Joulukuun nyytit 2014 ~ toukokuussa

MrsRock, mikä la sulla on?

Siellä oli moni muukin uusi kirjoittaja, niin laittakaahan selkeesti punaisella tekstillä niitä tietoja niin saan ne bongattua. Listaa päivitän vain punaisten tekstien osalta. Mahdotonta kaivaa tuolta satojen viestin joukosta ne viestit missä on jotain päivitettävää

 

Mulla on kännykkä jolla käyn netissä, joten en onnistunut punaiseksi värjäämään. Paksunsin kyllä mutta se oli työlästä ei ole tietysti mikään pakko päivittää, ei se minulle niin nuukaa ole, kai sitä kirjoitella voi muutenkin fb ryhmäänkin liitytty.

 

Mielikuvitukseton, pienellä salapoliisityöllä sain sut listalle

 

Noniin ja pahoinvointi alkoi täälläkin nyt, herätessä töihin aloin keittämään kahvia, muttei se maistukaan. Inhottava olo eilen illalla jo etoi syönnin jälkeen ihan nukahtamiseen saakka. Nyt vielä hymyilyttää, mutta ei varmaan pitemmänpäälle

Tsemppiä kaikille, joilla suhde koetuksella raskauden myötä. Itsekin sitä pelkäsin, sillä meillä ollut aika-ajoin vaikeuksia tämän vajaan 2 vuoden varrella. Osittain kai siksi, että mies on minua monta vuotta nuorempi ja menohaluja oli yhteen aikaan liikaa. Jostain ihmeen syystä kuitenkin tässä on jo jonkinaikaa mennyt hyvin, syksystä.asti. Raskaus oli aluksi kummallekin pieni järkytys, mutta nyt alkaa olemaan kumpikin hyvillä mielin Kun ensimmäinen ajatus itselläni oli se toinen vaihtoehto :/ nyt oikein syyllisyys painaa kun on ajatellut niin. Mutta tilanne jostain syystä tuntui pieneltä katastrofilta vielä 2 viikkoa sitten, äkkiä se meni ohi. Mies ei aluksi halunnut puhua koko asiasta, nyt jo lämmennyt ja laskee jopa mun kahvikuppeja monta saan juoda, ei antanut energiajuomasta huikkaakaan ja onneksi patisti lopettamaan tupakan, sanoi että se on nollalinja.

Tekisi mieli jäädä tänne vaan rupattelemaan, olen käyttänyt koko töihin valmistautumisaikani täten ja nyt pikameikki naamaan, lapset hoitoon ja menoksi

 

Kiitos sarasofia vaivannäöstäsi <3

 

ääh! Täällä kanssa yks joka alkaa olee aika kypsä pahoinvointiin. Edelleenkään ei laatta lennä. Eilen illalla juoksin taas vessaan, mutta pelkkää kakomista, mitään ei tullu ulos. Loppu illan istuin horkassa sohvalla ämpäri sylissä. Huoh!

dragonfly mä oon huomannu, että töissä olo helpottaa mun pahoinvointia. Meillä ainaki töissä on niin kiire, että en ehdi montaa kertaa päivässä miettimään miltä musta tuntuu. Töisssä tulee myös syötyä lasten kanssa niin tasaseen tahtiin, että maha ei pääse vahingossakaan tyhjäksi. Mutta tietenkään tää ei päde kaikkiin ja jos oksu lentää jatkuvasti, ni eihän sillon missään työkunnossa ole.

Mä onnistuin nappaamaan kanssa itelleni flunssan. Se lisättynä pahoinvointiin ni ei kyllä tullu mieleenkään mennä maanantaina töihin. Kävin hakemassa pari pv saikkua.

