Kerroitteko nimen vasta ristiäisissä?

Mihin tämä ihmeellinen perinne perustuu?

Tänään juttelin kaverin kans puhelimessa ja vauvasta hän puhui "toi" kun ei voi nimeä kertoa. Ois niin paljon miellyttävämpää puhua nimellä, jos sellanen kerran on päätettykin jo.

Toki jokaisen oma asia, eikä tää mun napaa niin paljon kaivele, mut kunhan ihmettelen.

 

Me ei kerrottu etukäteen, siinä on vain jotain "jännää" olla kertomatta.
Kaikki saavat sitten kuulla nimen yhtäaikaa =)

 

Minusta on ainakin ollut ihan kiva kertoa se vasta siellä jo ihan senkin takia, että sitten ei voi enää kukaan tulla sanomaan, että älkää nyt sellaista nimeä antako. Se on sitten annettu ja sillä selvä.

Ja toinen juttu, että meillä ainakin kahdella lapsella on nimikin ollut päätettynä vasta juuri ennen ristiäisiä.

Meillä on kaikkia kolmea kutsuttu työnimellä ennen ristiäisiä.

 

Ei olla kerrottu etukäteen. Eikä koskaan kukaan suvuissamme ole kertonut. Niin vain meistä siis kuului tehdä. Oliskohan lähtöjään jostain uskomuksesta, että tuottaa huonoa onnea, jos kutsutaan nimellä ennen kastamista...

 

Me ollaan kerrottu heti kun se on päätetty.En ihan ymmärrä sitä salaisuus-asiaa sen nimen kanssa,mut joidenkin mielestä se tuntuu kivalta jakaa tieto yhteisesti sukulaisten kanssa vasta nimenantotilaisuudessa.Eräät kaverit meillä teki niin,että ennen kuin varsinainen nimi annettiin,vieraat saivat kirjoittaa arvailujaan paperille.Siitä tuli muisto sitten lapsen lapsuuskirjan väliin. =)

 

Me ei kerrottu muille kun kummeille, että voivat kaiverruttaa tiedot kummilusikoihin ja kehyksiin.

 

Me kerrottiin ennen, koska kuitenkin ihmiset ostaa jotakin johon tulee kaiverrus ja en itse niitä kuitenkaan jaksa viedä kaiverrukseen ..... laiska olen

 

sukulaisia ja tuttavia on kiva pitää jännityksessä

 

Nimiäisissä.

Mitä iloa niissä juhlissa sitten on, jos kaikki jo tietää etukäteen. Ja juuri tuo, että ei jaksa sitä vääntöä siitä, et älkää laittako, tuo ois parempi. Kun on laitettu jo, saa muut paremmin uskomaan, että se on muuten meidän päätös. =)

 

Molempien kohdalla nimi on kerrottu heti kun se on päätetty eli meidän kohdallamme jo laitoksella

 

meillä on puhuttu ihan sairaalanimellä siihen asti et on ristiäiset se vaan on niin hauskaa kun molempien suvuissa on oikeenkin uteliaita ihmisiä niin pidetään niitä sitte jännityksessä ja toisaalta me ollaan päästy nimistä sopuun vasta muutamia tunteja ennen ristiäisiä ettei siinä niin paljon oo kerrottavaa

 

Eräät kaverit meillä teki niin,että ennen kuin varsinainen nimi annettiin,vieraat saivat kirjoittaa arvailujaan paperille.Siitä tuli muisto sitten lapsen lapsuuskirjan väliin. =)

tämähän on kiva muisto sitten myöhemmin.
en ikimaailmassa kertois nimeä ennen ristiäisiä.

 

Ristiäisissä vasta kerrottu.

 

Mäkään en tajua tota "salailua" jos nimi on tiedossa.

Me ollaan kutsuttu lapsia nimeltä heti vauvasta kun nimi oli päätetty.
Kuopusta puhuteltiin kylläkin nimellä, joka tuli virallisésti tokaksi nimeksi ja nyt kutsumanimi on ensimmäinen nimi kumminkin.

