Joulukuun nyytit 2014 ~ toukokuussa

Huomenta :flower:

Parisuhteesta: ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä ja niistä 6 vuotta naimisissa. Meidän suhteeseen on mahtunut laidasta laitaan asioita. Nyt menee rauhallista jölkötystä eteenpäin meidän elämä ja tää on jotain niin omituista. Ehkä ikä tuo oman lisänsä tähän hommaan.

Seksi: yrityskierrossa 2 kertaa ja plussaamisen jälkeen 2 kertaa :LOL: vähän on hiljaista ollu mut jahka tästä viikoille 12 päästään niin alkaa taas halut nousemaan.

Painosta: esikoista ja tokaa kun aloin odottaa painoin 96kg... synnärille kun pääsin niin painoa oli ekasta 116kg tokasta 115kg palauduin 94kg ja sihen jäi!
Sit laihdutin niin että painoin v.2010 82kg ja aloin odottaa kaksosia, synnärillä painoa oli huimat 108kg ja sen jälkeen paino palautus 86kg
Nyt kokeilin eri ruokavalioita kuten viljatonta ja laihduin. Painoin 78 kun tulin raskaaksi ja nyt on jo 80kg mittarissa. :kieh:

Synnytyksistä: Esikosta meni vedet 40+4 klo 14 ylimääräisessä painoarviossa. Ja hän syntyi rv 40+5 klo 1.13 3885g 51cm 10min ponnistus.
Toka alkoi supistuksilla rv 40+5 klo 5 aamulla... syntyi samana päivänä klo 15.14 kahdella ponnistuksella. 3970g 50cm
Kaksoset syntyivät 37+4 synnytyksen kestoksi merkattiin 2h 40min muuta hajua mulla ei ole. Painoa A. 3340g 50cm ja B. 3250g 50cm

Synnytystä odotan jo innolla/kauhulla... voi olla nopeeta toimintaa tai sitten ei... mä nautin joka hetkestä! Mulla kahdessa viime synnytyksessä on ollu avautumiseen kohdunkaulanpuudute ja ilokaasu. Inhottavinta synnytyksessä on kohdun runnominen pieneksi takasin... se tekee niin kipeetä. Toinen mitä inhoan on tikkaus. Ekasta 3tikkiä ja tokasta 1 tikki... kaksosista ei yhtään tikkiä. Synnytyksistä olen toipunut viikossa. Ainoa mikä ei ole onnistunut on imetys jonka eteen aion tehdä nyt kaikkeni jotta mä onnistuisin!

Oma napa. Mä oksennan kaiken muun paitsi kahvin vaikka sen nyt pitäis olla se ällöin... appelsiinimehu on jotain taivaallista ja mehukeitot mut nekin yrjösin heti juotuani...

Niisku & pikkuvitonen 6+6 :)
 
  • Tykkää
Reactions: nasumasunen
Heippa! Kirjoittelin viime viikolla vanhaan ketjuun eli otetaanpa uusiksi :). Mahtuisiko mukaan vielä yks joulumamma? Ikää 29 v ja toinen lapsi tulossa (esikoinen 1v 8kk). Laskettu aika ois 13.12 eli viikkoja nyt 8+4. Väsyttää, oksettaa ja itkettää koko ajan. Sitä keskiraskautta odotellessa. Eka neuvola käyty, mut siellä lähinnä vaan täytettiin editietoja ja tehtiin ultriin lähete. Niin joo eli Synnytyssairaala ois k-pks.
 
21v / LA 16.12. / esikoinen / VKS

Elikkä pohjanmaalta ollaan ja facebook ryhmään olisi halua :) Laitoin yv:tä!
Toinen raskaus on kyseessä, mutta viimeksi meni kesken. Nyt toivon että kaikki menisi hyvin :) Tulisi hyvä syntymäpäivälahja minulle <3
 
Tervetuloa uudet:flower: Ja hienoa kuulla että kirpalla masussa kaikki hyvin :)

En vielä ajattele synnytystä...mulla on kolme hyvin erilaista kokemusta niistä. Ainahan sitä toivoo, että synnytys olisi mahdollisimman helppo.
 
Heipsis!

