**Kesäkuun kullanmurut 2014** Kesäkuussa - vihdoin meidän kuu!

Edelleen tsempityksiä vauvaa odottaville! Kyllä ne sieltä tulevat :)

Voi mippis, kun on kurja lukea, että siellä on masennusta/baby bluesia :hug: Toivottavasti olosi helpottaa pian! Kyllä muakin vähän ahdistaa, kun tissit on niin pirun kipeet imettämisestä. Kätilöiden mukaan menee pari viikkoa, ennen kun helpottaa, joten viikon verran pitää varmaan vielä kärvistellä. Ei noista imetyshetkistä pysty vielä oikein nauttimaan tuon kivun takia, mutta tärkeintä on, että tyttö saa riittävästi ruokaa. Imuote on kyllä oikea, eikä rinnanpäät ole auki, mutta silti sattuu. Kyllä mä tiesin, että tissit tulee kipeeks, mutta että näin kipeeks, huh huh. Voisin myös kuvitella, että jos vauva nukkuu huonosti ja kitisee paljon, on baby blues paljon todennäköisempi.

Uimisesta meille sanottiin sairaalassa, että synnytyksen jälkeen pitää välttää ainakin järvessä ja meressä uimista rintatulehdusriskin vuoksi. Auton ilmastointia ei saa pitää kovalla ja jopa kuulemma pakastimella käymistä tulisi välttää.

Neuvolantäti kävi eilen kotikäynnillä. Tyttö on hyvin saanut painoa, enää 18 grammaa syntymäpainoon, vaikka tyttö kakkaa noin 5 kertaa päivässä :) Nyt ei ole tarvinnut antaa enää lisämaitoa, eli maito on tainnut nyt nousta ihan kunnolla.

Ikävää, että monella on ollut huonoja kokemuksia synnäriltä. Meillä kaikki toimi hyvin, mutta kun mitään ongelmia ei ilmennyt, niin en osaa sanoa, miten niihin olisi sitten suhtauduttu. Särkylääkkeitä sain pyynnöstä, samoin sen lisämaidon kertaalleen. Meille pidettiin vielä yhteisiä imetysopastustilaisuuksia sekä fysioterapeutin tilaisuuksia. Pidin niitä kyllä hyvinä. Ainoa negatiivinen juttu oli se, että kun tyttö syntyi la-aamuna, niin synnytyksessä mukana olleen kätilön työaika loppui synnytyksen jälkeen ja hänellä oli viikonloppu vapaata. Hän kuitenkin sanoi, että tulee maanantaiaamuna katsomaan meitä ja käydään synnytystä läpi. Mies oli nähnyt hänet käytävällä, mutta hän ei kuitenkaan koskaan tullut käymään katsomassa ja juttelemassa. Tosin me lähdettiin jo sitten puoli 3:n aikaan iltapäivällä kotiin, joten ei sitten ehkä vaan ehtinyt. Mutta annoin muuten koko synnytyksestä ja sairaala-ajasta arvosanaksi 9.

Me ei olla vielä käyty tytön kanssa muualla kuin lyhyillä vaunulenkeillä. Mutta meillä on käynyt melkein joka päivä vieraita katsomassa tyttöä. Juhannuksena ollaan lähdössä muutaman yön reissulle, mutta tyttö on silloin jo 3 viikkoa.

Karoliina ja tyttö 1 vko
 
Hellou, täällä elämä on yhtä odottelua, tänään keitin tutit valmiiksi, saa nähdä tarvitaanko niitä, esikoinen söi tuttia mutta kuopus ei ollenkaan.

Olisin niin valmis lähtemään synnyttämään, olo on tuskaisa varsinkin yöllä kun on kuuma eikä saa unta, tänään satoi vettä joten helpotti kuumuus hetkeksi. :)

Sanna-M ja Papu rv 38+2
 
Lettu itse olin juurikin tuolla 3 osastolla sen 4 vrk ja tosiaan yksi ainut mukava kätilö tais siellä olla, kaikki muut ihan perseestä! Silloin kun käynnistettiin olin siellä osasto 4:llä ja oli kyllä kaikki todella mukavia :)
 
Kiitos kaikille tsempeistä ja kannustuksesta! Kyllä se vauva sieltä syntyy :) Ehkä jo huomenna!

