Jos toisella lapsia ja toisella ei, miten vuokra jaetaan?

En minä saa exältä elatusapua, miksi saisin? Lapset ovat suunnilleen yhtä paljon hänellä kuin minulla. Enkä saa varsinkaan kunnalta mitään, miksi kunnalta saisi rahaa...? Ihan omin rahoin tässä porskutetaan. Ja ihan taatusti nykyinen mies ei maksa lasten menoista yhtaan penniä, kyllä minä ne maksan. Tää asuminen siis on ainoa asia, jossa tavallaan "sijoittaa joka kuukausi minuun rahaa", jos näin asiaa haluaa katsoa. Hänen vuokransa on nyt sama, kun oli 48 neliön kaksiossa jossa ennen asui. Nyt siis neliöitä 98, josta lasten huoneet vie ehkä n.15 neliötä, eli "vapaaksi" jää 83 neliötä. Lisäksi iso parveke, jota miehellä ei edellisessä asunnossa ollut lainkaan (eikä saunaa). Mulla on vuokra tämän järjestelyn seurauksena tippunut hiukan, ennen minulla ja lapsilla oli 78 neliötä.

En oikeasti halua sysätä mitään elatusvastuuta mihinkään, mm. ulkomaanmatkan jonkan teimme teimme niin että minä maksoin omat ja lasten kulut ja mies omansa. Nyt tosiaan kyselin vaan tätä asumista, ja on ihan kiva kuulla kaikki mielipiteet. Toivon että mieskin tän huomenna lukee, eikä tuu vihasena kotiin vaan saa myös ajattelun aihetta eri kantilta (ehkä mäkin saan!).

 

Jos kaksi aikuista jakaa kaksion, miten sillouin käy? Onko kaksio halvempi kuin neliö?

MIehen siis kannattaa valita lapseton kumppani, jos mammat tosiaan ovat sysäämässä jollekin random- kumppanille elatusvastuuta lapsistaan.

Kyllä minäkin ymmärrän, jos ihminen ei halua maksaa "toisten lapsista", mutta luulisi sellaisen ihmisen valitsevan itselleen lapsettoman kumppanin, tai seurustelevan lasten äidin/isän kanssa ilman että muutetaan yhteen. Minä en haluaisi jakaa kotiani vieraiden lasten kanssa, joten en alkaisi seurustella miehen kanssa, jolla on lapsia. Tai jos alkaisin, hyväksyisin sen, että miehen lisäksi yhteiseen kotiimme tulee ne lapset, joiden vuoksi esimerkiksi elämiseen kuluvat menot kasvaisivat ja kahdenkeskinen vapaa-aika miehen kanssa vähenisi. Se olisi ihan mun oma valinta.

 

Ehdotin silloin ennen tähän muuttoa, että mies voi muuttaa sinne meidän kolmioon. Siellä lapsilla oli yksi yhteinen huone, ja olisivat voineet kyllä jatkaa niin. Ongelma oli säilytystilan puute (ilmeisesti), miehellä paljon tavaraa ja vaatteita ja harrastustavaraa. Mullakin on vaatteita kyllä.

Tässä kodissa lapsia ei voi laittaa samaan huoneeseen, kun huoneet niin pieniä. Siksi saivat omat huoneet. Tila on isossa olkkarissa, joka kyllä onkin ihan kiva, mutta makkarit sit pieniä. Alueelta ei fiksumpaa kämppää ole saatavilla. ikävä kyllä.

 

[QUOTE="alkup";23891210]Ehdotin silloin ennen tähän muuttoa, että mies voi muuttaa sinne meidän kolmioon. Siellä lapsilla oli yksi yhteinen huone, ja olisivat voineet kyllä jatkaa niin. Ongelma oli säilytystilan puute (ilmeisesti), miehellä paljon tavaraa ja vaatteita ja harrastustavaraa. Mullakin on vaatteita kyllä.

Tässä kodissa lapsia ei voi laittaa samaan huoneeseen, kun huoneet niin pieniä. Siksi saivat omat huoneet. Tila on isossa olkkarissa, joka kyllä onkin ihan kiva, mutta makkarit sit pieniä. Alueelta ei fiksumpaa kämppää ole saatavilla. ikävä kyllä.[/QUOTE]

Kyllä säilytystilaa on oltava kummallakin täsmälleen yhtä paljon, oletko tästä huomauttanut tyypille? Muuten, olet kai maininnut, että veloitat 500 e per pano?

 

Vittuako rutisee, jos kerran maksaa saman verran asumisesta kuin ennen neliöön muuttamista.

Minä laittaisin miehen kiertoon elämään poikamieselämäänsä niiden pakaste-eineksiensä kanssa.

 

Tuota tuota..tuntuupa menevän tarkaksi. Minua kiinnostaa osallistuuko muihin menoihin? Sähkö- ja vesimaksu, internet, pesuaineet ja kotityöt? Kuinka paljon vastuu arjesta on sun harteillasi?

