KESÄPINO,viidettä,kuudetta,seitsämättä jne odottaville=)

Suurenmoiset Onnittelut Elettaria Cardamomum tytön johdosta! :flower: :heart: :flower: :heart:

Me9jaBonus :hug: :hug: :hug: Täällä oli alakuloa ilmassa ihan todenteolla alkuraskaudessa, itekin säikähdin jo että mitä tämä on kun koko ajan oli suoni ottassa ja v***tti todella rankasti. Nyt olen kuitenkin onnistunut tekemään itselleni työvoiton ja voisin sanoa nauttivani olotilasta (kivuista ja säryistä huolimatta) koska viimeinen se tulee olemaan. :)

Onnittelut tyttölupauksesta Feenikslintunen :heart: :flower: :heart: :flower:

riemu todella suloinen kaukalo!!! Tahtoisin itsekin ostaa sinisen kaukalon ja vaikka uudet siniset vaunut, mutta jotenkin tuntuisi turhalta kun kuitenkin nämä tavarat on jo valmiina täällä odottelemassa.. :whistle:

Jeps, mutta nyt aamutouhuihin. :wave:

Tellu30 29+6
 
:heart: :heart: Onnittelut neidistä EC :heart: :heart: :heart:

Täällä sitä on nautittu vauva-arjesta vai miksiköhän tätä hulinaa voisi kutsua :LOL: Pienimmäinenkin on ottanut suhteellisen hyvin vauvan vastaan, aluksi ei edes katsonut ja nyt ei voi olla pussaamatta :heart: On se vaan niin käsittämätöntä kuinka täydellinen pieni ihminen voi meidän naisten kätköistä syntyä! Niin pienet varpaat ja pehmeä iho. Itkua pistää tulemaan kun toisen unta seurailee :heart: Vaikka kuudetta kertaa tuota ihmettä on saanut seurailla se aina vain paranee =) Ajatus siitä, että tämä nuori herra olisi perheemme viimeinen työnnetään kyllä hamaan tulevaisuuteen! Ei tahdo edes ajatella moista vaihtoehtoa....

Tsemppiä teille odotukseen, palkinto on erinomainen =)

Oliivitar ja Heppuli
 
Ihana kuulla Oliivitar :heart: :heart:
Vauvat on ihmellisiä ja suloisia :heart:
Ja mä pelkään jo aikaa kun itse ajattelen että on vauva niin ihana että ei jää tähän.... :ashamed: Mä en vaan voi ajatellakaan enää raskauksia :x
 
Oliivittaren tekstiä oli suloista lukea :heart:
Vaan sillä mennään täällä(kin?), että tämä on kohdallani viimeinen -kroppa ja mieli eivät kestä enempää nimenomaan raskauksia.

Tellu!!! Kuinka se teit, miten nitistit alakulon/otsasuonikuuden? Puhuit työvoitosta -todellako sait itsesi tsempaantumaan vai ovatko hormoit itsekseen rauhoittuneet (tai jotain)? Minä en näet jaksa oikein enää itseäni ---muusta perheestä puhumattakaan :ashamed:

Ja miksi sitäpaitsi aika lentää, kun pitäisi mennä hammaslääkäriin, mtta mukavia asioita odotellessa kulkee etanan selässä :kieh: Minulta ovat apset eli raskaudet vieneet hampaat |O , nytkin etuylähampaan takaosassa vihloo reikäisesti ja tummasti-sain särkypäivystyksestä ajan ihan vain hiukan liioittelemalla vaivaani :whistle: -mutta pelkään sen eroosioituneen hampaan menevän pian kokonaan puhki :$
 
Feenikslintunen tässä taitaa kuitenkin olla yhteisvaikutus, eli päätin vaan että nyt loppuu jatkuva masentuneisuus ja sitten hormoonit on varmasti myös tasoittuneet. Minulla oli alkuraskaudessa juuri samanlaisia ajatuksia kuin sinulla, en jaksanut enää itteäni ja säälin perhettäni kun olin kokoajan joko pahalla tuulella tai itkin. Toivottavasti sinullakin tilanne tasaantuisi! :hug: :hug: :hug: Ja samoilla linjoilla mennään täälläkin että kroppa ei (eikä mieli) kestä enempiä raskauksia, eli pitää nauttia tästä täysin rinnoin kun viimeistä viedään. :hug:

Ihanaa tekstiä Oliivittarelta, Onnea vielä aivan älyttömästi! :heart:

Miksihän muuten ajan pitää mennä niin älyttömän hitaasti kun jotain kivaa pitäisi tapahtua. Minä odotan kovasti että mies jäisi kesälomalle ja päästäisiin lähteen heti reissuun. Noh, aikahan matelee. Mutta tosiaan jos on esmes hammaslääkäri käynti niin johan aika hujahti. Tsemppiä siis hammaslääkäriin Feenikslintunen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tellu30:
[Minulla oli alkuraskaudessa juuri samanlaisia ajatuksia kuin sinulla, en jaksanut enää itteäni ja säälin perhettäni kun olin kokoajan joko pahalla tuulella tai itkin.

Ja samoilla linjoilla mennään täälläkin että kroppa ei (eikä mieli) kestä enempiä raskauksia, eli pitää nauttia tästä täysin rinnoin kun viimeistä viedään. :hug:
Mä hain itselleni oikeen apteekin rautaa kun oon väsynyt ja syönyt vaan luontaistuote rautaa ja toivon nyt ihmettä.Mutta mä en tiedä miten saisin työvoiton olosta, itseäni niskasta kiinni....
Mä niin lähdin tähän odotukseen asenteella että nyt nautitaan ja lopputulos on tämä kiukkuisuus ja masentelu :ashamed: :/
Perhehän se tosiaan eniten tässä kärsii!!!!!!Ja sekös harmittaa!!
Kai se täytyis vaan päättää että nyt loppuu murjotus ja vääntää naama hymyyn =)

Mä tässä vedän pitkää tikkua soitanko synnytysvastaanottoon.Koko päivän tullut tiukkoja suppareita harvakseltaan,tuntuu kuin jotain valuis aina kun vauva liikkuu,mut en oo saanut pongattua mitä valuu,housusuojaa vaihdan useasti.Alavatsalla,lantiossa,kohdunsuulla,jossain vihloo.
Ja vauva painaa oudosti....
.....Nytkin tulee pinkee suppari,auts :eek:


Mut samalla mä pidän itseäni ihan luulosairaana ja tuntuu kuin masennuksissani kehitän kaikkea tälläistä ja en usko itseäni.Kun oon juossut niin monta turhaa lääkärireissua tässä raskaudessa,et mä en enää tiedä mikä on mitäkin....

Jos en mene, ja jotain käykin ja jos meen ja taas turha käynti ja ja ja ja....
Nyt tekis mieli ihan kirota jota en normaalisti tee##/&%&%#%#&/&%%
 
Kiitoksia Tellu -tunnin siinä tuolissa kärvistelin, kun kiille oli repeytynyt ja alle hankalaan paikkaan oli päässyt karies tuhojaan tekemään. Mutta se on ohi nyt.

Tyttölupausonnitteluistanne kiitän myös =) Minähän teen asiassa Riemut -tai Riemu tekee Feenikslintuset, ihan kuinka vain: vuorotellen eri sukulpuolta "tehtaillaan" ja nyt on tytön vuoro ;) Miehen työkaveri oli tokaisut, ettemme voi "ikuisesti" vuorotella suupuolen suhteen ja mies oli todennut, että oli pakko näyttää taas, että miksikäs ei... *eh eh*

Feenikslintunen 30+3
 
Me9 olitkin kirjoittellut samaan aikaan kanssani : ensinnäkin itse en ihan loppuun saakka usko tuohon "niskasta kiinni ottamiseen". Ehkä se tehoaa silloin, kun ihminen on tottunut aina vain marisemaan (tiedättehän ihmistyypin: mikään ei ole koskaan hyvin, kaikesta tahdotaan katsoa ennenmuuta vain ne negat puolet, vaikka hyviäkin asioita tapahtuu ja paljon), mutta ainakin itseni kohdalla tuntuu olevan niin, että erityisesti hormonihöyryissäni (vaikka INHOAN asioiden "selittelyä" hormoneilla") tekee, tuntee ja sanoo asioita, joita ei oikeasti aikonut, oli tsempannut, yrittänyt, kannustanut itseään ottamaan rauhallisesti ---ja sitten tuli pimahdus :ashamed: ja toinenkin... :whistle:
Ja taas sai pettyä itseensä.

