Keskustelupalsta vl-suurperheiden äideille

Kiinnostaako sinua aktiivinen keskustelu muiden vl-suurperheiden äitien kanssa? Jos, lähetä viestiä osoitteeseen: ihsa@suomi24.fi

Mukavaa ajankulua arkiseen aherrukseen.. niin kuin ei sitä tekemistä muutenkin olisi

 

Saako muutkin osallistua keskusteluun, kuin vl-äidit? =)

 

Kyllä se on tarkoitettu nimenomaan vl-äideille..

 

\

Kyllä se on tarkoitettu nimenomaan vl-äideille..

Saanko kysyä,että miksi vain vl-äideille? =)

 

Käsittääkseni maailma on täynnä -no heh, melkein- paikkoja, joissa ketkä tahansa (suurperheen)äidit voivat keskustella keskenään ihan milloin vain. Sen sijaan saa etsimällä etsiä paikkaa, jossa saman vakaumuksen omaavat vl-(suurperheen)äidit voisivat kohdata toinen toisensa, ajankohdasta riippumatta. Kyseinen palsta on yksi vastaus tuohon ongelmaan.

Tekniikka suo nykyään mahdollisuuden hyvinkin syvälliseen keskusteluun saman henkisten ihmsten kesken ympäri maailman. Vl-äidit ovat monesti jääneet vaille laajempaa vertaistukea arjessa ahertamisessaan. Nykyaika helpottaa siinä suhteessa :hug:

Toivottavasti ymmärrätte..

 

siis mikä vl

 

\

\

Kyllä se on tarkoitettu nimenomaan vl-äideille..

Saanko kysyä,että miksi vain vl-äideille? =)

Siksi, että vl-äidit tuskailevat kaikki saman ongelman kanssa; lasten synnyttämisen pakko ja kuinka jaksaa eteenpäin. Ymmärrän kyllä, miksi haluavat seurustella vain keskenään..auttavat toinen toistaan jaksamaan. Ei-vl:ät eivät ymmärtäisi heidän ongelmaansa tai heidän antamansa neuvot ongelman ratkaisemiseksi eivät ole mahdollisia näissä piireissä =)

 

\

\

\

Kyllä se on tarkoitettu nimenomaan vl-äideille..

Saanko kysyä,että miksi vain vl-äideille? =)

Siksi, että vl-äidit tuskailevat kaikki saman ongelman kanssa; lasten synnyttämisen pakko ja kuinka jaksaa eteenpäin. Ymmärrän kyllä, miksi haluavat seurustella vain keskenään..auttavat toinen toistaan jaksamaan. Ei-vl:ät eivät ymmärtäisi heidän ongelmaansa tai heidän antamansa neuvot ongelman ratkaisemiseksi eivät ole mahdollisia näissä piireissä =)

Älähän yleistä sentäs. Palstailemalla me kyllä autamme toinen toistamme jaksamaan, se on tosi, muttei ole mitenkään tavallista, että vl-äidit tuskailisivat keskenään vain synnyttämisen pakon ja jaksamisen ongelmien kanssa. Voit olla varma, että myös vl-äidit elävät tavallista arkea ja samanlaisia ilon ja surun hetkiä kuin ketkä tahansa muut äidit. Keskustelunaiheet palstalla ovat siis varsin kirjavia ja hyvin tavallisia. Me halusimme rajata oman palstamme nimenomaan vl-äiteihin. Onhan olemassa monia muitakin kriteerejä, minkä perusteella palstoja perustetaan ja jäseniä valitaan.

Jos kuka tahansa äiti haluaa palstailla kenen tahansa äidin kanssa, se on varsin hyvin mahdollista monilla eri palstoilla, mitä on tarjolla. Ellei sopivaa löydy, uuden voi aina perustaa.

 

\

\

\

\

Kyllä se on tarkoitettu nimenomaan vl-äideille..