Tämän pitäis olla iloista tämän odotusajan, mutta nyt itkettää! Eilen meni hyvin oksentamatta, kunnes yöllä... aamu neljään asti oksensin kaikki ulos ja vähän enemmänkin, kunnes oksennettavaa ei enää ollu! Sattuu joka paikkaan ja tänään hunajastakaan ei apua ole ollut. Huomiselle varasin työterveyslekurin. Mun viikon loma on menny kokonaan sängyn ja pytyn orjana! Ja jos näin jatkuu niin en todellakaan jaksa töihin mennä! Vanhustyötä kun teen... Joku kysy, onko kukaan hakenu saikkua huonon olon takia, niin minä haen nyt ja aion siirtää lomaani! Olen aivan loppu! ! :(
 
Voi namibihippilippilii, kuulostaa kyllä kurjalta enkä voi kyllä edes kuvitella olojasi. Ja pokkana vaan loman siirtoon kunnes voit paremmin!! Toivottavasti pian :hug:

Tervetuloa uusille, toivottavasti huomasin kaikki päivittää listaan! :flower:
 
Joku kysy, onko kukaan hakenu saikkua huonon olon takia, niin minä haen nyt ja aion siirtää lomaani! Olen aivan loppu! ! :(
Myös täällä oltiin sairauslomalla ja vapailla yhteensä n. 2 viikkoa pois töistä.. ja tuosta 13 päivästä oksensin 10.. onneksi pahoinvointi on hellittämässä. Iltaa kohden etomista on, mutta sitä oli ennen oksentamisrumbaakin. "Loma" teki todella hyvää.

Itse en ole nyt jaksanut stressata raskautta tai sitä onko kaikki hyvin kun pahoinvointi rauhoittuu. Yritän ajatella maalaisjärjellä: alkuraskauden uä:ssä kaikki hyvin, ei kipuja (jos nyt ei kohdunkasvukipuja lasketa, joiksi tuntemukset olen laittanut), ei minkäänlaisia vuotoja, ehkä hieman väsyneempi olen ollut, vatsaa turvottaa ihan hitosti.. Kyllä siellä lienee kaikki ihan hyvin... ja jos ei ole, niin eipä sille asialle oikein muuta voi kun elää se sitten kun sen aika on. Kuulostaa varmaan karulta, mutta hulluksi tulisin jos alkaisin vatvomaan asiaa...
 
  • Tykkää
Reactions: EliEli
Tervetuloa kaikille uusille :wave:

Ihan mielettömän paljon oli luettavaa, olipa kiva lukea :)

Kaikille onnea iloisista ultrakuulumisista :flower: ja erityisonnittelut sarasofia :hug: :heart: JEE!!!! Olen niin onnellinen sun puolesta, mahtavaa =) Nyt vain nautiskelet!

:hug: kaikille sitä tarvitseville!

Synnytyksistä, mielessä on jo muutaman kerran käynyt, enkä voi sanoa innolla odottavani... Minulla on yksi sektio ja neljä alatiesynnytystä takana ja kaikki ovat olleet omanlaisiansa, osa helpompia osa aika hankalia. Spinaalipuudutuksen nimeen vannon ja se toivottavasti onnistuu tälläkin kertaa, jos sinne asti päästään. Se oli aivan taivaallinen. Siedän aika huonosti kipua ja mielelläni otan kaikki kipulääkkeet mitä annetaan :D

Painosta, sitä on jo lähtiessä liikaa :ashamed: Jos tämä oksentelu jatkuu, niin tippuukin varmaan jonkun verran, pahimmillaan on tullut 7kg pudotus raskauspahoinvoinnista. En nyt ota stressiä painosta, ajatus oli pudotella sitä ennen tärppiä, mutta koetan nyt pitää sen kurissa raskauden aikana. Minulle ei yleensä ole tullut kovin paljon painoa raskausaikana, joten kuvittelen ja toivon niin käyvän nytkin.