Mites muuten muut pahoinvoivat. Miten koette teidän olon vaikuttavan parisuhteeseen?
Täällä ainakin pinna on tosi kireellä. Mies ei ymmärrä, että en pysty touhuumaan ihan normaalisti, Vähättelee mun oloa. Eilenki suuttu kun en laskenu häntä golffaamaan 13h työpäivän päälle vaan pyysin kotiin auttamaan lapsen iltatoimissa Ja seksielämä (ai mikä?) ei tulis mieleenkään alkaa touhuilee, ku yrjö kutittelee kurkussa kokoajan

namibihibibi (meniköhän edes nimimerkki oikein? ) Mua helpottaa mehujään imeskely. Ootko kokeillu? Samoin kylmä tuoremehu. Nesteytyminen on paljon tärkeämpää, kuin ruoka Ei varmaan lohduta yhtään :/

h3n3 8+4

 

Huomenta Onpas tänne tullut paljon kirjoituksia, mukavaa!

Pahoinvointi vaikuttaa parisuhteeseen, kun en oikein voi tehdä mitään ruokaa nyt ja kiellän miestä keittämästä aamulla kahvia:x Kaikki paikat on kipeät ja turvoksissa, niin eipä juuri tee mieli mitään petipuuhiakaan harrastaa. Taidan olla miehen mielestä nyt aika hankala :saint:

Tänään menen kaverin tueksi ekalle neuvolakäynnille, mulla on vasta parin viikon kuluttua. Aika matelee...

Mukavaa päivää kaikille

 

Jopas on tullut tekstiä sitten viime käynnin. Ja aivan ihania uutisia sai lukea! Koetetaanhan olla stressaamatta kaikista murheista huolimatta, nautitaan alkavasta kesästä ja kasvavista mahoistamme ( johan tuli komennus, sori )

Eilen saimme kuulla alkuraskausultrassa pienen masuasukkimme vahvan sydämensykkeen. Nyt tämä odotus on jotenkin konkreettisempaa. Oireita on ollut mutta en ole kokenut olevani raskaana. Nyt, kun on käyty tuolla ultrassa, eikä ole oireita oikeastaan enää niin jo kokee asian jotenkin todemmaksi...outoa.

Ultran sekä neuvolan mukaan laskettuaika olisi nyt sitten 12.12. Eikä 10.12 niin kuin itse olin laskenut. Katsotaan sitten mihin tuo seuraava ultra sitä siirtää, vai pysyykö samassa.

Ihania, aurinkoisia päiviä jokaiselle :kiss:

Muumu 8+4

 

Todellakin paljon tullut taas juttua. Sarasofia: niin mahtavaa, että kaikki oli kuitenkin kunnossa :heart:
Kirppa: voimia sulle! On kyllä kurjan kuuloinen tilanne. Ehkä se mies siitä kuitenkin alkaa tottumaan ajatukseen ja kaikki kääntyykin parhain päin. Toivotaan näin

Täällä alkaa jo kolmas päivä flunssassa ja tuosta ällötys olosta! Eilen jouduin myös menemään pöntölle asti, kun tuli sellanen kuumotus vatsaan ja sitten alkoi tuntuun, että nyt tulee kaikki ylös. Mutta eii..muutaman kerran siinä yökkäillessä ei tullut mitään ylös. Oksentaminen on todella kurjaa ja se vie voimia, mutta itsekin toivoisin että tulis ees jotain, kun pitää kakoa niin se olo ehkä helpottuis :kieh: on muutes kiva sairastaa ja hoitaa samalla kahta pientä lasta kotona. Olo ei todellakaan sieltä parhaimmasta päästä |O

Niin ja kyllä täälläkin on petipuuhat jäänyt tosi minimiin itse on iltaisin niin väsynyt, että meen sänkyyn jo aikasin ja se on miehen harmi, jos jää koneelle vielä näpytteleen peliä ja mä kerkeen nukahtaan

Murunen ja pöntsykkä rv 10+0!

 

Sarasofia,
päivitystä pyytäisin, mutta punaista en saa laitettua tabletilla.
Kone on rikki ja uusi saapuu ensi viikolla.
Eli miun LA muuttui ja se on tätä nykyä 18.12.