Saanko kysyä,että miksi vain vl-äideille? =)

Siksi, että vl-äidit tuskailevat kaikki saman ongelman kanssa; lasten synnyttämisen pakko ja kuinka jaksaa eteenpäin. Ymmärrän kyllä, miksi haluavat seurustella vain keskenään..auttavat toinen toistaan jaksamaan. Ei-vl:ät eivät ymmärtäisi heidän ongelmaansa tai heidän antamansa neuvot ongelman ratkaisemiseksi eivät ole mahdollisia näissä piireissä =)

Älähän yleistä sentäs. Palstailemalla me kyllä autamme toinen toistamme jaksamaan, se on tosi, muttei ole mitenkään tavallista, että vl-äidit tuskailisivat keskenään vain synnyttämisen pakon ja jaksamisen ongelmien kanssa. Voit olla varma, että myös vl-äidit elävät tavallista arkea ja samanlaisia ilon ja surun hetkiä kuin ketkä tahansa muut äidit. Keskustelunaiheet palstalla ovat siis varsin kirjavia ja hyvin tavallisia. Me halusimme rajata oman palstamme nimenomaan vl-äiteihin. Onhan olemassa monia muitakin kriteerejä, minkä perusteella palstoja perustetaan ja jäseniä valitaan.

Jos kuka tahansa äiti haluaa palstailla kenen tahansa äidin kanssa, se on varsin hyvin mahdollista monilla eri palstoilla, mitä on tarjolla. Ellei sopivaa löydy, uuden voi aina perustaa.

Totta varmasti, sitä en epäile, mutta uskallan sanoa, että ko. on aika painava syy siihen "eristäytymiseen" ja myös sen tiedän, että vl-äiti elää epäinhimillisen raskasta elämää niin henkisesti, kuin fyysistestikin. Eräs ystäväni ei jaksanut tässä roolissa, onneksi on vapautunut tuosta taakastaan pitkän prosessin kautta. On siinä tarvittu terapiaa jopa, että on saatu tuo pinttynyt sisään juurrutettu pelko ehkäisyä kohtaan revittyä pois.
Mutta kunnioitan äitejä, jotka synnyttävät HALUTTUJA lapsia ja JAKSAVAT HOITAA LAPSENSA =) Näitä voi olla myös jokunen vl-äiti.

 

\

siis mikä vl

olisko vanhoillis-lestadiolainen?

 

[/quote]

Totta varmasti, sitä en epäile, mutta uskallan sanoa, että ko. on aika painava syy siihen "eristäytymiseen" ja myös sen tiedän, että vl-äiti elää epäinhimillisen raskasta elämää niin henkisesti, kuin fyysistestikin. Eräs ystäväni ei jaksanut tässä roolissa, onneksi on vapautunut tuosta taakastaan pitkän prosessin kautta. On siinä tarvittu terapiaa jopa, että on saatu tuo pinttynyt sisään juurrutettu pelko ehkäisyä kohtaan revittyä pois.
Mutta kunnioitan äitejä, jotka synnyttävät HALUTTUJA lapsia ja JAKSAVAT HOITAA LAPSENSA =) Näitä voi olla myös jokunen vl-äiti.
[/quote]

Mutta emmehän me eristäydy yhtikäs sen enempää kuin ketkä tahansa muutkaan?! Moni ihminen esim. on mukana keskospalstalla tai jossain muualla. Eristäytyvätkö he sitten jotenkin huomattavasti? Vai koskeeko käsityksesi eristäytymisestä vain vl:iä?

Totta se on, että vl-äiti elää monesti hyvinkin raskasta elämää, mutta niinhän tekee moni muukin. Vai olenko väärässä kun väitän, että väsymystä ja muuta vastaavaa esiintyy myös muiden kuin vl-äitien keskuudessa. Jopa sinkut voivat väsyä. Täällä meillä päin esim. perhetyöntekijä tekee suurimmaksi osaksi työtään nimenomaan ihan pienissä perheissä, joissa äiti ei jaksa, koska hänellä on vauvan lisäksi myös se esikoinen hoidettavanaan. Enemmänkin täällä törmää ihmettelyihin, miten vl-äidit jaksavatkin niin hyvin =) Mutta toki meidänkin keskuudessa törmää suoranaisiin kelkasta putoamisiin, ihmisiä kun ollaan.

Kuules, tuo jaksaminenkin on paljon kiinni asenteesta. Ja asenteihin vaikuttaa paljon myös se, millainen elämänkatsomus henkilöllä on tai kokeeko hän jonkun vakaumuksen omakseen. Eikä jaksamista edes voi mitata esim. siivousinnolla, harrastusten määrällä, leipomispäivillä tms. Monesti riittää, että arki rullaa kohtuullisesti ja että on jokseenkin tyytyväinen elämäänsä ja uskoo myös huomiseen.

Harmi, ettei ystäväsi jaksanut! Hän teki oman ratkaisun elämässään, ja toivon hänelle kaikkea hyvää. Vie terkkuja, kuka hän lieneekin

ps. Erilaista terapiaa tarvitsevat hyvin monet ihmiset hyvin monista eri syistä, olipa sitten vl tai ei.. Onneksi apua on tarjolla.

