikeita.
En mä ole edes ihastunut kuin tasan kolme kertaa elämässäni..vaikka nuori olenkin, mutta kyllä toikin jo jotain kertoo mun mahiksista löytää joku.

Ootko muuten joutunut kuulemaan näinkin laadukkaita kommentteja kun "Miten sä et löydä ketään kun oot niin kaunis?"

 

justahan se nähtiin etten taida löytää,seksiin kelpaan mutta siihen se sitten jääkin. Exää rakastin enemmän kuin mitään muuta ja se jätti ja nyt sit en kyllä ikinä enää löydä ketään.taashan se nähtiin.

Nim.että se siitäkö? (toisen ketjun ap)

 

[QUOTE="vieras";25462711]en tiedä miten helposti löytäisin mutta tänään äänestysjonossa tapasin very ihanan miehen. hassua että vasta kotona tajusin, haloo, tässähän ehkä olisi ollut...mutta kun en ole ollut pitkään aikaan etsimässä, enkä osannut odottaa, että noin voisi tulla yhtäkkiä eteen...[/QUOTE]

Olikos teillä juttua keskenään? Kyllä noita könsikkäitä aina näkee, ja siinä on hyvä alkaa mielikuvittelemaan vaikka mitä mutta kysymys onkin, että miten niiden kanssa alkaa jossain äänestysjonossa juttua vaihtaan tai treffejä ehdotteleen? Ties vaikka olisivat varattuja. Minäkin näin tänään metroasemalla pari namia miestä, olivat liukuportaissa edessäni ja toinen vilkuili minua. Jos olisin ollut sinkku, miten oisin tehnyt aloitteen...nyt ei tietenkään voinut edes sitäkään

 

Mä luulen että mun odotukset parisuhteelta olisi niin erilaiset kuin vapaana olevien miesten, että en ainakaan ketään ottaisi nurkkiini asumaan. Olen ajatellut että jos tää nykyinen suhde menee karille, niin en aio enää muuttaa kaksilahkeisen kanssa samaan asuntoon. Seurustella voisin, mutta haluan oman elämän ja koska tulotasoni on ihan ok yksinkin, sen pitäisi hyvin olla mahdollista. En siis välttämättä tarvitse miestä mihinkään, jos sellaista täydellistä ei löydy.

 

Ootko muuten joutunut kuulemaan näinkin laadukkaita kommentteja kun "Miten sä et löydä ketään kun oot niin kaunis?"

Joo ja sitten syytellään rantuksi ja muuta. Minkä mä sille voin, ettei vain oo tullu sellasta tyyppiä vastaan joka kolahtais kunnolla. :snotty:

 

En löytäisi. Ensinnäkin mulla on n. 40 kiloa ylipainoa, mikä saattaa hieman lyhentää jonoa oven takana. Toisekseen vaikka monen mielestä mulla ei olisi varaa valita, niin mulle ei kyllä kelpais ihan mikä mies tahansa. Ei niinkään ulkonäöllisistä syistä, vaan muuten.

Oikea asenne! Kenenkään ei tartte ottaa ketä tahansa, saa ja pitää ottaa se joka itseä miellyttää ja ennen kaikkea rakkaus ratkaisee. Ennemmin yksin kuin huonon kumppanin kanssa.

 

Olikos teillä juttua keskenään? Kyllä noita könsikkäitä aina näkee, ja siinä on hyvä alkaa mielikuvittelemaan vaikka mitä mutta kysymys onkin, että miten niiden kanssa alkaa jossain äänestysjonossa juttua vaihtaan tai treffejä ehdotteleen? Ties vaikka olisivat varattuja. Minäkin näin tänään metroasemalla pari namia miestä, olivat liukuportaissa edessäni ja toinen vilkuili minua. Jos olisin ollut sinkku, miten oisin tehnyt aloitteen...nyt ei tietenkään voinut edes sitäkään

Eipäs muuten mutta kun oli juttua ja juuri silleen, että vaikutti olevan mukava noin juttujen perusteella. Vielä oli se ulkonäkö ja olemus kohdallaan. En vaan osannut odottaa moista ja nyt vasta kotona pähkäilen, että olisipa pitänyt osata vastata samalla mitalla. Olin vaan niin yllättynyt ja hämilläni.

 

[QUOTE="Vieras";25462967]Eipäs muuten mutta kun oli juttua ja juuri silleen, että vaikutti olevan mukava noin juttujen perusteella. Vielä oli se ulkonäkö ja olemus kohdallaan. En vaan osannut odottaa moista ja nyt vasta kotona pähkäilen, että olisipa pitänyt osata vastata samalla mitalla. Olin vaan niin yllättynyt ja hämilläni.[/QUOTE]

Ihanaa! Mutta jospa te vielä tapaatte sattumalta

 

en jaksaisi enää lähes 30v jälkeen kouluttaa uutta miestä itselleni luovuttaisin ja nauttisin yksin elämästä

 

Mä varmaan haluisin pysyä sinkkuna ja olla vapaa tekeen mitä haluan jos ei olis tota miestä. Mut en ole kovin vastaan ottavainen luonne joten tuskin ihan heti ketään löytäisin, ainakaan helpolla kun oon niin nirso.

 

Joo ja sitten syytellään rantuksi ja muuta. Minkä mä sille voin, ettei vain oo tullu sellasta tyyppiä vastaan joka kolahtais kunnolla. :snotty:

No aivan. Ihan kun ne ulkonäöt niinku seukkais keskenään. Mua huvittaa aina tollaset kommentit.

Mulle ainakin on aivan sama miltä ihminen näyttää (periaatteessa) jos se vaan iskee muuten. Ja se miksi iskee, tulee sieltä sisältä.

 

Mä en NIIN haluis yhtään äijjää. Tai noh, ehkä sellasen timpuri/hieroja/puutarhuri/maailmanmatkaajan...
Ja jos niitä olis helppo löytää niin varmaan mulla olis jo sellanen.

 

Ei löytyisi. Olen niin kamalan ujo ja heikkoitsetuntoinen, ettei varmasti löytyisi. Enkä osaa ja rohkene tehdä aloitteita.

 

Ei olisi helppoa, koska olen niin tasokas Mieheni on aarre ja olen maailman onnellisin nainen, että törmäsin häneen

 

[QUOTE="mä";25461667]Luulen, että mitään kumppania en haluaiskaan jos sinkuksi joutuisin... Ehkä jonkun vaki p....n mutta en mitään sen vakavempaa...[/QUOTE]

Sama homma. Ero edessä ja oikein odotan, miten saan olla rauhassa eikä kukaan pyöri nurkissa

 

No aivan. Ihan kun ne ulkonäöt niinku seukkais keskenään. Mua huvittaa aina tollaset kommentit.

Mulle ainakin on aivan sama miltä ihminen näyttää (periaatteessa) jos se vaan iskee muuten. Ja se miksi iskee, tulee sieltä sisältä.

Niinpä, ulkonäöllä ei loppupeleissä oo mitään merkitystä..missään tässä elämässä..
Ja sit jos mä ihastun/rakastun niin se on sitten yksipuolista.

Noh, mikäpä kiire tässä olis, tulee vastaan jos tulee.