Parisuhteesta, mehän ollaan ihan vanha pari jo, yhteistä taivalta jo 19 vuotta :heart: Tosi hyvältä tuntuu edelleen ja pussailuja ja halailuja on joka päivä :D Vällyjen alla on nyt ollut vähän hiljaisempaa ja huomaan, että omat haluni ovat kyllä laantuneet... voikohan miesten halut edes laantua :confused: :D Tsemppaan sitten miehenkin vuoksi ja tuleehan siitä ihan älyttömän hyvä fiilis itsellekin, kun pääse vauhtiin ;) Ja kyllä meillä toki ollaan asioista eri mieltäkin ja välillä toisen pärstä ärsyttää enemmän kuin sata laskua. Mutta se kuuluu minusta normaaliin parisuhteeseen :)

(.) pahaa oloa ja oksentelua on ollut taas enemmän. Väsymys on aivan totaalista ja palelu jatkuu. Hei kuka ihme käyttää autossa penkinlämmitintä toukokuussa.. :ashamed: :D Repäisykipuja tulee välillä ja tänään oli sellaista polttelua, mutta aika rankka päivä oli tänään, joten kaadun tästä samantien sänkyyn, kun koneen suljen. Tissit on jo valtavat, painavat, pahkuraiset ja kipeät, nännit tosi kipeät.
Käytin tänään ekaa kertaa Sea-Band rannekkeita ja en tiedä oliko mielikuvitusta vai auttoiko ne tosiaan, mutta olo oli hivenen parempi.
Viikon päästä neuvola, jännittää! Silloin varataan toivottavasti myös ultra, en usko, että samalla kertaa katsellaan : / Päivät on nyt niin kiireisiä, että ei ehdi juuri raskautta miettiä. Pahoinvointi muistuttaa siitä tosin aika kiitettävästi.

Tsemppiä ja jaksamista kaikille, voikaa hyvin :wave:

Karhunvatukka ja tahvo 6+0 POKS :popcorn:
 
Tervetuloa uudet ja onnea ihanista ultrakuulumisista. Itse en myöskään ole menossa ultraan ennen kuin kesäkuussa. Siihen asti luotetaan vaan raskaustestin tulokseen... mulla kans ummetus tullu kehiin. Liottelen luumuja ja vedän niitä aamusin puuron kans. Juu ja maha tupoaa ja kipuilee tosi ikävästi. Voih. Pierettääkin kovasti. Että täällä on pierevä kohtalontoveri. Joku sellaista kaipasi! :)
 
  • Tykkää
Reactions: pikkuihra
Pakko tulla avautumaan, anteeksi jo etukäteen :ashamed:.
Meillä kun tuota parisuhdekriisiä pukannut... JOhtuu siis tästä ylläristä täällä vatsassani..
Mies soitti illalla, oli kuulemma miettinyt asioita koko pvn. Sain kerrottua sairaalareissuni ja kuinka pelästytti. Tiesin aiheen olevan arka ja kyllä jonkinnäköistä sympatiaa heruikin, mutta lopulta se töksäytti " meidän pitää puhua huomenna tämä asia ". Äänensävy kertoi jo kaiken ja pala nousi kurkkuun.
Onhan tämä tilanne aivan katastrofi todella lyhyen seurustelun jälkeen, ei asuta yhdessä, kummallakin jo 3 lasta... Minähän se mokan tein enkä huolehtinut lisäehkäisystä vaikka olin vkn vatsataudin sairastanut... Ei, noh ei tullut siinä hekumoissa ensimmäisenä mieleen... Tästä asiasta otan kyllä " syyt niskoilleni" ja kannan seuraukset. Lapsi ei tule syntymään parhaaseen mahd aikaan työkuvioitteni ja rahallisen tilanteeni vuoksi..Mutta; siellä sairaalasängyllä maatessa, vatsaa polttaessa ensimmäisen kerran tajusin pelkääväni menettäväni tämän lapsen! Ne tuskaiset minuutit odottaa ultrassa mitä siellä näkyy vai näkyykö mitään.... Se helpotus kun lääkäri silitti jalkaani ja sanoi " vahva syke, kaikki hyvin" . Tajusin silloin, että tällä on oltava joku merkitys.
Olen elämässäni käynyt läpi huoltajuuskiistan pojastani ja sen sitten ikävä kyllä hävinnyt ( uskomatonta mutta näin voi Suomessakin käydä). Se on ollut yksi elämäni hirveimmistä asioista, tuntuu kuin olisin menettänyt yhden lapsen ( vaikkakin hän on luonani joka toinen vkl ja lomat).
Olen myös joutunut täysin pakon edessä tekemään abortin. En ole koskaan elämässäni tehnyt mitään yhtä vaikeeta päätöstä. Se on ollut pahin teko minkä olen elämäni aikana tehnyt ja olen todella sitä joka ikinen pv katunut, vaikka järjellä ajateltuna ei olisi ollut minkäänlaisia mahd sitä lasta tähän maailmaan saattaa...

