Kauankohan tää kestää? Päiväkodista taas..

Pojalla tänään 3. pvä päiväkotia edessäpäin ja itku tuli jo kun huomas päiväkodin pihan Tiiän että on varmasti alkuun hankalaa ja outoa, mutta miten nopeesti yleensä 2,5v sopeutuu päiväkotielämään?

Hoidossa on 9-14.30 ma-pe. Kauanko aikaa ootan et sopeutuu vai pitääkö miun ottaa poika sieltä pois jos alkaa mennä monta viikkoa itkun kanssa :ashamed: Ja tiiän että 3pvä on vielä tosi vähän mutta harmittaa tosi paljon pojan puolesta..

 

Ja itse olet kotona?

 

No jos kerran sulla on mahdollisuus ottaa lapsi pois niin ota.

 

Meillä oli kesän jälkeen eka viikko niin että jäi itkien päiväkotiin ja iltapäivällä istui odottamassa portin pielessä.
Nyt viikon jälkeen jää iloisena touhuamaan muiden lasten kanssa.
Ei varmasti vielä kolmessa päivässä ehdi sopeutua joten anna lapselle aikaa äläkä näytä aamulla että sinua harmittaa jättää lapsi hoitoon.
Päivän jälkeen kysele mitä mukavaa ovat päiväkodissa tehneet..
Tsemppiä, kyllä se siitä!

 

Pojalla tänään 3. pvä päiväkotia edessäpäin ja itku tuli jo kun huomas päiväkodin pihan Tiiän että on varmasti alkuun hankalaa ja outoa, mutta miten nopeesti yleensä 2,5v sopeutuu päiväkotielämään?

Hoidossa on 9-14.30 ma-pe. Kauanko aikaa ootan et sopeutuu vai pitääkö miun ottaa poika sieltä pois jos alkaa mennä monta viikkoa itkun kanssa :ashamed: Ja tiiän että 3pvä on vielä tosi vähän mutta harmittaa tosi paljon pojan puolesta..

Keskimäärin pariviikkoa menee sopeutuessa. Ja hommaan kuuluvat noi itkut alkuun. Itse ollu alalla kauan ja kuitenkin harvassa ne jotka eivät meinaa sopeutua. Itkeminen vähenee ja lyhenee kunnes joku aamu sanotaan heippa ja mennään leikkimään. Ja usein se itku lakkaa kun viejä katoaa oven taakse.

 

Tiedätkö miten päivä on mennyt kun äiti on lähtenyt näkyvistä?

 

Meillä aikoinaan meni 2 kk sopeutumiseen.

 

Ja itse olet kotona?

Jonkun aikaa kyllä ennenkun pääsen kurssille. Ei oikein viiti ottaa pois päiväkodista koska alkaa mulla sitten kurssi ja saisinko sitten paikkaa pojalle enää uudestaan.. Piti mennä jo 9pvä tätä kuuta sinne, mutta se meni puihin. Sen enempää en jaksa tarkennella.

 

Meilä meni eka viikko silleesä, tokalla viikolla helepottu, kolomas viikko oli jo niin päin, ettei maltettu äitille heippaa sanoa

Tyttö oli siis aika tasan 2-v kun alotti.

Että kärsivällisyyttä vaan :flower:

:hug: ja myönnän, itsekin tirautin ekana päivänä kyyneleet ku laps jäi itkemään. Ja koulussa mietin, että lykkäänkö sittenkin alotusta vuoden. Mutta hienosti se läks, ja nyt on ihan kotonaan siellä

 

Koska sun kurssi alkaa? Olisiko mahdollista kokeilla pehmeää laskua päiväkotiin? Vai oletteko jo harjoitelleet miten?

 

No jos kerran sulla on mahdollisuus ottaa lapsi pois niin ota.

Vähän alle kuukaudeksi olisi, mutta sitten pitäisi hakea paikkaa uudestaan.. En jaksa selittää koko juttua mutta poika aloitti päiväkodissa jo nyt koska kurssipaikan piti olla aika 100 varma mutta menikin puihin, ja hoitopaikkaa oli pakko hakea hyvissä ajoin että kerkisin sen pojalle saamaan.

 

Koska sun kurssi alkaa? Olisiko mahdollista kokeilla pehmeää laskua päiväkotiin? Vai oletteko jo harjoitelleet miten?

Kurssi alkaa enskuun alusta, pojan kanssa käytiin pari kertaa tutustumassa päiväkotiin ja leikittiin siellä että olin miekin mukana, mutta mietin että nyt ois tää vähä alle kuukausi aikaa sopeutua ja oppia tuo päiväkodin rytmi koska kun kurssi alkaa niin poika joutuu olemaan hoidossa 8 tai 9.00 - 15.30..

 

Tiedätkö miten päivä on mennyt kun äiti on lähtenyt näkyvistä?