 

vl = viikonloppu
viikonloppuäiti, eli äiti joka on eronnut miehestään ja näkee osan lapsistaan vain viikonloppuisin.Ja nykyisessä liitossa myöskin lapsia. Viikonloppusin siis suurperhe.
Luulin minä.
:ashamed:

 

\Totta varmasti, sitä en epäile, mutta uskallan sanoa, että ko. on aika painava syy siihen "eristäytymiseen" ja myös sen tiedän, että vl-äiti elää epäinhimillisen raskasta elämää niin henkisesti, kuin fyysistestikin. Eräs ystäväni ei jaksanut tässä roolissa, onneksi on vapautunut tuosta taakastaan pitkän prosessin kautta. On siinä tarvittu terapiaa jopa, että on saatu tuo pinttynyt sisään juurrutettu pelko ehkäisyä kohtaan revittyä pois.
Mutta kunnioitan äitejä, jotka synnyttävät HALUTTUJA lapsia ja JAKSAVAT HOITAA LAPSENSA =) Näitä voi olla myös jokunen vl-äiti.
[/quote]

Mutta emmehän me eristäydy yhtikäs sen enempää kuin ketkä tahansa muutkaan?! Moni ihminen esim. on mukana keskospalstalla tai jossain muualla. Eristäytyvätkö he sitten jotenkin huomattavasti? Vai koskeeko käsityksesi eristäytymisestä vain vl:iä?

Totta se on, että vl-äiti elää monesti hyvinkin raskasta elämää, mutta niinhän tekee moni muukin. Vai olenko väärässä kun väitän, että väsymystä ja muuta vastaavaa esiintyy myös muiden kuin vl-äitien keskuudessa. Jopa sinkut voivat väsyä. Täällä meillä päin esim. perhetyöntekijä tekee suurimmaksi osaksi työtään nimenomaan ihan pienissä perheissä, joissa äiti ei jaksa, koska hänellä on vauvan lisäksi myös se esikoinen hoidettavanaan. Enemmänkin täällä törmää ihmettelyihin, miten vl-äidit jaksavatkin niin hyvin =) Mutta toki meidänkin keskuudessa törmää suoranaisiin kelkasta putoamisiin, ihmisiä kun ollaan.

Kuules, tuo jaksaminenkin on paljon kiinni asenteesta. Ja asenteihin vaikuttaa paljon myös se, millainen elämänkatsomus henkilöllä on tai kokeeko hän jonkun vakaumuksen omakseen. Eikä jaksamista edes voi mitata esim. siivousinnolla, harrastusten määrällä, leipomispäivillä tms. Monesti riittää, että arki rullaa kohtuullisesti ja että on jokseenkin tyytyväinen elämäänsä ja uskoo myös huomiseen.

Harmi, ettei ystäväsi jaksanut! Hän teki oman ratkaisun elämässään, ja toivon hänelle kaikkea hyvää. Vie terkkuja, kuka hän lieneekin

ps. Erilaista terapiaa tarvitsevat hyvin monet ihmiset hyvin monista eri syistä, olipa sitten vl tai ei.. Onneksi apua on tarjolla.

[/quote]

Olen kanssasi samaa mieltä monessa kohden. Pointtini on se, että ihminen valinnoillaan voi vaikuttaa siihen millainen hänen elämästään tulee. Onhan totta, että alkoholisti pilaa elämänsä juomalla, mutta ei varmaan tekisi, jos ei kokisi, että on PAKKO juoda. Sama vl-äideillä. Heidän on PAKKO synnyttää, jos haluavat säilyttää "puhtaan omantunnon". Onhan jokaikinen äiti väsynyt, mutta ero tässä onkin, että vl-äidin elämä on noidan kehä, josta ei ole ulospääsyä, kun taas me tavalliset äidit, olemme väsyneitä, mutta tiedämme, että väsymys loppuu aikanaan.
Pakko synnyttäminen ei ole tervettä. Se on henkistä ja fyysistä väkivaltaa naista kohtaan. Jumalassa EI OLE VÄKIVALTAA. Kun lapsi syntyy perheeseen, se on Herran lahja. Mutta missä kohtaa raamattua kielletään ehkäiseminen? Ei missään, siellä päinvastoin kehoitetaan meitä pitämään huoli itsestämme.
Eli eikö kannattaisi sen sijaan, että annatte tuon "virtahevon" elää kodissanne, alkaa intensiivisesti työstämään sitä ulos sieltä? Vaikka onhan se niin, että kun joutuu jonkun hallitsevan asian kanssa elämään, eikä ole voimia taistella irti, on parempi, kun saa keskustella muiden samassa liejussa uivien kanssa.