Voiko kukaan pakottaa aborttiin? En usko...

Miehet ei ehkä osaa ajatella raskautta niin konkreettisesti, ainakaan vielä tässä vaiheessa.. Ne ei ymmärrä sitä tunteiden myllerrystä ja tunnesidettä joka siihen lapseen syntyy jo alkumetreillä..

Nyt töihin, kiitos kun sain purkautua, johan helpotti! :ashamed:
 
Kirppa :hug: Täällä saa ehdottomasti käydä avautumassa. Mä uskon että sulla on nyt huono olo miehen takia ja olet kyllä oikeassa ettei miehet ymmärrä miten sitä voikin kiintyä johonkin pieneen katkarapuun ja nähdä tulevaisuuden.

Mä en kyllä ottaisi koko vastuuta tilanteesta itselleni. Kyllä aikuisen miehen (jos vielä ennestään löytyy 3 lasta) pitäisi tietää miten niitä lapsia saadaan aikaiseksi ja että ehkäisy voi pettää. Jos ei lapsia halua niin miehille on tarjolla suht simppeli operaatio joka hoitaa asian.

Olet kuitenkin selvästi rakastava äiti ja tulokas saa varmasti hyvän kodin (isän kanssa tai ilman). Vaikka ajankohta olisikin huono niin asiat järjestyvät kyllä tavalla tai toisella.
 
Voi kirppa :hug: samaa mieltä kuin pampula! Täällä saa kyllä avautua. Olet kyllä joutunut kokemaan kaikennäköistä. Miehet osaavat olla törppöjä ja juurikin tuon suhteen, kun he eivät osaa kuvitella sitä pientä katkarapua siellä masussa minkäänlaiseksi ihmiseksi tai edes vauvaksi. Toivotaan kuitenkin, että lapsen isä kypsyisi asiaan ajan myötä, jollei niin olet varmasti mahtava äiti lapsellesi ilman isääkin :)

Kovasti voimia ja jaksamista tilanteeseen!
 
Kirppa, minusta olet rohkea, kun jokatapauksessa haluat lapsesi pitää. Asioilla on tapana järjestyä. :) Miestä ei voi perhe-elämään pakottaa, mutta jos itse tiedät siitä selviytyväsi, niin anna mennä vaan. Kamala tuo huoltajuusjuttu, kerrassaan. En itse tiedä mitä tekisin, jos kaikki lapset ei asuis mun kanssa :heart: Avaudu vaan tänne, sitä vartenhan tää palsta on.

Tiedän muuten tunteen tuosta pelosta. Mehän yritettiin tulla raskaaksi, mutta tämä tuli jotenkin niin nopeasti ja olin alussa niin huonovointinen ja väsynyt, että kerkesin jo katua koko hommaa. Ihan rehellisesti pelotti ja jännitti, että miten jaksan vauva-arjen näin nopeasti uudestaan (nuorin täyttää kk päästä vuoden).

Mutta sittenkun näin tän pampulan siellä ultrassa sydän sykkien, kaikki pelot ja huolet omasta jaksamisesta katosi kuin tuhka tuuleen. Ja tilalle tuli sitten huoli vauvasta ja hänen selviämisestään. Lienee luonnollista sekin.

Mulla on enää välillä vähän huonoja oloja, joskus repäisykipuja, pientä tissikipua, ei kummempaa. Eilen oli vähän jo pelottavaa, kun tuli jotenkin huhkittua koko päivä ja kohtu tuli kipeäksi, samoin selkä. Mitään vuotoa ei kuitenkaan tullut ja nyt kivut on poissa. Mikälaisia kipuja teillä muilla on ollut kohdussa?