Kyläilystä ja pöpöistä: Mun mielestä jokainen tekee niin kun tekee. Mitä väliä, jos joku haluaa vauvaansa esitellä ympäriinsä. Eikä silläkään oo mitään väliä, jos toiset haluaa käyttää käsidesiä ja on tarkkoja hygieniasta ja ei halua viedä vauvaa heti minnekään. Jokainen haluaa parasta lapselleen eikä mitkään alun kyläilyt ja hygieniat ennusta terveyttä tms. Tiedän lähipiiristä, että lapsen sairastelusta ei voi tietää miten se tulee menemään, vaikka olis kuinka hygieninen ja tarkka. Myöskään pitkä täysimetys ei takaa flunssatonta varhaislapsuutta. Ite en tiedä millainen äiti olen näiden asioiden suhteen, kun eka lapsi vasta. Saa nähdä millainen hygieniahirmu musta tulee! :) Mutta mun mielestä synttäreille voi aivan hyvin osallistua, jos tuntuu siltä. Voihan vauvaa tosiaan olla kierrättämättä sylistä syliin. Hyvin todennäköistähän se on, että se vauva nukkuu koko juhlien ajan! :)

Tänään on ollut jotenkin huono päivä olon suhteen. Kädet on tosi turvonneet ja olo tukala. Täällä ollut hellettä ja ukkosta, joten varmaan nuo säät vaikuttaa. Ehkä lähden pienelle iltakävelylle!

-Nuppu- ja Vauva 40+5
 
Hei vaan ja onnittelut kaikille jo synnyttäneille. Itse kun laskettuun aikaan on enää viikko, niin tulee koko ajan kyttäiltyä omaa oloa. Odottelua odottelua..

Kyläilystä ja vieraista: itse suhtaudun nyt kolmannen lapsen kanssa varmasti hieman rennommin kuin ensimmäisen kanssa. Jos kyläpaikassa tai vierailla on flunssaa tms, niin sitten jättäisin väliin. Muuten varmasti osallistuisin ainakin pienempiin juhliin. Ehkä häät ja muut suuremmat juhlat jättäisin väliin ihan jo sen vuoksi että ne olisi itselle ja varmaan myös vauvalle aika rankkoja ensimmäisillä viikoilla.

Imetyksestä, toivon että se lähtee tälläkin kertaa sen verran hyvin liikkeelle että ainakin alkukuukaudet voisin lähes täysimettää. Esikoiselle ei pullo kelvannut lainkaan, ja toiselle pullo oli rinnalla koko ajan. Rintatulehduksia oli molempien kanssa pari, ja täytyy sanoa että eivät ole mitenkään mukavia, korkea kuume rintakivun lisäksi. Eli yritän kyllä suojata rinnat kylmältä jotta välttyisin niiltä. Tässä oikeastaan yksi syy vielä miksi hommasin rintapumpun vaikken välttämättä maitoa muutoin talteen laittaisikaan. Jos rintoihin tulee tukoksia (kovia paakkuja), eikä niitä saa imettämällä pois niin pumpulla ja hieromalla saattaa välttää tulehduksen. Niissä ilmeisesti pätee se että kun kerran tulehduksen saa, niin jatkossa niitä tulee herkemmin.

Neuvolaterveiset viime torstailta. Sf mitta oli vieläkin sen 37, ja lisäksi terveydenhoitaja oli epävarma tarjonnasta. Eli sain vihdoin lähetteen sairalaan tarjonnan ja kokoarvion tarkastukseen. Tosin enää viikko jäljellä laskettuun, enkä vielä ole saanut aikaa, joten toivottavasti kerkeän käydä siellä vielä ennen synnytystä ettei tarvitse vielä tätä asiaa tosi paikan tullen jännittää. En vain ymmärrä kun tilanne on ollut sama jo viikkoja, niin miksi vasta nyt tarkistetaan. Torstaina kun soitin varatakseni aikaa niin kätilö kysyi että pystynkö vielä odottamaan kun lähete ei ollut vielä kiertänyt lääkärin kautta joka arvioi kiireellisyyden. Mitä tuohon nyt voi oikein vastata, kun enhän minä voi tietää koska synnytys alkaa. Mutta odotellaan maanantaihin. Muuten arvot neuvolassa ok, paino oli noussut kyllä n. kilon, mutta terkkari epäili syyksi turvotusta, jota tuntuu kyllä olevan riittämiin.