 

Mutta emmehän me "pakkosynnytä". Uskon kautta ymmärrämme, että Jumala lahjoittaa elämän. Jumala lahjoittaa lapsia tai sitten ei. "Käsitys" pakkosynnyttämisestä on kyllä ymmärrettävää ulkopuolisen silmin. Ilman uskoa ei voi ymmärtää..

Ja asia on juuri niin päin, että jos uskoo oikealla tavalla ja on rauha omassatunnossa, ei koe synnyttämistä pakoksi. Minä en ole koskaan vielä kokenut pakkoa. Ainoastaan iloa ja vapautta. Tietenkin uusi raskaus ja synnytys pelottavat monestikin siinä mielessä, että miten kaikki sujuu tällä kertaa. Mutta kelläpä äidillä ei pelottaisi, ainakin jännittäisi?

Ja vielä, ainakaan minä en tiedä Raamatussa paikkaa, jossa ehkäisy kielletään. Mutta sen tiedän, että Raamattu neuvoo kunnioittamaan elämää. Ja suurinta elämän kunnioittamista on se, että ottaa vastaan Jumalan lajoittaman uuden elämän. Näin ajattelen. Mitä tulee väkivaltaan puhuttaessa (pakko)synnyttämisestä, sitähän se on aina, jos asian niin haluaa ymmärtää. Jos joku äiti kokee raskauden pakoksi, hän kokee sitten niin. Mutta oikea elävä usko avaa ymmärryksen ja sitä kautta tien iloon ja vapauteen. Suurikin tuska synnytyksen hetkellä on pieni juttu uuden elämän rinnalla!

Eikä kukaan pääse synnyttämällä taivaaseen. Vain uskomalla.

 

Kiitos kaikille vl äideille,
Kun suomen lapsiluku on kääntynyt laskuun ja huoli eläkkeiden, terveyden- ja vanhustenhuollon palvelöuista kongretisoituu on olemassa edes joku ryhmä joka arvostaa suurperheitä. Tulevia veronmaksajia tarvitaan kiperästi ja valitettavasti perhepolitiikka laahaa ojanpohjassa. Se näkyy myös huonona äitiyden arvostuksena esim. kertymättä jää eläke, äitiyspäiväraha on minimissä pienempi kuin työttömyyskorvaus, työnantajan kustannukset polkevat naisvaltaisia aloja koska kustannukset on jaettu vähemmän oikeudenmukaisesti.

Käsittääkseni myös vl perheillä on mahdollisuus itsemääräämisoikeuteen ja tulkita herran sanomaa omalla parhaalla ymmärryksellä. Tarkoitan tällä sitä, että pitää huolta perheestä, lapsista ja omasta terveydestä. Itse olen akateeminen kolman lapsen äiti ja odotan neljättä lasta. En ole vl, mutta olen törmännyt todella useasti ihmettelyyn miksi haluan lapsia, meillähän on jo niin monta. Niistä kun on niin paljonm huolta, vaivaa ja rahan menoa. Tässä ajassa pitäisi elää minä ajattelu moodissa. Minä minä minulle.....ja oma oma oma.... ajattelu johtaa pidemmän päälle yksinäisyyteen. Kun organisaatiouudistausten myötä duunit katoavat ja siirtyvät halvemman työn maihin hyvinkin tehty työ on turhaa. Tämä saa aikaan arvottomuuden tunteita oman työn tekemistä kohtaan. Perhe näyttää olevan ainoa pidempi ja pitkäjänteisempi asia. Satsaaminen siihen tuo onnellisuutta ja onnistumisen tunteita. En tässä tarkoita yksin kotiäidiksi ryhtymistä, myös ajankäyttöä. Minulle on ollut elämän ilo ja rikkaus omasta mielestäni iso perhe.

 

\

Mutta emmehän me "pakkosynnytä". Uskon kautta ymmärrämme, että Jumala lahjoittaa elämän. Jumala lahjoittaa lapsia tai sitten ei. "Käsitys" pakkosynnyttämisestä on kyllä ymmärrettävää ulkopuolisen silmin. Ilman uskoa ei voi ymmärtää..