12 yötä nt ultraan! :D (en laske tai mitään) JOs siellä kaikki ok, liityn fb ryhmään teidän muiden iloksi.

Tuulentyttö ja jokapäivä rakkaampi pompula 9+6
 
Voi Kirppa :hug: Täällä saat kyllä avautua, sitä vartenhan tämä palsta on :)
Voimia sinulle kovasti ja kuten jo muut sanoivat, olet kyllä vahva äiti! Uskon myös, että asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella, välillä vähän helpommin, toisinaan vähän vaikeamman kautta.

Äläkä yhtään syytä itseäsi ehkäisyasiasta! Kyllä tangoon tarvitaan aina kaksi ja ihan yhtä vastuussa on mies kuin nainenkin. Tuleva isä saattaa ajan kanssa vaihtaa mielipidettä kovastikin. Sinusta tulee kuitenkin paras äiti tälle lapselle, isän kanssa tai ilman.

Voimia ja tsemppiä tilanteeseen :hug:
 
tuulentyttö Mä just noita kipuja pohdiskelin tässä. Mulla tuli eilen alavatsa (oletettavasti munasarjojen ja kohdun paikkella..sellainen alue kuitenkin joka ei normaalisti itsestään ilmoittele) tosi kipeeksi oikealta puolelta. Esim portaiden kävely sattui niin paljon että harkitsin jääväni puolitiehen. Illemmalla kipu siirtyi sitten koko alavatsaan ja tuntui tosiaan kuin kohtua olisi särkenyt. Sellaiselta lihaskivulta tuntui. Kamala olo siis oli. Tänään myös jonkin verran kipua mutta ei niin pahoja kuin eilen. On sellaista viiltävää/pistävää. Mietin jo tässä pitäisikö sitä raahautua johonkin tarkistettavaksi..? Mä olen tosi huono menemään lääkäriin jos en ihan kuoleman porteilla ole.

Mua myös kauhistuttaa vähän että miten jaksan vauva arjen uudestaan kun esikko on jo iso ja itsenäinen..
 
Viimeksi muokattu:
Kirppa, koita jaksaa tsempata. Jos mies puhuu ittensä tästä asiasta pois, niin sille ei voi mitään. Sinulla kuitenkin on oikeus päättää omasta kehosta ja mitä sille teet :hug:

tuulentyttö, miulla tulee repäisykipuja päivittäin. Sängyssä jos varomattomasti käännän kylkeä tai rivakasti nousen sohvalta. Molemmin puolin tulee.

Kirjoittelen pitkästä aikaa Koneella :)! Meillä siis kone on sanonut sopimuksensa irti ja uusi saapuu ehkä ensi viikon lopulla. Mies toi työkoneensa kotiin, kun alkaa nuo lätkän mm-kisatki huomenna, että nähdään ne jotakin kautta. Ollaan kuitenkin sen verran urheiluihmisiä, että ei pystytä olla katsomatta :D

Tuossa aamupalaksi leivän lisäksi otin luonnonjogurttia ja reilun t-lusikallisen hunajaa. Noh ainaki tässä vielä istun, mutta en nyt tiiä vaikuttiko oloon mitenkään kummasti. Kyllä varmaan joutuu ne rannekkeet käydä ostamassa. Kaikkea on kokeiltava. Eilen oli yks huonommista päivistä olon suhteen... Ja sitten luin kuopuksen aikaan täytettyä odotuskalenteria ja siinäpä sitten Olin kirjoittanut, että viikolla 8 + pahoinvointi voimistui :O Tosin kuopuksen aikaan ei se nyt pahoinvointia ollut vaan sellasta etomista. Molemmissa aiemmissa raskauksissa etominen on ollut sellaista että ei oo estänyt normaaleja toimia tms. Tää on ihan eri... voin pahoin kokoajan, paitsi aamulla herättyäni on olo parhain :D Outoa... En oo siis oksentanut, mutta seuraava aste on oksentelu.. se nyt ei ole epäselvää...