Nyt viime päivinä oon kyllä huomannu hermojen kiristyvän tooosi pienistä asioista, onneksi tää ei oo normaali tila :)

-Orange 80 rv 38+6
 
Hurjasti tsemppiä sinne Ouluun RB:lle..!!
Ja paljon onnea taas kaikille vauvansa saaneille.

Täällä istutaan ketarat ojossa auringossa. Eikä mihinkään kiire.:)
Välillä iltaisin ja öisin supistelee enempi, mutta päivällä olo on suht normaali.
Vatsa on navan ympäriltä tosi kipeä ja navan pohjalla on jopa mustelma, kun pieni niin kovasti potkii ja puskee. Ja vauva on nyt asettunut päänsä kanssa tuonne lantion..:)

Torstaina oli neuvola ja siellä uusi th. Ensimmäisen kerran koko raskauden aikana musta tuntui, että neuvolassa oikeesti oltiin mua varten eikä vaan töissä.:) Olis pistäny mut vielä vaikka mihin labroihin ja kokeisiin. Oli kovin tuohtunut mun puolesta, että esim. sitä streptokokki vastausta ei oltu mulle heti soitettu jne. Jäi hyvä mieli.:)

kestoilusta: Olisin siskolta saanut vaikka ja kuinka paljon kestoja, mutta oon päättänyt, etten siihen rumbaan lähde. Muistissa on kahden siskon haisevat wc:t ja loputon vaippojen virutus ja liotus ja peseminen ja viikkailu. Ja jatkuva vaatteiden vaihto, kun vaipat valskas.. Hatun nosto teille, jotka jaksatte siihen souvviin lähteä. Itse aijon käyttää ihan kerttiksiä vaan. Enkä tunne siittä syyllisyyttä.:)

kyläilystä: Itse oon ainakin ajatellut, että haluan ensimmäiset viikot olla ihan hissukseen. Että itse saisin aikaa toipua ja tutustella vauvaan ja saada päivärytmejä kohdilleen..
En oo niinkään ajatellut sitä pöpöjen kannalta, vaan aika itsekkäästi omaa jaksamista miettien.:)
Meillä tosin on kummi-tytön rippijuhlat heinäkuun loppupuolella Pohjanmaalla.. Ja sinne pitäis ajella se 600km. Saa nähdä, miten käy..

Aurinkoisia päiviä kaikille mahakkaille ja nyyttejä jo hoitaville
:)Jansson 38+3
 
Onnittelut täältäkin kaikille, jotka ovat päässeet jo tutustumaan pikkuisiinsa. Täällä vielä odotellaan varmaan aika pitkään. Onneksi on vielä muitakin, jotka odottelevat.

Aika tuntuu jotenkin tosi pitkältä ja näin 37+0 viikoilla niitä mahdollisia odotusviikkoja voi olla vielä jopa viisi edessä. Onneksi mun maha ei ole sieltä isoimmasta päästä, mutta ihan riittävästi se menoa hidastaa ja tuntee itsensä kömpelöksi. Kovasti sitä vaan toivoisi, että tulisi mahdollisimman ajoissa...oon ehkä kärsimätön :) Toisaalta myös aika käy välillä pitkäksi äippälomalla, kun mies on arkisin töissä, eikä tällä paikkakunnalla ole juurikaan tuttuja.

Neuvolassa ei ole ollut mitään kovin ihmeellistä. Arvot ovat olleet kohillaan ja sf-mitta käyrien yläpäässä. Viimeinen neuvolalääkäri oli tällä viikolla, eikä se tehnyt mitään synnytystapa-arviota, kurkkasi vain kohdunsuun tilanteen. Siellä ei näkynyt mitään edistystä. Ilmeisesti meillä ei sen kummempia arvioita tehdä ennen synnytystä.
Kovasti vauva meinaa välillä puskea itseään vatsan läpi, kun ojentelee jalkojaan. Se on aika hullun tuntuista ;)

Nimiä ollaan palloteltu muutamia ilmassa, mutta päätöksiä mihinkään suuntaan ei olla vielä tehty. Varmaan sitten, kun lapsen näkee, niin se nimikin loksahtaa paikoilleen. Ja kun me ei sukupuoltakaan vielä tiedetä.