Ensimmäinen pvä oli mennyt paremmin kun nää 2 kun ei huomannut kun lähdin. Nyt nää 2pvä niin sano että suurimmaksi osaksi on miun perään kysellyt ja itkeskellytkin. Syömään ei ollut suostunut eilen mitään, mutta sentään päiväunille oli jo hetkeksi torkahtanut.

 

meillä kuopus oli 2v2kk kun viime syksynä aloitti päiväkodin. Kävimme tutustumassa reilun viikon ennen hoidon aloittamista. Ei ollut mitään ongelmia, poika jäi aina iloisesti hoitoon

Ja mun korvaan ainakin särähti se, että lapsi ei huomannut, kun lähdit? Ei se ole minusta yhtään hyvä juttu. Meillä ainakin reilusti pusuteltiin, toivotettiin hyvät päivät ja heipat, lapsi näki joka kerta, että nyt äiti lähtee. Osasi sitten valmistua siihen, että nyt äitiä ei olekkaan....

 

Mikset aloittanut "pehmeämmin", kun olet itse kotona? Ensimmäiseninä päivinä hoitoa vain tunti, pari, ja siitä pikkuhiljaa pidentämään.

 

Älä vaan ota pois sieltä, kun aloitus on kuitenkin sitten edessä. Lyhkäsiä päiviä hoidossa, ja reippaasti, iloisesti sanot lapselle heipat ja lähdet pois. Älä jää pitkittämään eronhetkeä jahkailemalla pk:ssa, on lapselle vaikeampaa. Kyllä pääosa "kotiutuu" tarhaan parissa kolmessa viikossa. Syömättömyys saattaa jatkua pidempäänkin, mutta ei ole vaarallista, jos kotona syö. =) Tsemppiä vaan, kyllä se siitä!
t. tarhan tätsky

Niin ja loppuun vielä muistutus, että monella ne itkut loppuu, ennenkuin vanhempi on ehtinyt edes ulko-ovesta poistumaan.. =)

 

Mikset aloittanut "pehmeämmin", kun olet itse kotona? Ensimmäiseninä päivinä hoitoa vain tunti, pari, ja siitä pikkuhiljaa pidentämään.

Se oli ensin mielessäkin vaan mietin sitten että tottuis siihen päiväkodin rytmiin ja päiväuniin yms sillä jos ois pidemmän päivän. Mutta jos menee vielä usempana päivänä että itkun kanssa jää niin taidan kysyä josko onnistus että pidän lyhyempiä päiviä alkuun kun vielä mahdollista jos auttaisi..

 

Älä vaan ota pois sieltä, kun aloitus on kuitenkin sitten edessä. Lyhkäsiä päiviä hoidossa, ja reippaasti, iloisesti sanot lapselle heipat ja lähdet pois. Älä jää pitkittämään eronhetkeä jahkailemalla pk:ssa, on lapselle vaikeampaa. Kyllä pääosa "kotiutuu" tarhaan parissa kolmessa viikossa. Syömättömyys saattaa jatkua pidempäänkin, mutta ei ole vaarallista, jos kotona syö. =) Tsemppiä vaan, kyllä se siitä!
t. tarhan tätsky

Niin ja loppuun vielä muistutus, että monella ne itkut loppuu, ennenkuin vanhempi on ehtinyt edes ulko-ovesta poistumaan.. =)

Itekkin mietin että ei ole järkeä ottaa pois koska alotus ois kumminkin edessä ja tuskin ainaskaan helpottas asiaa... Jäin tänään hetkeks siihen eteiseen kun olin pojalle sanonut heipat ja ovi laitettu kiinni niin kyllä se hiljeni, mutta eilen oli ainaskin vielä itkeskellyt miun perään.. Mutta siitä oon ilonen että siellä on tosi mukavat nuo hoitajat, että otti pojan syliin ja rupes kiinnittämään huomiota muualle ja keksimään tekemistä että ei olis niin paha mieli ja ikävä toisella.

 

Minun tyttö meni 2vuotiaana pph ja kaksi viikkoa itki perään. Nyt menee jo mielellään tosin joka aamu varmistaa ja sanoo: Äiti tulee hakemaan

 

meillä kuopus oli 2v2kk kun viime syksynä aloitti päiväkodin. Kävimme tutustumassa reilun viikon ennen hoidon aloittamista. Ei ollut mitään ongelmia, poika jäi aina iloisesti hoitoon

Ja mun korvaan ainakin särähti se, että lapsi ei huomannut, kun lähdit? Ei se ole minusta yhtään hyvä juttu. Meillä ainakin reilusti pusuteltiin, toivotettiin hyvät päivät ja heipat, lapsi näki joka kerta, että nyt äiti lähtee. Osasi sitten valmistua siihen, että nyt äitiä ei olekkaan....