 

Täällä Sveitsissä lasten nimet ilmoitetaan heti syntyessä eli heti kerrottiin.

 

Eräät kaverit meillä teki niin,että ennen kuin varsinainen nimi annettiin,vieraat saivat kirjoittaa arvailujaan paperille.Siitä tuli muisto sitten lapsen lapsuuskirjan väliin. =)

tämähän on kiva muisto sitten myöhemmin.
en ikimaailmassa kertois nimeä ennen ristiäisiä.

Meillä oli tuota samaa, mutta suullisesti. Siis nimiäiset oli kyseessä. Musta se oli kivaa, koska ei ollu semmoinen monotoninen juhla, vaan kaikki pääs osallistumaan jopa siihen h-hetkeen.

 

Ei mein tytön nimestä käynyt kyllä kukaan vänkäämään, vaan kunnioittivat alusta alkaen päätöstä, joka oltiin miehen kanssa tehty. En mä kyl ymmärrä, että millasia ihmisiä tein lähipiirissä on, jos luulevat voivansa teidän lapsen nimeen vaikuttaa

 

Me puhuttiin nimellä heti kun saatiin sukupuoli tietää.. toki hiukan varauksella, jos arvio oli väärä, mutta joka ultrassa vahvistui vain.
Synnyttyä lapsi oli jo sairaalassa nimellinen, tosin asumme ulkomailla ja kuuluu maan tapaan.
Minusta on mukava että lapsella on nimi heti

 

Musta ristiäisiin on erityisen kiva mennä juuri siksi, että siellä kuulee sen vauvan nimen. On siinäkin tilaisuudessa jotain "jännäämistä".

 

meillä on puhuttu ihan sairaalanimellä siihen asti et on ristiäiset se vaan on niin hauskaa kun molempien suvuissa on oikeenkin uteliaita ihmisiä niin pidetään niitä sitte jännityksessä ja toisaalta me ollaan päästy nimistä sopuun vasta muutamia tunteja ennen ristiäisiä ettei siinä niin paljon oo kerrottavaa

Näin meilläkin. Anoppi varsinkin on niin utelias (ja myös kärkäs arvostelemaan), että sitä on hauska piinata

 

Mihin tämä ihmeellinen perinne perustuu?

Tänään juttelin kaverin kans puhelimessa ja vauvasta hän puhui "toi" kun ei voi nimeä kertoa. Ois niin paljon miellyttävämpää puhua nimellä, jos sellanen kerran on päätettykin jo.

Toki jokaisen oma asia, eikä tää mun napaa niin paljon kaivele, mut kunhan ihmettelen.

se sulle kuuluu miten toiset toimii? sulla taitaa olla aika tylsä elämä, kun jaksat tälläisiä asioita täällä vatvoa.

 

Ristiäisissä vasta, yleensä kun se on silloin vasta 100% lyöty jo lukkoon No ei, joillekkin olen saattanut kertoa mitä nimeä ollaan ajateltu, mutta aika harvoin. Meidän suvussa on saanut haukut joka kerta kun nimen on kuullut (lähinnä äitini). Ei tarvitse kuunnella sen yrityksiä muuttaa nimeä, kun se on jo virallisesti annettu

 

Heti syntymä jälkeen kerrottiin.

 

Meillä ei mitään ristiäisiä ollutkaan (eikä nimiäisiä) ja nimi ilmoitettiin samalla kun syntymästä ilmoitettiin Näin toimitaan myös kakkosen kohdalla.

 

Minusta on ainakin ollut ihan kiva kertoa se vasta siellä jo ihan senkin takia, että sitten ei voi enää kukaan tulla sanomaan, että älkää nyt sellaista nimeä antako. Se on sitten annettu ja sillä selvä.

Ja toinen juttu, että meillä ainakin kahdella lapsella on nimikin ollut päätettynä vasta juuri ennen ristiäisiä.

Meillä on kaikkia kolmea kutsuttu työnimellä ennen ristiäisiä.

Mutta eihän sillä kastetilaisuudella ole mitään tekemistä nimen virallisuuden kanssa. Nimi on virallinen sitten, kun maistraatti on sen hyväksynyt.