Nyt Me9 vedät sen pitkän tiukn ja soitat polille, ennenkuin taas sulkevat. Et ole soittanut ja käynyt turhaan -odottavan huoli on lähes aina aiheellista!!!!!
 
Poli täällä turussa on jo kiinni että synnytysvastaan otto ainut soiton mahdollisuus.Mä tonne elokuisiin kirjoitin pitkälti näitä mun ajatuksia kun vääriä hälyytyksiä tullut ja käyty näytillä"anteeksi että soita ja anteeksi kun olen olemassa mutta mulla olisi vaivaa...."
Äh,miten musta on tullut näin epävarma ihminen omine tuntemuksin,mä oon aina ollut vahva,omat rajat ja heikkoudet tunnistava ihminen joka ei ole omaa olemassa oloaan pyydellyt anteeksi keltään ja nyt mä koen olevani puun ja kuoren välissä.
Ehkä tää karu kokemus näistä mun ylävatsakivuista kun oon kivusta kaksinkerroin ja ainut apu on että sanotaan ota närästyslääkettä,vei multa maton alta.Koskaan en oo niin kipee ollut ja saan tylyn tuomion....
 
Me9: soitat sitten sinne! Joko pääsisit näytille, saist ajan ja ennenmuuta MIELENRAUHAN, se ei ole ollenkaan väheksyttävissä oleva juttu :hug: Kuvauksesi juuri ylävatsakivuistasi aiemmin kerto sen, ettet silloinkaan ollut turhaan liikkeellä -eikä sinun tarvitse itse sitä loputtomiin pähkäillä -anna asiantuntijoiden päättää. Mutta sinun TÄYTYY nyt ensin uskaltaa soittaa, sitten tomerasti selostaa ja vaatia (valitettavasti kenties liioitellakin tarvittaessa ---oma kokemukseni tältä päivältä: kun liioittelin hammasjomotusta, pääsin särkypolille tänään, olivat halukkaita lykkäämään monen kuukauden päähän -ja kas, kunnon pöpö siellä muhi), että tutkitaan, sillä ethän sinä voi kroppasi krempoille mitään!!!
 
Me9jaBonus olen Feenikslintusen kanssa samaa mieltä! Mene ihmeessä käymään näytillä! Mikään ei ole viheliäisempää kuin elää epävarmuudessa. Jos olet tilanteesta huolissaan niin se ei ole turha käynti, sinun ja vauvan hyvinvointi on tärkeintä!
:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Me9jaBonus:
Alkuperäinen kirjoittaja Tellu30:
[Minulla oli alkuraskaudessa juuri samanlaisia ajatuksia kuin sinulla, en jaksanut enää itteäni ja säälin perhettäni kun olin kokoajan joko pahalla tuulella tai itkin.

Ja samoilla linjoilla mennään täälläkin että kroppa ei (eikä mieli) kestä enempiä raskauksia, eli pitää nauttia tästä täysin rinnoin kun viimeistä viedään. :hug:
Mä hain itselleni oikeen apteekin rautaa kun oon väsynyt ja syönyt vaan luontaistuote rautaa ja toivon nyt ihmettä.Mutta mä en tiedä miten saisin työvoiton olosta, itseäni niskasta kiinni....
Mä niin lähdin tähän odotukseen asenteella että nyt nautitaan ja lopputulos on tämä kiukkuisuus ja masentelu :ashamed: :/
Perhehän se tosiaan eniten tässä kärsii!!!!!!Ja sekös harmittaa!!
Kai se täytyis vaan päättää että nyt loppuu murjotus ja vääntää naama hymyyn =)
Minäkin tosiaan säikähdin omia tuntemuksiani alkuraskaudesta, koska hehkutin niin että tulen nauttimaan tästä viimeisestä jne.. Eihän se tosiaan menny sitten niinkuin suunnittelin, otettiin miehen kanssa vähän väliä yhteen ihan kunnolla (tai minä siis tulkutin ja mies joutui vaan kuunteleen), lapsetkin sai kuulla suhteellisen helposti kunniansa.. :ashamed: :'( En tiedä miten olen nyt onnistunut muuttamaan omaa asennettani että rauhoitun ja kaikki ei tarvi mennä just niinkuin minä haluan (minä siis olen tuollainen, en tarkoita että kaikki muut olisi myös), uskon kyllä vakaasti että hormoonit ovat olleet kaiken takana. En kyllä aikaisemmin ole tuollaista kokenut ja en uskonut ikinä olevani mikään hormoonihiiri. :whistle: Toivottavasti ymmärsitte mitä yritin sepostaa.. =) Lähinnä siis varmaan tarkoitin että enemmän on varmasti hormoonit tasapainoittuneet kuin työvoittokysymys, väärä sanavalinta. =)