 

Tätä en enää melkeen viiti laittaa, koska kuolette nauruun... Mutta mutta, me on tosiaan laskettu joskus kiukuspäissämme jopa tuota säilytystilaa tyyliin: Miehellä on kolme vaatekaappia ja kaikki yläkaapit, mulla vaatehuone joka vastaa karkeesti miehen kaappitilaa kun kuitenkin miehen harrastustavarat lohkaisee vaatehuoneestakin tilaa, ja lapsilla yhteensä viisi kaappia. Sit mietittiin, että onko jaettu reilusti, ja että " mullahan" tätä kautta on (lasten kaapit on "mun" kaappeja myös) paljon enemmän kaappeja...

 

Joo, älkää edes sanoko, kyllä itteäkin hirvittää kun lukee omia kirjoituksia

 

Ristiinkulkija: Internet ei maksa, mies maksaa oman vesimaksun ja minä oman+lapset, sähkö puoliksi, pesuaineet miten sattuu (molemmat ostaa). Arjesta on omalta ja lasten osalta vastuu minulla, mies vastaa itsestään. Ts. minä teen mulle ja lapsille ruoat, hoidan lasten jutut ja menot ja vahtimiset ja mies tekee omat ruoat ja menee omat menonsa. Yhteisiä suunnitelmia tai menoja ei kovin paljoa ole.

 

Toimiiko teidän parisuhde sun mielestä niin kuin sen kuuluisi toimia? Mä myönnän et mulle olisi ehkä turhaa pilkunviilaamista liikaa.
Tää on aika kinkkinen..tottahan se ettei kenellä toisella ole velvollisuutta huolehtia lapsistasi, mutta mun mielestä on myös outoa olla perheessä osallistumatta. Kauanko työ olette ollut yhdessä?

 

Miten joku pystyy olemaan tollasen ukon kanssa? - täydellinen masokisti

 

Entäs orgasmien määrä, miten se on jaettu? Nainenhan pystyy saamaan monta orkkua per yhdyntä, mutta mies vain yhden. Miten tällaiseen saadaan pilkuntarkka orkkujen määrä per per nuppi tai tappi ja tussu?

 

No jos nyt rehellinen olen, niin ei tämä musta toimi niinkuin haluaisin. Haluaisin, että oltais enemmän oikea perhe (lapsilla on hyvä isä, en siis etsi uutta isää, mutta kai silti voitais olla perhe?). Haluaisin että meidän elämät olisivat enemmän yhteenkietoutuneet. Kuitenkin tuosta miehestä jotenkin tykkään, ollaan me eroamistakin pohdittu mutta jotenkin ei siihen haluta kuitenkaan ryhtyä.

Kai sitä voi puutteellisessa suhteessakin elää, mutta jostain syytä juuri tänään alkoi tuo vuokran jakaminen vaan jotenkin mietityttää. Isommat asiathan tässä on takana, ei kai kukaan tosissaan mieti jotain sähkökuluja tms., mutta ne osoittavat jotain suurempaa ristiriitaa aika selvästi.

Mä luulen, että mies elää niin, että mä olen sen "tyttöystävä". Ei olisi luultavasti sellaisessakaan suhteessa kovin antelias ihminen. Mä taas luulin, että elettäis perheenä. Että kaikki maksais kaikkea (mulla esim. mökki, jossa mies aina mukana ja tykkänkin että on mukana) ja jakais kaikkea, elämää ja juttuja.

Ehkä me ei tunnettu taroeeksi kun mentiin yhteen. Ollaan asuttu vasta puolisen vuotta. Toivon ja uskon, että tää stä vielä tähioutuu, tai sit vaan täytyy elää omaa elämää ja ajatella että kaikilla ei oo yhtä hyvää suhdettä kuin toisilla :-(

 

Näppis sekoilee...

 

Tulethan kertomaan miten kävi? Mie kyllä veikkaan et hermostuu kun jaat teidän suhteen asioita ulkopuolisille, vaikkakin nimettömänä, mut kuitenkin. Mutta tämä on naisille tyypillinen tapa hakea vertaistukea, joten turhaan hermostuu.
Mie kyllä sinuna miettisin et haluatko tällaista elämää, että joka sentistä pitää väitellä. Jääkaapille mennessä saa miettiä et kuka ostanut mitä ja mitä saa sieltä syödä...? Vai onko miehellä oma jääkaappi? Ettei lapset vahingossa syö hänen eväitään. *pyörittelee päätänsä ja huokailee*
On varmasti monia muita, pahempiakin, piirteitä jotka nakertavat suhdetta. Että tilanne voisi olla huonompi esim. väkivaltaisen henkilön kanssa...mutta turha huonoon suhteeseen jäädä oli syy mikä tahansa. Toki yhdessä voi lähteä miettimään mitä molemmat haluavat ja miten mahdollisimman lähelle sitä päästäisiin.
Minusta oli huono ilmaisu myös tuo ; sijoitus sinuun.. ihan kuin olisit esine tai ostettavissa.
Onko sulle ok että jaatte kaiken sentilleen kuin kämppikset? Mitä tapahtuisi jos teille tulisi lapsi? ja miten menot sitten jaettaisi? Kuulostaisi jo aika hankalalle lausekkeelle ; 3,5 menoista sulle ja 1,5 menoista miehelle? Ja miten sä ottasit sen että sun lapset on epäreilussa asemassa toisiinsa nähden saman katon alla?
Hyvää yötä kuitenkin tältä erää, toivottavasti asia selvenee. Kaikkea hyvää:heart:

 

:hug: Sä kuulostat tosi mukavalle ja jos kaipaat kirjekaveria niin :wave:

 

Itse en tuollaisessa parisuhteessa voisi elää.

1. Mies on pihi. Kuka tahansa, joka elelee paskoilla halpiseineksillä on niin pirun pihi, mieluummin pöhöttää itsensä ja elää huonovointisena kuin panostaa muutamalla eurolla edes peruslaatuun. Varsinkin kun tarjolla olisi vaimokkeen laittamaa kotiruokaa.

2. Mies on nipo. Voi jeesus, kuka alkaa väitellä "mun kaappitila, sun kaappitila". En edes katselisi sellaista kämppistä. Sopia voi toki asioista, mutta mielestäni vasta siinä vaiheessa tarvii sopimuksia, kun toinen joutuu oikeasti alakynteen (ja sellaisessa asiassa millä on mitään väliä).

3. Ja tässä se täysin ylivoimainen este: mies ei tunnu välittävän lapsistasi. En olisi ikinä edes alkanut harkitsemaan yhteenmuuttoa miehen kanssa, joka ei ihastu lapsiini. Se nyt ei haittaa jos on lasten kanssa kokematon tai arka tms. inhimillistä, mutta jos ne lapset ei muka ole yhtään ihania ja niiden kanssa ei halua touhuta ja niitä hemmotella niin onko ihan sama olla vaan joku kaveri tai hyvänpäiväntuttu. Miksi asua yhdessä jos ei edes halua yrittää olla perhe?

 

älä pilaa elämääsi tuollaisen lurjuksen kanssa! Löydät varmasti vielä elämääsi paremman miehen ja suhteen. Ja tuo ei tule tuosta koskaan muuttumaan. tuli oikein paha mieli puolestasi.

 

Ristiinkulkija, mä en tiedä miten voi ottaa yhteyttä kun mulla ei ole oikeaa nimimerkkiä?

 

Siun kannattaa luoda oma nimimerkki, helppo homma. Ja sen jälkeen laitat yksityisviestiä =)

 

Tuo on kyllä ihan hyvä ajattelun aihe mullekin, tuo että eletään kuin kämppikset. Mä haluaisin elää niin , että ei oltais toistemme kämppikset vaan toistemme ihmiset, rakkaat. Periaatteessahan tässä ei oikeasti ole kämppikseen muuta eroa kuin seksi, (jota kyllä sitäkin on ollu aika vähän viime aikoina). Mun mielestäni sen "elämän ihmisen" kanssa ei lasketa rahoja ja kuluja ja kaikkea. Mäkin nykyään niitä lasken, vaikken luonteeltani oo sellanen ennen ollut.

Kaikenlaiseen tottuu, kun siinä tilanteessa vaan elää. Ja kun on elänyt kaikenlaisia juttuja läpi.

Ehkä meidän, tai ainakin omalta osalatni minun, täytyy tosiaan miettiä mitä tää kaikki on.

 

Nyt on jo mentävä unien maille, huomenna riittää puuhaa..
Kauniita unia, toivottavasti kuulen sinusta

 

Onko teillä iso ikäero? Vai onko mies vaan henkisesti kakara ja kokematon?

 

haluatko antaa lapsillesikin noin kylmän ja tunteettoman suhteen mallin mitä nyt? Perheenmalli. Kaukana siitä. Ajattele hyvä nainen nyt lapsiasikin! Te olisitte varmasti onnellisempia kolmisin kunnes löydät miehen joka haluaa jakaa arjen kanssasi, kera lapsien.

 

Ikäeroa ei oo, samanikäisiä (ja ihan jo kunnolla aikuisen ikäisiä ollaan molemmat.

Täytynee mennä nukkumaan, saa nyt nähdä huomenna lukiko ees mies tätä, veikkaan toisaalta että sillä nousee karvat pystyyn jo kun näkee otsikon eikä ees lue koko juttua. Tai lukee ja suuttuu. Tai lukee, ja on sitä mieltä, että oon esittänyt asiat jotenkin väärin jolloin mikään mitä täällä on sanottu ei koske häntä

Öitä!