 

Enpä jaksanut eilen kirjoitella mitään tänne. Te muut ootte kyllä näköjään ahkerasti kirjoittaneet, vautsi!

Eilinen oli aika helppo päivä. Ei juurikaan turvotusta, ei pahoinvointia.. Mutta sitten mielialanvaihteluja. Olin tosi maassa ja surullinen puoli päivää, toiset puoli päivää olin sitten iloinen ja hilpeä. Jotenki tuntuu että kaikki pienetkin vastoinkäymiset arjessa on ihan kauheita vaikkei ne loppujen lopuks niin kauheita oiskaan

Kahvia ei enää haluta samoin kuin ennen. Ennen raskautta join päivittäin jääkahvia mutta nyt ei enää tee mieli yhtään. Ei se yökötä mutta ei oo vaa tullu juotua kahvia pitkään aikaan.

Nälkäisyyden tunnetta olen saanut jotensakin kuriin, ainakaan eilen ei tullut syötyä kovin paljon. Tai siis normaalisti toki söin mutta ei tuntunut silleen koko ajan sitä nälkää. Alkoikin jo pikkuisen tuntumaan ahmimiselta toi mun syöminen

Heheheh toiset kirjoittaa että on ummetusta, mulla päinvastoin eilen maha ihan sekaisin :/ Tänään kuitenkin uusi päivä ja toivottavasti ei mitään uusia yllätys oireita

Oiiii ihanaa sarasofia että kaikki on hyvin! Tännehän sitä kuuluukin avautua tämmösista. Tää on mun mielestä silleen just hyvä paikka kun ei välttämättä alussa haluta siitä raskaudesta kertoa muille läheisille ku ehkä miehelle, nii sitte kuitenki saa täältä vähän jonkulaista tukea iloihin ja suruihin

monskudi & maitokahvi rv 8+5.

 

MrsRock, mikä la sulla on?

Siellä oli moni muukin uusi kirjoittaja, niin laittakaahan selkeesti punaisella tekstillä niitä tietoja niin saan ne bongattua. Listaa päivitän vain punaisten tekstien osalta. Mahdotonta kaivaa tuolta satojen viestin joukosta ne viestit missä on jotain päivitettävää

Ai, eikai sellainen unohtunut Ajattelin, että kyllähän se teidänkin pitää tietää Siis 7.12 on la

 

Jeeeeeee!!!! Eka kunnon aamupahoinvointi vartin yökkäilin, nyt alkaa olee normaali olotila et kyydis onki joku...

noh tänään se selviää. Meen ultraan yksityisel, nyt täytyy vaan saada lapsoset hoitoon siks aikaa |O joskus mahdoton tehtävä mut toivottavasti tänään keksin jotain

voi mä niin toivon et sieltä löytyis yks pikkunen oikeesta paikasta hyvinvoivana... alkaa jännitys jo olemaan sitä luokkaa ettei kykene keskittymään nyt mihinkään "järkevään"

Toivottavasti tulen teille seuraavaks kertoilee hyviä kuulumisia

Niisku&pikkuvitonen 6+5

 

Jes! Se hunaja tais tehota! Tänään ei ole oksu tullut!! Aamulla heti herättyäni otin jogurtin seassa tilkan hunajaa! Jos tänään pääsis jo ulkoilemaankin... Voisin käydä ostamassa niitä mehujäitäkin kokeeksi...

 

Pakko ostaa sitä hunajaa sit itsekin.
Kohta pitäis lähteä esikoinen viemään kerhoon, 4km lenkki ja sit kuopus hakee pk:sta. Sitten tulee puheterapeutti käymään, ja pitäis jaksaa olla energinen Nytkin mieluusti lepäisin, mutta ei auta... mitehä meinaan jaksaa sinne zumballe tänään.

