Trakeostomia on äärimmäinen keino auttaa hengitysvaikeuksia. Hätätapauksissa se voidaan joutua tekemään nopeastikin ja suunniteltuna toimenpidettä arvioidaan hyvin huolellisesti käyttäen kaikki käytettävissä oleva aika ja arvioiden kaikki muut vaihtoehdot. Eli kyse on radikaalista ja väkivaltaisesta toimenpiteestä - niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Tuo hengitysteiden kasaanpainuminen antaisi olettaa, että trakeostomia on auki toistaiseksi, eli kunnes hengityksen edellytykset paranevat, jos paranevat ollenkaan. Siksipä itse vastaavassa tilanteessa en keskittyisi pohtimaan putken poistoa, vaan elämään tätä päivää, leikkimään lapsen kanssa normaalisti (jos niin hyviä tuttuja olette) ja muutenkin tukemaan perhettä parhaan kykyni mukaan.
Millä pätevyydellä tämän esitän? No sillä, että oma lapseni ehti olla reilut puoli vuotta trakeostomiapotilas. Nyt kaulassa on vain arpi, joka paranee, mutta jää kuoppana muistoksi.