Ketkä tupakoi? Kuka lopettanut?

tsemppiä lopetukseen.ensimmäinen kolme kuukautta on aina vaikeinta.
monta kertaa meinasin ratketa. onneksi aloin odottaa vauvaa ja sen syntymän jälkeen en enää kehdannut aloittaa.

nyt 7vuotta polttamatta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.01.2007 klo 17:02 snappis kirjoitti:
onneksi aloin odottaa vauvaa ja sen syntymän jälkeen en enää kehdannut aloittaa.

nyt 7vuotta polttamatta.
Voi, mie kehtasin aloittaa neljän vuoden savuttomuuden jälkeen uudestaan.. En tietty tarkoituksella, lähti baaripolttamisesta mut ei siinä kauaa mennyt kun piti jo päivällä polttaa "yks" tai "pari röökiä".. Reilun vuoden polttelin, tavoite ois jättää (taas) pois.
 
Itse olin reilu 2vuotta polttamatta,alitin uudestaan,lopetin , aloitin uudestaan , lopetin...

Nyt olen sitten ollut n.2kk kokonaan polttamatta.Painon nousu taisi jäädä mulla tuon yrityksen perustamisen johdosta,tais tulla siinä stressattua niin paljon että poltti kaloreita ihan se pelkkä stressikin.

Nyt mulla ei töissäni ole oikein edes mahdollista käydä tupakalla välillä ja sen takia on kanssa ollut "helppo" lopettaa =)

Mutta silloin kun käyn viihteellä niin tulee muutama vaniljasikari poltettua kyllä B)
 
Minulla on jäänyt päälle tuo viikonlopputupakointi...
Kuopuksen syntymän jälkeen lupasin itelleni että ainoastaan viikonloppuisin saa sauhutella ja se on pitänyt nyt pian kaks vuotta. Tosin on alkanut tuntua siltä että pitäisi heittää kokonaan toi polttaminen pois.

Paino on pysynyt hyvin kurissa kun ei tarvitse sillä tavalla korvata sitä tupakanhimoa millään nameilla, kuin niillä jotka polttavat jatkuvasti ja yrittävät lopettaa. Ja tuo elämäntaparemontti on siinä mielessä hyvä että siinä on tosissaan ajateltava mitä suuhunsa pistää jos mielii keventyä :D
 
röökit loppu
Poltin 22 vuotta, viimeiset vuodet puolentoista askin tahtia, baarisauhuttelu vielä kauheampaa... Takana muutama enemmän tai vähemmän onnistunut (minuutti- tai päivä- tai jopa viikko)lakko, mutta kun aloin odottamaan esikoistani 38 vuotiaana, tuli kertastoppi tupakoinnille. Nyt olen ollut kaksi vuotta polttamatta ja luulen olevani tarpeeksi vanha ja viisas, etten koskaan sorru edes siihen kuuluisaan "vain yhteen". Tavallisesti en edes mieti asiaa, mutta jossakin syvällä alitajunnassa kytee vielä käsittämätön ajatus, että tupakoijilla on hauskempaa. Hah! Kiloja on noin viisi enemmän kuin pari vuotta sitten, mutta ne voivat yhtä hyvin johtua tuosta lapsukaisestani kuin elimistön myrkyttämisen lopettamisesta. Ja elämäntavat ovat tässä muutenkin remontissa, joten kyllä se vitonen vielä nollaksi muuttuu.. Kuntoilukin on nyt mukavampaa, kun ei tarvitse puuskuttaa joka mäennyppylässä, eikä tupakkayskästä ole tietoakaan. Tsemppiä kaikille lopetusta yrittäville. Kun minä, paatuneista paatunein, rapakuntoinen ja tervakeuhkoinen, onnistuin, onnistut sinäkin ja helposti!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.01.2007 klo 12:43 röökit loppu kirjoitti:
Tavallisesti en edes mieti asiaa, mutta jossakin syvällä alitajunnassa kytee vielä käsittämätön ajatus, että tupakoijilla on hauskempaa.
No eiks niillä oo?!? :LOL: Kyllä minä ainakin koen jääväni jostain paitsi, kun en enää mee kahvitunnin jälkeen röökille... Mut kyllä tää menee ohi, tiedän sen. Nyt oon vaan niin alussa vielä, että on ulkopuolinen olo.
 
röökit loppu
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.01.2007 klo 08:27 Selenicereus kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.01.2007 klo 12:43 röökit loppu kirjoitti:
Tavallisesti en edes mieti asiaa, mutta jossakin syvällä alitajunnassa kytee vielä käsittämätön ajatus, että tupakoijilla on hauskempaa.
No eiks niillä oo?!? :LOL: Kyllä minä ainakin koen jääväni jostain paitsi, kun en enää mee kahvitunnin jälkeen röökille... Mut kyllä tää menee ohi, tiedän sen. Nyt oon vaan niin alussa vielä, että on ulkopuolinen olo.
Niin, kumma on ihmismieli. Onko hauskaa se, että haisee ellei peräti
löyhkää kymmenien metrien päähän, vaatteet, hiukset, hengitys...? Onko hauskaa, että kesken hyvän elokuvan/konsertin/teatteriesityksen vilkaisee kelloa ja miettii, että kohta pääsee tupakalle...? Onko hauskaa, että joutuu kestämään ihmisten paheksuvan mollotuksen kadulla/bussipysäkillä/pihalla/parvekkeella? Onko hauskaa, että joutuu etsimään puoli päivää jotain onnetonta tupakkakopperoa lentoasemalla, junassa, ravintolassa, sairaalassa jne..? Onko hauskaa piilotella/puunata/hävetä/valkaista kellastuneita hampaita, kynsiä, sormenpäitä? Mutta kyllä, jotain selittämättömän nautinnollista oli sytyttää se rööki ruoan, kahvin ja rakastelun jälkeen - jos kumppani poltti, muuten se piti tehdä häpeillen jossakin kauempana. Tavallaan nyt on hyvä aika lopettaa, kun tupakoitsijasta tulee yhä enemmän ulkopuolinen missä tahansa yhteisössä, eikä rööki huulessa ole enää älyn, kapinan saati varallisuuden merkki.
 

Yhteistyössä