 
Tellu, kiitos tarkemmasta selostuksesta, oikeasti =) sinulla sentään mies kuuntelee ? Meillä ahdistutaan...ja ajoittain tehdään tyyliin eroa :ashamed: Eikä tilannetta kovastikaanpaljon auta se, että aiemminkin suhteessamme ne isoimmat kriisit ovat ajoittuneet juuriin raskausaikaani :/

Elokuisiin Me9 olikin kirjoittanut menevänsä näytille synnärille, hyvä juttu!
 
Pitkä stoori tulossa Kiitos kun kannustitte käymään näytillä

Puhelimessa jo oli langan päässä mukavan kuuloinen kätilö joka kuunteli asiani ja sanoi ykskantaan että näytille!
Odottelin miehen veilä kotiin joka sitten mut sinne heitti.
Vähän vanhempi kätilö otti mut vastaan ja oli tosi herttainen.Kuunteli ja jutteli.Laittoi sitten käyrille.
Mulla tuli8-10min välein tiukkoja supistuksia ja vauva niistä hiukan hermostui,kun syke nousi aina 180-190krt/min.Kun 20 min oli katsonut käyrää,lääkäri antoi käskyksi koitta litalgan lääkettä,jos supistukset rauhottuisivat.
Mulle tuli siitä ihan pökkyrä olo ja oma syke kiihtyi...Supparit ei laantuneet,mutta terävin kärki katosi.
Istuin käyrillä n 45 min ennen lääkärille pääsyä.
Ja käsikynkkää kätilön kanssa käveltiin kun mua huippas ja tuli taas supistus.

Ensi lääkäri testasi sen lapsivesi testin ja sanoi että vedeltä näyttää,kovin juoksevaa ja kirkasta.Mutta testi näytti miinusta ja hekin hämmästelivät että onpa juoksevaa valkovuotoa,hyvin epätyypillistä.

Sitten otettiin agalactie testi,kun mulla näitä suppareita kerran on riesana.

Ja sitten ultrattiin.
Kohdun kaula käsin 2cm,ultralla 2,3cm .Lyhentynyt siis(viimeksi ultralla 4,7cm )
Kohdun sisäsuu kuitenkin kiinni,ulkosuu sen sormen verran auki.
Vettä oli normaalisti joka sekin sulki sitten tihkumisen ainakin tältä erää pois.
Vauvakin ultrattiin,rt,selkä tosiaan mun selkää vasten ja kaikki raajat tuossa edessä.
Painoarvio 2200g/keskikäyrällä tasan.
Kohdun seinämä mulla hyvin ohut ja venynyt,selittää voimakkaat tuntemukset vauvan liikkeistä.

Vuodelepoon tuli täälläkin käsky.
Jos supistukset jatkuu,heti näytille uusiksi ja sitten laitetaan kortisonit.Kotiin ei antanut supistuksenesto lääkitystä,koska vaikutti mun omaan vointiin rajusti.

2 viikkoa toivoivat vauvan pysyvän ja sitten saa heidän puolestaan tulla(ja sitten mua ei enää supistelekaan,ennekuin 41+6)

Kätilö ihasteli miten hyvältä näytän vaikka monta lasta ja paljon krämppää raskaudessa.Ihaili mun mekkoa.Lääkäri oli ihana,sanoi ettei ole turhia käyntejä,heti soittoa jos asiat vaivaa.