Ei olekkaan hyvä juttu, siinä teinkin tyhmästi ensimmäisenä päivänä, mutta höselsin niiden vaatteiden kanssa ja kaikki asiat pyöri mielessä ja huomasin että poika oli jo mennyt leikkihuoneeseen ja leikki hiljaa siellä niin jotenkin mietin sitten että lähen suoraan. Jälkeenpäin harmitti hirveesti ja nyt oonkin aina sanonut heipat ja kattonut et poika huomaa et lähen.

 

meillä on neljä lasta ja vaihtelevasti ovat tarhaan sopeutuneet. musta tuntuis että sun kannattaa jatkaa nyt vaan samaan malliin ja samoilla hoito-ajoilla millä aloititkin. kyllä se lapsi aikanaan tottuu. meillä esikoinen on hyvin arka eikä koskaan oikein sopeutunut kunnolla vaikka tykkäs kuitenkin olla tarhassa. ensimmäisen vuoden oli maha löysällä ja kipeänä kun piti hoitoon mennä. sama homma ekaluokalla. oli kolmevuotias tarhaan mennessään. toinen lapsi oli 1.5v tarhaan mennessään ja sujahti kuin kala veteen. nautti täysin rinnoin ja valitti joka päivä kun joutui lähteä pois,vaikka olivatkin täyden päivän hoidossa. kolmas lapsi oli myös 1.5v mennessään tarhaan. vaati n3vkoa lyhyttä päivää, n.3h/pvä, että totttui paikkaan(aloitettiin siis harjoittelu hyvissä ajoin). itkeskeli myös aamuisin. tätit sanoivat myös että lopetti itkun kun lähdin aamulla pois. testasinkin sen jäinkin tuulikaappiin kuuntelemaan kun lapsi lähti eteisestä tätin kanssa ja tottahan se oli, itku loppu kuin seinään meillä auttoi myös se että isä rupesi viemään lapset tarhaan. sujui paljon helpommin. meillä on myös kahdella lapsella ollut tapana päästää itkut kun on menty hakemaan tarhasta. ilmeisestikkin itkeneet sitten ikävän pois. saa nähdä miten nelosen kanssa käy, vielä kotihoidossa mutta kohta hoidon aloitus edessä.

 

Jätin aamulla oman 1v8kk tyttöni päiväkotiin ekaa kertaa, on tutustumispäivää viettämässä. Tyttö meni heti lelujen luokse, eikä juuri noteerannut poistumistani, eikä itkenyt. Normaalisti tyttö on melko takertunut minuun. Ulkopuolinen voisi ihmetellä, että kiintymyssuhteessa on häikkää, jos lapsi ei vanhempansa perään itke, mutta meillä näin ei ole. Tai sitten tyttö vasta myöhemmin huomaakin, ettei äiti olekaan enää siellä.

 

Jätin aamulla oman 1v8kk tyttöni päiväkotiin ekaa kertaa, on tutustumispäivää viettämässä. Tyttö meni heti lelujen luokse, eikä juuri noteerannut poistumistani, eikä itkenyt. Normaalisti tyttö on melko takertunut minuun. Ulkopuolinen voisi ihmetellä, että kiintymyssuhteessa on häikkää, jos lapsi ei vanhempansa perään itke, mutta meillä näin ei ole. Tai sitten tyttö vasta myöhemmin huomaakin, ettei äiti olekaan enää siellä.

Niimpä se oli meilläkin ekana päivänä että meni heti sinne leikkimään yms, koska tutustumiskerroilla olin mukana koko ajan minkä poikakin eikä varmasti tajunnut että huomenna ei olekkaan äiti siellä kaverina..

 

mun poika oli 2,5veenä 2kk pk:ssa eikä sopeutunut ollenkaan. se itki aina, kun hain sitä sieltä se seisoi eteisessä kivettyneenä ja silmät edelleen itkuisena.

lopetin opinnot ja jäin kotiin. en voinut laittaa poikaa enää tarhaan, se oli liikaa. tehtiin sitten toinen lapsi ja esikoinen meni seuraavan kerran hoitoon vasta 6veenä kun aloitti eskarinkin. silloin meni jo paljon paremmin. arka poika kyseessä.

 

mun poika oli 2,5veenä 2kk pk:ssa eikä sopeutunut ollenkaan. se itki aina, kun hain sitä sieltä se seisoi eteisessä kivettyneenä ja silmät edelleen itkuisena.

lopetin opinnot ja jäin kotiin. en voinut laittaa poikaa enää tarhaan, se oli liikaa. tehtiin sitten toinen lapsi ja esikoinen meni seuraavan kerran hoitoon vasta 6veenä kun aloitti eskarinkin. silloin meni jo paljon paremmin. arka poika kyseessä.

Ohoh, meillä ei sentään noin pahana oo ollut että perään kyllä oli itkeskellyt vieläkin eikä ollut oikein mitään leikkinytkään, mutta sentään päälle 1h oli nukkunut ja jotain jo syönytkin Jospa tää tästä lähtis meillä sujumaan..