Ja asia on juuri niin päin, että jos uskoo oikealla tavalla ja on rauha omassatunnossa, ei koe synnyttämistä pakoksi. Minä en ole koskaan vielä kokenut pakkoa. Ainoastaan iloa ja vapautta. Tietenkin uusi raskaus ja synnytys pelottavat monestikin siinä mielessä, että miten kaikki sujuu tällä kertaa. Mutta kelläpä äidillä ei pelottaisi, ainakin jännittäisi?

Ja vielä, ainakaan minä en tiedä Raamatussa paikkaa, jossa ehkäisy kielletään. Mutta sen tiedän, että Raamattu neuvoo kunnioittamaan elämää. Ja suurinta elämän kunnioittamista on se, että ottaa vastaan Jumalan lajoittaman uuden elämän. Näin ajattelen. Mitä tulee väkivaltaan puhuttaessa (pakko)synnyttämisestä, sitähän se on aina, jos asian niin haluaa ymmärtää. Jos joku äiti kokee raskauden pakoksi, hän kokee sitten niin. Mutta oikea elävä usko avaa ymmärryksen ja sitä kautta tien iloon ja vapauteen. Suurikin tuska synnytyksen hetkellä on pieni juttu uuden elämän rinnalla!

Eikä kukaan pääse synnyttämällä taivaaseen. Vain uskomalla.

Itse kunnioitan elämää, olen kolmen lapsen äiti. Voisinpa vielä enemmänkin synnyttää, jos luoja suo. MUTTA jos lähdetään tuolla asenteella lapsia tekemään, että elämää tulee kunnioittaa, kuinka selität kaikki aviottomat lapset, raiskauksen seurauksena syntyneet lapset jne? Kyllä se on kuule niin että IHMISEN TOIMINTA lasten tulon tekee MAHDOLLISEKSI, Jumalan kädessä on antaa lapselle elämä. Ihmisen tulee käyttää järkeään, ajatella hieman kokonaisvaltaisemmin lapsen syntymää. Ei pidä hyppiä esiaviollisissa suhteissa, jos ei ole valmis ottamaan vastaan lasta. Avioliitto on asia erikseen. Avioliittoon KUULUU kanssakäyminen, josta seurauksena on lapsi, jos annetaan syntymään mahdollisuus. Mutta elämää kunnioittava asenne pitää huolen siitä, että lapsi, joka syntyy, on ODOTETTU ja saa ehjän vanhemman. Raamatunkin aikoina oli paljon lapsia perheissä, MUTTA miehillä olikin sen ajan mukaan useita vaimoja. Vanhempien sisarusten ei kuulu ottaa niskoilleen vanhempien vastuuta, kun perheessä on lapsia liikaa äidin resursseihin nähden. Mielestäni on järkyttävän naivia ja VASTUUNTUNNOTONTA ajatella, että ehkäisyn käyttäminen on "synti".
Kirjoitit, että jos on oikeanlainen elämänkatsomus niin ajattelee asiasta kuten ajattelette. En usko tähän, kysymys on siitä, miten OLETTE OPETETUT AJATTELEMAAN. Tavallaan olet siis oikeassa.
Mutta edelleen painotan, että kunnioitan lapsen syntymää ja on ihanteellista hankkia lapsia niin paljon, kun omasta tahdostaan, itsensä tuntien niitä pystyy hankkimaan.

 

\

vl = viikonloppu
viikonloppuäiti, eli äiti joka on eronnut miehestään ja näkee osan lapsistaan vain viikonloppuisin.Ja nykyisessä liitossa myöskin lapsia. Viikonloppusin siis suurperhe.
Luulin minä.
:ashamed:

Itsekin mietin vähän aikaa mutta kun seurasin juttuketjua niin tulin tulokseen että on kyse vanhoillislestadiolaisuudesta.

Juu, kyllähän vl on myös lyhennys viikonlopusta

Mutta alkuperäistä ymmärrän, kirjoituksen takana tuntuu olevan fiksu ihminen joka jaksoi kivasti kertoa perustelut tuolle palstalle, eli ihan turhaan kukaan loukkaantuu tai kritisoi jos joku tällaisen "ryhmän" perustaa =) Kuka tahansa voipi perustaa vaikka oman yhteisön tai foorumin jos tahtoo, ei muuta kuin toimeksi, ja onhan näitä foorumeita pilvin pimein kun penkoo vaan nettiä vähäsen Ja vinkiksi joillekin jos joku ei tiedä, msn:llä on "valmis paketti" jos haluaa oman yhteisön eli keskustelufoorumin, se on helppo ottaa käyttöön eikä tartte itse juurikaan räpeltää sen eteen =)

 

\

Mutta emmehän me "pakkosynnytä". Uskon kautta ymmärrämme, että Jumala lahjoittaa elämän. Jumala lahjoittaa lapsia tai sitten ei. "Käsitys" pakkosynnyttämisestä on kyllä ymmärrettävää ulkopuolisen silmin. Ilman uskoa ei voi ymmärtää..