Mulla on niin hyvä mieli nyt,vaikka lepoon kävi käsky.Mä koen etten ollut huolissani turhasta ja sain hyvää hoitoa ja mua kuunneltiin.
Jospa saisin tämän nyt käännettyä positiiviseksi energiaksi ja mielialan kohotettua

Mutta reissusta tuli väsy ja kirjoitan nyt vaan omanapaisesti ja painun nukkumaan
 
Tosi, tosi hyvä Me9, että uskaltauduit soittamaan! Ja hienolta kuulostaa, että vastassa oli mukavaa, empaattista ja asiansa osavaa henkilökuntaa, todella!
Kuinka saat nyt oltua levossa -onko miehesi jo lomalla, muita käsipareja auttamassa -ja reissuunkin olitte lähdössä?
 
Onnittelut tyttösestä EC :heart: :flower:

Hyvä Me9 että rohkenit hakeutua näytille. Ikävän usein hoitoon pääsyn/tutkimusten tekoon vaikuttaa se vastaanottava henkilö - onko hänestä käynti jo alunperin turha ja tarpeeton. Onneksi nyt kohdallesi osui empaattinen henkilö joka piti käyntiä tarpeellisena. Ja eihän ne vaivat vaikuta pelkästään meihin äiteihin vaan onhan se pikku ihminenkin huomioitava. Mutta hyvä että nyt tutkittiin ja tiedetään missä mennään.

Jännä juttu, että Me9, sinulta Hb:tä on tutkittu vain niin harvakseltaan. Minulla ainakin sen lasku vaikuttaa kokonaisvaltaisesti myös mielialaan. Minulla neuvolalääkäri sanoi kun hb 114, että olisi hyvä syödä jokunen viikko tupla-annos rautaa. Perusteli sitä raskauksien tiheydellä ja sillä että edelleenkin myös imetän meidän nuorimmaista. Voithan sanoa th:lle että hb täytyy mitata, siitähän hän ei voi kieltäytyä. Toivottavasti saat nyt levättyä vaikka lapsilla loma onkin ja kotona varmaan huisketta enemmän kuin tarpeeksi :hug:

Oliivittarelle vauvantuoksuisia hetkiä, kuulostit jotenkin niin ihastuttavan hullaantuneelta pikkuiseen :heart:

Omasta voinnista: olo edelleen mitä helpoin, koskaan en ole raskausaikana voinnut näin hyvin. sykettä kuunneltiin eilen ja sieltä se ihana jumpsutus kuului :heart: . Oma paino nyt lähtöpainosta - 1 kg, joten sen suhteen hyvällä mallilla, on vara vähän herkutella :p
Rakenneultra heinäkuun alussa ja raskauden puoliväliin 1 viikko =) Aikaa lentää siivillä!

Riemulla Suomeen tulo lähestyy, toivottavasti mukavat ilmat heinäkuussa täällä! Niin ja se sinun masu on aivan ihana, pallomasu pallokuosissa - perfect =)

Feeniksille onnittelut tyttölupauksesta!

No nyt on romaanin verran kirjoitettu kaikkien niiden viikkojen edestä kun ei ole tullut kirjoitettua.

Mukavaa aurinkoista viikkoa kaikille ja kaunista juhannusta :flower:
 
Hyvä että kävit näytillä Me9jaBonus! Nyt vaan lepoa että vauveli pysyisi vielä kasvupaikallaan. :hug:

Feenikslintunen kyllähän mies minua kuuntelee, mutta tahtoo mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.. :/ Mitenhän sitä saisi noille miehillekin kokemuksen tästä raskausajasta naisen näkökulmasta ja fyysisestä tilasta.. Mikähän tilanne olisi sellainen joka vastaisi miehelle naisen raskausaikaa, josko ne sitten hiukan käsittäisivät millaisen myllerryksen sitä käypi. =)

Minullakaan ei ole tutkittu tuota Hb:tä kuin kolme kertaa. Kävi 113:ssa ja aloin syömään rautaa aina silloin kun muistin ja nousi hiukan. Nyt en ole muistanu syödä ollenkaan, mutta eipä tuo olokaan ole sellainen että vaatisi. Onko muuten teillä toisilla ollu että jommasta kummasta on joutunut syömään enemmän rautaa? Minulla tytöistä on laskenu Hb niin alas että jokapäivä olen joutunu syömään rautaa, mutta sitten taas pojasta en joutunu syömään ollenkaan, nyt tosiaan hiukan.

Tellu30 30+0
 

Yhteistyössä