Mä ajattelin kokeilla kestoja kertiksien rinnalla, enkä meinannut ottaa siitä mitään stressiä. Käytän niitä sen verran, kuin hyvältä tuntuu.

Jotenkin tuntuu, että näin loppua kohden herkut maistuu entistä enemmän ja paino nousee silmissä ja voihan se olla, että tulee myös liikuttua vähemmän. Ajattelin, että sitten vasta joskus synnytyksen jälkeen alan miettiä painoasioita.

Tsemppiä kaikille meille odottaville ja myös vauvaansa jo hoitaville!
 
Moikka!

Tulossa paljon tekstiä muutamassa osassa:)

Ensin synnytyskertomusta: (tästä tulee pitkä)

Mulla siis ruokavaliohoitoinen rd ja kaksi ristiriitaista painoarviota. Viime viikolla ja tän viikon alussa mulla oli muutamia lieviä raskausmyrkytyksen oireita ja kun ti 3.6. oli neuvolassa proteiini 1+, terkka laittoi lähetteen polille, josta onneksi soitettiin jo samana päivänä ja pyydettiin keskiviikoksi näytille.

Ke kaikki oli kunnossa, mutta proteiini edelleen 1+, no pääsin lääkärille jolla oli mukana erikoistuva lääkäri. Molemmat teki sisätutkimuksen, erikoistuneen lääkärin mielestä reilulle 2 sormelle auki, vähän pyöräytteli kalvoja. No, hänen piti lähteä synnytyssaliin ja tää erikoistuva jäi ultrailemaan, pa n. 3600g. Sitten käytävään odettelemaan sitä toista lääkäriä. Aika pitkään sai odotella ja sitten tulikin kolmas! lääkäri, no kaikki alusta ja pyöräytteli kalvoja oikein kunnolla
(hänen mielestä auki 3-4cm). Ekan kerran jälkeen supisteli jo vähän, mut nyt rupes sitten huomattavasti enemmän. Tähän asti lääkäri oli sitä mieltä että kaikki kunnossa ja yhestä plussasta ei tartte huolestua. Että vauva tulee sitten kun tulee. Sitten ultras ja arvio olikin 3900-4100g. Sitten olikin sitä mieltä että käynnistetään! Vähänkö olin huojentunu! Mutta saleissa ei tilaa joten seuraavana aamuna soitto suoraan saliin ja kysyä onko tilaa.

No siitä sitten hakemaan lasta hoidosta ja huomasin että supistuksia tulee usein, mutta ei kovinkaan kivuliaita, silti mietin uskallanko lähteä lapsen kanssa yksin kotiin. (klo n. 13). No lähdin ja supistukset koveni ja 14.30 rupesin kellottaan ja niitä tuli 2-8 min välein, enemmän tiheesti kun harvakseltaan. Supistukset oli kipeitä, mutta tosi hyvin siedettäviä, kun mies tuli töistä sai jo kunnolla hengitellä ja istuin jumppapallon päällä ja arvoin mitä pitäis tehdä:) Viideltä soitin synnärille, josta sanottiin että saa tulla, mutta vois supistukset vielä koventua ja pidentyä.

No viimein lähdettiin niin että oltiin synnärillä seittämän aikoihin ja ajateltiin että jos on turha reissu, niin ehitään hakea vielä esikoinen kotiin. Supistukset oli kovempia ja pidempiä, mutta tuli harvemmin ja oltiin ihan lähdössä kotiin, mutta olin 5 cm auki niin 8 aikaan päästiin saliin. 9? aikaan meni vedet sisätutkimuksen yhteydessä ja sit kivut koveni tosi pahasti. 10 jälkeen sain spinaalin joka vei kaikki kivut pois. Ponnistus merkattu alkaneeksi 23.15 vaikka musta se oli aikaisemmin. Ponnistus oli jotain ihan hirveetä! Tuntu että puudutteesta ei ollut mitään apua vaikka supistuksia en tuntenut ollenkaan. Montaa kertaa en ponnistanut kunnolla (2-5) kun kätilö käski vaan hengitellä etten repeis kun vanha eppari kiristi. Tätä tuntu kestävän ikuisuuden ja sattu ihan kamalasti, huusin vaan etten pysty ja että sattuu, ja oisin halunnut ponnistaa mutta en saanut ja lopulta tyttö syntyi 23.28. Kamalasta ponnistuksesta huolimatta oon tosi tyytyväinen synnytykseen ja kiitollinen kätilölle että esti mua repeämästä. Sain yhden limakalvo tikin ja muutamia nirhaumia, muuten ei mitään. (Paitsi pahemmat peräpukamat, mikä ahdistaa:()
 