Ja asia on juuri niin päin, että jos uskoo oikealla tavalla ja on rauha omassatunnossa, ei koe synnyttämistä pakoksi. Minä en ole koskaan vielä kokenut pakkoa. Ainoastaan iloa ja vapautta. Tietenkin uusi raskaus ja synnytys pelottavat monestikin siinä mielessä, että miten kaikki sujuu tällä kertaa. Mutta kelläpä äidillä ei pelottaisi, ainakin jännittäisi?

Ja vielä, ainakaan minä en tiedä Raamatussa paikkaa, jossa ehkäisy kielletään. Mutta sen tiedän, että Raamattu neuvoo kunnioittamaan elämää. Ja suurinta elämän kunnioittamista on se, että ottaa vastaan Jumalan lajoittaman uuden elämän. Näin ajattelen. Mitä tulee väkivaltaan puhuttaessa (pakko)synnyttämisestä, sitähän se on aina, jos asian niin haluaa ymmärtää. Jos joku äiti kokee raskauden pakoksi, hän kokee sitten niin. Mutta oikea elävä usko avaa ymmärryksen ja sitä kautta tien iloon ja vapauteen. Suurikin tuska synnytyksen hetkellä on pieni juttu uuden elämän rinnalla!

Eikä kukaan pääse synnyttämällä taivaaseen. Vain uskomalla.

No nyt mun pitää sanoa että aivan hirveä ristiriita oli tässä kirjoituksessasi, en jaksa kaikkia kohtia ottaa esille. Minulle tuli tästä mieleen "pakkousko", sillä ethän tosissasi nyt usko että vain uskomalla pääsee taivaaseen ??? Aika moista kukkua kyllä on sinulle syötetty jos näin ajattelet, ja väitämpä että ainakaan ne lestadiolaiset jotka minä tunnen, eivät ajattele näin Anteeksi että hiukan nauratti tuo lausahduksesi nyt mutta kun se on kovin pakonomainen uskomus minusta.

Ja jos minä olisin uskossa, olisin todella ahdistunut tällaisesta uskomistavasta :/

 

edelliselle:Miten sinne taivaaseen sitten pääsee, ellei uskomalla?Selitä sinä se.


Msn:ssä on jo valmiina muuten ainakin kaksi suurperhe-palstaa.Ei muuta kuin etsimään msn-haulla ja sinne sekaan vaan.
Toinen on suurperheet ja toinen isot perheet.

 

\

edelliselle:Miten sinne taivaaseen sitten pääsee, ellei uskomalla?Selitä sinä se.


Msn:ssä on jo valmiina muuten ainakin kaksi suurperhe-palstaa.Ei muuta kuin etsimään msn-haulla ja sinne sekaan vaan.
Toinen on suurperheet ja toinen isot perheet.

En tiedä mutta kerropa miten vain uskomalla pääsee?? Onko se todella päänupista kiinni, jos näin on niin en voi tällä mitään että sanon että tuo on aivopesua koko uskonto :/ sillä jos teille kirkossa kerrotaan noin, niin kerrotaanko siellä sitten että: "jos et usko, joudut helvettiin"? Vai kuinka?

Olen joskus miettinyt että mitä sitten kun kaikki loppuu, minne menemme, tuleeko meistä maan matosia vai olemmeko oikeasti tuolla taivaassa. Vai joudanko siis helvettiin tai maanmatoseksi? Ei minua ahdista se ettten usko mihinkään mihin en luota, vaan enempi ahdistaa ne ihmiset jotka "väittää" uskon varjolla asioita (kuin esim. tuo taivaaseen pääseminen , mille en voi kuin nauraa), tai tuputtaa uskoaan esim. ovelta ovelle kiertämällä tai jollain muulla tavalla. Ja kyllä minä olen kuullut ennemminkin sanottavan niin että ne jotka ovat "hyvin" eläneet elämänsä, "pääsisivät" taivaaseen, ja rikolliset tms. joutuvat sinne helvettiin. Että eipä nämä niin mustavalkoisia asioita voi olla sen enempi kuin muutkaan asiat, vai mitä?