*Unis* ja masunen 8+0
 
Huomenta :) Viimeksi kun odotin, ei ollut minkäänlaisia oireita, pelkkä väsymystä vain. En ollut edes huomannut että sikiö oli menehtynyt kuukautta ennen ultraa.. Joten pelot ovat tällä hetkellä aika suuret. Juuri näillä hetkillä viimeksi meni kesken :( Nyt on rv 8+2 ja monia oireita on esiintynyt, kylmyyttä, kuumuutta, väsyä vaikka muille jakaa, huonoa oloa jne.. Kertaakaan en ole nyt oksentanut, viimeksi oksensin kerran.
Meidän molempien suvussa on ollut monta keskenmenoa sekä äidilläni että tulevalla anopillani. Molemmat yrittäneet monta vuotta lasta. Ja kun ikää itselläni on se 21, niin pelkään koko ajan sitä, että joudun käymään kaiken saman läpi kuin äitini. Enkä henkisesti jaksaisi sitä. Eka neuvola on ensiviikolla ja täytynee siellä ottaa puheeksi.

Haluista sen verran, että itselläni ainakin on lisääntyneet. Voisin harrastaa seksiä joka päivä :LOL: Mieheni ei taas jaksa :D
 
Ketuttaa!!

Äsken käväisin viimeisillä voimillani työterveydessä ja se tyhmä mieslääläri kirjotti saikkua vaan maanantaihin ja sanoi ettei varmaan enää siirrä mun lomapäiviä. Lomaahan mulla on sunnuntaihin asti. Kysy kuinka rajua oksentelu on ollu ni sanoin melkein kaiken tulevan pihalle ja ku tätä on jo lähes loman alusta, viime lauantaista jatkunu. Tokas et olisinpa tullu aiemmin. No joo... ehkä sitä ajatteli ettei näin montaa päivää kestäis! Sit vielä kysy et olenko muuten voimissani. Tokasin etten olis täällä jos olisin! Tyhmä äijä kirjotti saikkulappuun syyks vähäinen raskausoksentelu!! Viddu mua sieppaa!! Pakko sit vaan rampata uudestaan hakeen saikkua toiselta lääkäriltä. Oon niin loppu!! Eilen yrjösin aamusta iltaan saakka. Ainoa hyvä asia oli, että verikokeisiin passitti tulehdusarvot otattamaan ja soittelee huomenna tulokset.

Nami ja pikkudemoni 9+6
 
Voi jestas namibihibibi, millainen typerä lääkäri sulle sattuikaan! Ei mitään ymmärrystä hänellä, ja tuollainen vähättelevä asenne|O Järkkyä! Ainakin kun olet täällä kuvaillut tilannetta, kuulostaa siltä että sulla on oikeesti tosi hankala olla, pahoinvointi ja oksentelu on sulla lähes hyperemeesin kaltaista. Mene ihmeessä toiselle lääkärille, tsemppejä ja jaksamista!

Samoin Kirpalle toivotan jaksamista suurten raskaiden asioiden edessä. Miehet eivät todellakaan aina ymmärrä, miten jo pieneen ihmisen alkuun voi kiintyä syvästi. Itsekin pitäisin ehdottomasti ennemmin lapsen, kuin miehen. Jaksamista!

Kävin tänään lääkärillä keskustelemassa mun verenpaineesta, on niin hyvät lukemat että ei tarvitse enää jatkaa verenpainelääkityksiä :)

Täällä on erittäin sateinen ja tuulinen päivä, hrr. Paleltaa sisälläkin.

Tänään poksahti 7+0, alussa ollaan vielä :)
 
Viimeksi muokattu:
Tulin vaan kertomaan, että sea-bandit ei auta |O :x Voi yrjö minkä nyt teet... tänään tsempattava vielä työjuttuja ja olo on karsea. Oksentelen sitä mukaa kun syön, näin syömisen jälkeen on hetken aikaa hyvä yllä, kunnes sitten taas..

namibihibibi, olipa kurja lääkäri! Mene ihmeessä maanantaina uudelleen, lepo on nyt paras lääke sinulle. Ymmärtääkseni sairasloma siirtää aina lomaa, vai olenko ymmärtänyt väärin? Tsemppiä ja voimia :hug:
 

Yhteistyössä