  • Tykkää
Reactions: talvi1
Mua kans ahdistaa peräpukamat jo valmiiksi, varmaan repee ponnistusvaiheessa lopullisesti
:( tähän asti pysyneet suht oireettomina jos maha toimii mutta nyt ei tarvi istua kovalla ollenkaan, yhtä tuskaa! Mutta kiva oli lukea Mippiksen synnytyskertomusta :)
 
Jos pukamat repeää niin sattuu varmasti ihan..., mutta eikös se kuitenkin olisi hyvä asia? Silloin niistä pääsisi eroon?

Itsellä olleet suht oireettomat kanssa, välillä jopa huomaamattomat, mutta nyt niitä tuli lisää ja on inhottavat mutta ei niin haitalliset että niille mitään tehtäisiin niin joudun niistä kärsimään aina:/

Yritän oikeasti lohduttaa vaikka ei siltä välttämättä kuulosta:p :)
 
Me päästiin tosiaan kotiin perjantaina lääkärin tarkastuksen jälkeen, onneksi vaikka silloin tulikin vuoroon mukavimmalta tuntunut kätilö:) jätin palaute tms lappuun palautetta kätilöiden eri suhtautumisesta kuten taniira neuvoi ja sanoinkin siitä vielä viimeiselle kätilölle. Pahoitteli eri linjauksista ja siitä että se näkyy kun jokainen toimii ns. omien periaatteiden mukaan eikä yhtä linjausta ole ja se näkyy sitten ulospäin. Kovasti yritti sitten mua rohkaista tai siltä se tuntui, ja kehotti pitämään nänneistä huolta ja ostamaan sitä korviketta kun melkein kaikki kuulemma sitä kuitenkin tarvitsee.

Oma olo on vähän helpottunut (tavallaan) ja uskonkin että ahdistus johtuu nimen omaan imetyksestä ja epävarmuudesta siitä, että mikä on sille omalle lapselle parhaaksi ja siitä kun haluaisi tehdä kaiken ns. täydellisesti. En vain pysty rentoutumaan ja uskomaan että teen hyvin vaikka kuinka yritän ja tämä aiheuttaakin sitten itkuja:( Ei uskoisi että toinen lapsi tuli:)

En aio kestoilla, muutenkin kaikki stressaa:p

Nuppu mä niin tiedän tunteen! Toivottavasti pian tapahtuu!

Elpukka, täällä on tosi samoja fiiliksiä imetyksestä, kun apua pyysi tissi laitettiin vain suuhun eikä neuvottu yhtään. Muutaman kerran pyysin tarkistamaan imuotetta ja sanottiin että se on hyvä. Nyt oon kotona pähkäiltyäni otetta, sitä mieltä että ei oo oikein, enkä oikein tiedä kuinka saisin sen korjattua:(

Oon antanut korviketta lisäksi ja koen siitä hirveetä huonoa omaatuntoa vaikka en sitä kuitenkaan pidä huononpana ja esikoinenkin sitä sai ja on terve tyttö. Oon vaan tosi kateellinen niille, jotka antaa pelkkää korviketta. En yhtään tykkää imetyksestä ja se on musta tosi stressaavaa, mutta jostain syystä koen että mun kuluu niin tehdä. Mulla kuitenkin maito pikku hiljaa nousee, ei vielä kunnolla.

Kiitos hirveesti kaikille tsempityksistä, karoliinan viestiä lukiessa tuli ihan itku, miten niin herkillä.. Muutenkin tätä kirjoittaessa rupee itkettään.. Uskon tosiaan että meillä on väärä imuote ja nännitkin menossa rikki. Ei oo sellaista kunnon haavaa eikä tuu verta, mutta niissä on sellainen vako.