*Unis* ja masunen 7+5

 

Heippa kaikille ja kiva kun Sarasofialla oli kaikki hyvin!
Itse pääsin tänään taas vahingossa ultraan kun oli töissä ultralaitteen esittely ja lupauduin koekaniiniksi =)
Kaikki näytti olevan ihan ok, tosin niin kummallisen malliselta näytti että kauhulla odotan vk 12 ultraa, että onkohan ihan kaikki paikallaan. Ei pitäisi mennä sellaisella laitteella katselemaan, joka ei oikein ole siihen soveltuva.
Minullakin oireet oikeastaan kaikki pois, mitä nyt tuo alavatsa alkaa olla pieni pallo jo.
Tänään 10+0 =) enää 3/4 jäljellä... vain...

 

Ihanaa sarasofia <3 Olen koulutuksessa ja eksyin tylsistyksissäni tänne, ja oli kyllä haastavaa saada itkua pidäteltyä näiden hyvien uutisten jälkeen. Niin hienoa!!!

Täällä pahoinvointia on lähes koko päivän ajan - täytyy siis itsekin testata hunajaa. Vaikka oireet ovatkin hyvällä mallilla, niin jännityksellä ja pelolla odotan torstain ultraa. Jotenkin tuntuu uskomattomalla, että sieltä löytyisi sydämen syke <3

Parisuhteesta: Meillä on ollut niin tulta ja tappuraa koko meidän suhteen alku, ja nyt viimeisen parin vuoden aikana seesteys näyttäisi saapuneen meidän suhteeseen. Joten kun olemme kaikista aikaisemmista myrskyistä selvitty, uskon, että selviämme myös tästä. Ainut mikä tuntuu haastavalle, on se, että miten miehen aiemmasta suhteesta olevat lapset (7 ja 9-v) tulevat ottamaan tämän uutisen, ja että miten tämä vaikuttaa minun ja lasten nykyisiin hyviin väleihin... Oma lapsi kun on aina oma lapsi... Aika näyttänee, ja lapset sopeutuvat. Toivotaan näin

6+4

 

Meilläkin on ollut omat vaikeutemme ja kriisit ukon kanssa. Niin ja ainahan isot muutokset tuo tullessaan kriisejä ja sopeutumista. Me yritettiin aikaisemmin raskautta ja molemmat hyvin hartaasti sitä toivottiin. Sitten meni hetkonen kun ei puhuttu ollenkaan lapsesta ja oltiin jo lopetettu yrittämällä yrittäminen. Silloinhan se sitten tärppäsi. Just kun vähiten odotti Monen monta negatestiä tuli tosiaan tehtyä viimeisen 9kk:n aikana. Asiaa ei helpottanut kyllä yhtään mun epäsäännölliseksi muuttunut kierto.

Voisin kertoa meidän parisuhteen enemmänkin mut pelkään vainoharhaisena että joku saattaisi tunnistaa

Kun kerroin miehelle raskaudesta se ei näyttänyt mitään tunteita. Ei iloa,surua tai mitään. Meni vähän aikaa ennen kuin se alkoi tajuamaan että oikeesti se vauva on nyt tulossa. Varmasti kun ultran aika tulee niin tulee vielä todellisemmaksi

monskudi & maitokahvi rv 8+5 :heart:

 

Heips

Täällä huonovointinen päivä menossa. Ajattelin jo että lounas auttaa mut ei kyllä yhtään. Mulle maistuu myös mehut vaikka en niistä yleensä välitä ja toinen himon kohde on tonnikala. Kaikki rasvanen ja sokerinen ällöttää.