Mua stressaa yöt ihan suunnattomasti. Tarviin paljon unta ja mikään ei oo kamalampaa kun yöllä valvominen. Ja valvominen näyttää ajoittuvan meillä just yöhön. Nyt on nukkunut n. 13.30 lähtien, heräs 16.30, vaipan vaihto, yhen tissin 30 min syönti ja jatkaa unia edelleen (19.20). Sitten yöllä tankkaa ja on 2 tuntia tai enemmän kerralla hereillä. Syödään molempia tissejä vuorotellen monta kertaa, yritetään viedä nukkumaan kun nukahtanut tissille, mutta herää 2 min jälkeen, kannellaan, vaihdetaan vaippa, taas syödään, lopulta pakko antaa korviketta ja lopulta nukahtaa ja nukkuu ehkä puoltoista tuntia ja sit taas alusta. <-toi siis edessä taas tänä yönä niin ahdistaa. Ja kun sairaalassa mittailtiin vauvalta sokereita ja tulehdusarvoja niin harmittaa kun tuntuu että rikottiin vauvan luonnollinen rytmi:( mikä oli tetty pakko tehdä lapsen parhaaksi muuta harmittaa silti.

Tähän sitten päälle vielä korvikkeen ja anto ja jokaisen teon kyseenalaistaminen, että onko se nyt hyväksi vauvalle niin olo on aika loppu ja tuntuu että mistään ei saa tukea, kun ei toi mies oikeen ymmärrä.

Redwing blackbirdillä on varmaan jo vauva sylissä, toivottavasti siellä on kaikki hyvin!

Tintsuliini, me ei olla edes vielä kunnolla keskusteltu nimestä. Mulla yks vaihtoehto ja sekin vähän epäilyttää..

Pahoittelut sekavasta tekstistä.
 
Mippikselle papukaijamerkki ja ne 10 pistettä palautteesta!

Mulla myös aluksi imetys takkuili, varsinkin osastolla kun maito ei noussut, olin varma että imuote väärä, kun nännit meni myös "vaolle" ja lopulta rikki niin että veri valui.. Käytinkin pariviikkoa rintakumia, ihan vaan koska pelkäsin suunnattomasti tuon uusiutumista. Mutta mulla ainakin helpotti kun maitoa alkoi tulla, ei enää sattunut ja nyt olenkin jättänyt rintakumin pois, alkuun oli päivän arkana yön syötöistä ja käytin vielä seuraavan päivän kumia, mutta sen jälkeen olen onnistunut syöttämään ilman sitä ja ilman kipuja tai "nännimuutoksia" :) luulen että vaikutti juuri se maidon tulemattomuus, enemmän kuin imuote, kipeytymiseen.

Taniira ja pikkuinen, joka on muuten kasvanut silmissä, missä mun rääpäle on? 3viikkoa ja 1 päivä <3
 
Lisättävä vielä, että mulla pukamat paheni juuri ennen synnytystä, ei enää istua saattanut, ja arvatenkin olivat vieläkin kipeämmät synnytyksen jälkeen, eivät kuitenkaan revenneet tms mitä täällä puhuttiin. Olen käyttänyt pukamavoidetta ja nyt tilanne hiukan parempi.

Tosin mulla on muuten vaan edelleen prosessi kesken "down there", pitkään kävellessä tulee painontunne emättimen ja peräaukon suunnille ja kipuakin, onkohan muilla tällästä, vai onko mulla nyt joku kohdun laskeuma tai niitä jotaki kakkapussi juttuja mistä oon joskus lukenut?! :F myös pissaamisen jälkeen tuntuu inhottavaa painetta virtsaputken seudulla? Eppari on parantunut sen sijaan hyvin, arpea tuntuu mutta kipu on kadonnut aikaa sitten :)

Sori ällöilystä..
 
Huomenta!
Meidän elämä rikastui eilen prinssillä<3 (39+2)
8.6 Katann/poika 3500g&47cm

Synnytystä ns. käynnisteltiin, vaikka alku oli jo hyvässä alussa. Ei menty ihan niinkuin oppikirjoissa, ja juuri ennen viimeistä supistusta mistä sain synnytettyä pään varasivat jo sektiosalia. Minulla tuli synnytyksen aikana tulehdus johon edelleen saan antibioottia suoneen ja eilen ottivat pojan osastolle, koska hällekin tulehdus tullut. Ikävä prinssiä ja miestä, mutta tulipahan viime yö nukuttua hyvin. Toivottavasti pienellä tulehdus helpottanut ja saisin vierihoitoon jo tänään.

Ihanaa odotusta vielä odottaville ja onnea nyytin saaneille!
Nautiskelkaa kelistä ja kesästä :)

Katann & PAM 1vrk
 
  • Tykkää
Reactions: Jansson ja talvi1
Ja vauvat sen kuin lisääntyykesäkuisilla, mikä on tietenkin ihan luonnollista! Onnea taas kaikille vauvautuneille ja niille, jotka ovat tositoimissa parhaillaan.

Täällä jatketaan lomailua ja ihan alkaa jo melkein arki rullaamaan kotosalla. Ainoa heikko hetki on nuo yöt. Lähes sääntönä herään joka yö noin tunniksi valvomaan klo 3:n aikoihin. Yleensä herään vessaan melkeinpä 4-5 kertaa yössä, mutta aina tuolta yhdeltä reissulta sitten jään pyöriskelemään. Oon kuitenkin yrittänyt pysyä sängyssä, tosin siinä on se riski, että pyöriskelyllä herätän myös miehen ja se ei ole reilua, kun toisen täytyy sitten mennä vielä töihin. Kaipa se keho valmistautuu yöheräilyihin näin.

Kestoista meillä on nyt kaikkea mahdollista tuolla aio:a, sisävaippoja kuorineen ja taskuja. Aiemmin olen käyttänyt oikeastaan vaan fuzzeja, mutta nyt ajattelin testata muutakin. Katsotaan sitten millä jatketaan, kun selviää mikä toimii parhaiten. Voi olla, että myyn kaiken pois ja ostan fuzzeja tilalle. Olen kokenut ainakin aiempien lasten kanssa kestot ihan käteviksi, ja ennen kaikkea ne on nättejä ja tekee vaippailuista mukavaa. Hajuhaittoja ei ole tullut kun olen säilönyt pesuun asti kannellisissa sangoissa, pesu joka toinen päivä ja iltaisin sitten sohvalla telkkaria katsellessa olen vaipat "kasannut". Eli periaatteessa vaippaa vaihtaessa olen toiminut kuin kertisten kanssa, ottanut vain vaippasäilöstä valmiin vaipan. Mutta tosiaan, ymmärrän täysin, ettei kestoilu kiinnosta kaikkia. Minäkin teen sitä enemmän ihanien kuosien takia kuin ympäristö- tms. syistä.

Kyläilystä uskoisin, että meillä menee niin, että aika pienenä lähdetään käymään vauvan toisessa mummolassa kainuussa. Muuten se jää kokonaan tältä kesältä tekemättä ja se ei ole kivaa isommille lapsille. Täällä alkaa koulu jo 6.8, eli pahimmassa tapauksessa poikien kesälomaa on vain kolmisen viikkoa jäljellä kun vauva syntyy. Mutta edelleen toivon hartaasti, että vauva syntyisi viim. laskettuna aikana. Viikkoa ennen eli juhannuksen aikaa olisi kyllä optimi.

Huomenna olisi lääkärineuvola ja pikkuisen toivon, että jotain olisi jo tuolla alakerrassa tapahtunut, että voisi vähän päätellä mitä milloinkin tapahtuu.

Mukavaa päivää kaikille! Ja Mippis, puhu pahasta olostasi heti terkkarille. Näytä vaikka kirjoituksesi tänne, jos tuntuu, että on hankala puhua. Mielestäni alkuvaiheessa saatu apua tehoaa parhaiten.

AnnaOnni 37+2

Ps. Yön aikana olen näköjään saanut loppuraskauden vaivaksi peräpukamat, voi inhotus. Kutisee ihan hirveästi. Mikähän olisi markkinoiden tehokkain lievittäjä?
 
Viimeksi muokattu:
Täällä vihdoin tapahtuu jotakin!

Heräsin yöllä vessaan ja mahasta kuului noustessa sängystä ylös omituinen poksaus. No, jatkoin siitä sitten unia, mutta heräsin jonkin ajan päästä supistuksiin. Ei kamalan kipeisiin, mutta vähän kipeisiin. Sitten 7:30 maissa huomasin, että yhtäkkiä tuntui, kun pissat olis tullut reisille. Nousin siitä ylös sitten ja alkoi valua reisiä pitkin nestettä. Vessassa kun pyyhin niin sehän oli hentoisen vaaleanpunaista eli lapsivettä. Ei ollut mitään limaa vaan ihan selkeästi vettä.