Oletteko te jo erehtyneet synnytystä miettimään? Esikoisen synnytys meni teoriassa ihan hyvin mutta mulle se oli tosi karmaiseva kokemus ja fyysinen(kin) toipuminen keski kuukausia. Tuleva on siis jo alkanut ahdistamaan ja pyörimään mielessä. : /

Miehet eivät kyllä usein tunnu ymmärtävän raskaana olevaa ainakaan ennen kuin maha on iso

 

EliEli Kuulostipa tutulta Positiivinen ja avoin asenne kannattaa ehdottamasti olla mukana eikä niillä kauhukertomuksilla tee mitään

 

elieli:.. mun eka synnytys meni oikein kivasti ja oli upea kokemus =)

Pahoinvoinnista: Onko joku muu joutunut hakemaan saikkua jatkuvan huonon olon takia :ashamed:, mä hain tänään ja viikon saan olla kotona. Jos helpottais ensi viikolla.....

Mieliteoista: Vuorotellen suklaavanukasta ja mandariinia ja sitä appelsiinimehua

Hempsuli82: Mulla oli itsellä sisimmässä ristiriitainen suhde omaan tytärpuoleen, ennenkuin tulin itse äidiksi. Toisaalta tykkäsin ja toisaalta ärsytti (äitinsä tavat näkyi läpi), mutta auttoi oman lapsen saaminen ja tultiin tytärpuolen kanssa entistä läheisemmiksi. Se on ihan mun tyttökulta nyt ja on mielissään sekä velipuolestaan (6v. ja masuvauvasta) :heart:

Piti mun jotain muutakin kirjoittaa mutta unohdin...
AINIIN.. Mun ikä 32 ja laskettuaika muuttui neuvolassa 12.12

 

Kerroin eilen jouluvauvasta 17v. tyttärelleni. Yhdessä itkettiin ja naurettiin. Vasta nyt on helpompi iloita tästä itsekin ja olo huojeni.
Pojalle 13v. en kerro ennen koulun päättymistä, kun saattaa olla vaikea pitää suurta salaisuutta ja lipsahtaa... Sitten sen tietävät täällä kaikki.

Synnytys mietityttää, kun takana on kiireellinen sektio ja toisesta liian pitkäksi venynyt vaikea alatiesynnytys. Mutta aion puhua näistä neuvolassa avoimesti ja mietitään asiaa siellä, kunhan aika lähenee. Turha suunnitella etukäteen, kun tilanne voi olla todellisuudessa jotain aivan muuta.

Nyt pienet tirsat ja takaisin töihin!

Tiimama ja jyvänen 7+0

 

Moikka

"Kohdussa hyvä raskauspussi,jossa säännöllinen ruskuaispussi ja sen kyljessä 8mm:n sikiökaiku; vastaa täsmälleen viikkoja. Myös hyvä syke näkyvissä 126/min !!!

Ja mä näin hänet ja mä kuulin miten se sydän jumputti... ja mä oksennan... ihan koko päivän yökkiny!!! Jeee!!! Hullu mä en ole mut nyt tää on todellista!!!

Jotain piti kommentoida mut nyt oon töissä ja muutenki puolkuolleena tääl haahuilen... jäi jotenki aivot gynen narikkaan ja tyhmän näkösenä vaan hymyilen ja olen omissa maailmoissa <3

 

Synnytyksestä... Ei pelota, kuulostaa ehkä oudolle, mutta odotan sitä ihan innolla. Ne on elämän parhaita muistoja, kivuista huolimatta. tuntuu mukavalle ajatella että vielä sen syntymän ihmeen pääsisi kokemaan. Mulla kaksi keskosvauvaa ollut, joten ainoa joka ehkä mietityttää on se, että mitä jos kolmaskin. Syitä ennenaikaisuudelle ei kummallakaan kertaa löydetty.

Seksistä, tekee mieli yhtä usein kuin ennenkin ja sitä jos jotain jaksan harrastaa vaikka kesken unien , milloin vain ollaan raskauden aikanakin nyt moneen otteeseen harrastettu viikossa. .

Onnea hyvistä ultrakuulumisista, toivottavasti vielä itsekin palaan ultrasta yhtä iloisena siihen on kyllä vielä 3 viikkoa kun ajattelin mennä.

 

poks 8+0