Supistuksia tulee nyt ehkä noin 10-15 min välein ja kestää noin 30 sek kerrallaan. Ovat kipeitä, mutta ei niin kipeitä etteikö kestäisi.. tässähän mä koneella oon ja kirjoittelen :)

Mulla olis iltapäivällä neuvola, joten täytyy soitella sinne kohta, että tarviiko tulla.

Muuten tässä odottelen kunnon supistuksia ja illalla sitten täytyy lähteä sairaalaan tarkastukseen 12 h vesien menon jälkeen, jos mitään ei tapahdu sitä ennen. Mutta kyllä mä luulen, että tää synnytys tästä alkaa, kun kipeitä supistuksiakin kuitenkin on jo. Aattelin, että vois soittaa sairaalaan tuossa iltapäivällä kanssa, jos sitä ennen ei tuu ihan pakottavaa tarvetta jopa lähteä sinne.

On jännää! Oon niin onnellinen ja iloinen ja yhtä hymyä vaan, kun tää homma tästä lähti etenemään luonnollisesti. Yritän ottaa rennosti nyt ja olla tässä kotona ihan rauhassa. En tiiä pystynkö raportoimaan teille miten tiiviisti, kun mun kännykällä ei pysty tänne kirjoittaa. Jos pystyn tabletilla jotain laittaa sairaalasta, niin laitan. Tuun heti ilmoittelee kun pystyn!

-Nuppu- ja Vauva 41+0
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: nellineiti75
Katann, onnea pikkuprinssistä ja nupulle tsemppiä tositoimiin!
Mäkin haluaisin kuulla mikä on tehokkain hoito peräpukamiin, käytössä ollu itellä ac3 geeli, mutta ei auta ainakaan ulkoisiin pukamiin :( ihanat jutut mulla, mutta kun ne vaivaa niin ei pysty muuta aatteleen..
 
Viime keskiviikkoiltana alkoi supistukset ja torstaina hieman ennen klo 11 syntyi meidän järkäle 53,5cm & 4672 g! Viikkoja oli tuolloin 41+2. Synnytys meni muuten hyvin, mutta herra meinasi jäädä hartioista jumiin. Sisulla kuitenkin punnerrettiin ja parilla tikillä selvittiin... Lauantaina päästiin jo kotiinkin :)
 
Nupulle onnea matkaan, onnittelut vauvan jo saaneille ja meille muille sitten tsemppiä tähän odotuksen loppuvaiheeseen.

Neuvolassa terkka teki painoarvion kädellä, 3,7 kg arvioi olevan eli nelikiloinen on meille taas tulossa. Ei ollut kiinnittynyt, vaikka sf-mitta olikin hieman viime viikkoista pienempi. Olen tullut siihen tulokseen, että mun muksut ottavat mammasta kaiken irti mitä mahdollista eivätkä suotta kiirettä pidä kuten kaikki serkkunsa.

Viime päivinä olen vihdoin saanut jotain aikaiseksikin, tosin tämä päivä meni taas harakoille, kun yöllä unta riitti kokonaiset 4 h. Voi morjens sentään tätä eloa tuon vilkkaan kaksiveen kanssa. Lauantaina ajelin nurmikon, hyvää hyötyliikuntaa, joka todellakin toi hyvän mielen ja kokonaista yhden supistuksen.

Annales 37+3
 
Tamperelaiset hoi,

Aamulla tuli Huomenta Suomessa tuosta TAYS:n potilashotellista. Oon aiemmat lapseni synnyttänyt Tampereella ja jos nyt vielä asuisimme siellä kokeilisin kyllä tuota hotellia. Ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla miten homma toimi, jos joku teistä tuonne hotelliin lopulta pääsi. Alkoi melkeinpä oikein harmittamaan, että tämä vauva syntyy Seinäjoella, niin kivalta vaikutti tuo hotellin oma rauha ja kuitenkin kätilöiden läheisyys.

AnnaOnni 37+3
 

Yhteistyössä