kolmas lapsi vai ei

Onko täällä muita jotka pähkäilevät saman asian kanssa kuin minä? Vauvakuume on taas vähän päällänsä, mutta toisaalta mietin taas sit järkevästi että miten sitä jaksaa ja pärjää kolmen kanssa? Lapsemme ovat kohta 6v. ja kohta 3v. Että jos tässä kolmas vielä tulisi niin ainaskin esikoinen olisi varmaan silloin jo koulussa ja nuorempi jo ainaskin 4v.

 

Täällä kanssa vauvakuumeinen :wave: . Kolmas olisi haaveissa mutten vielä uskalla ryhtyä moiseen. Mulla puolestaan vaikuttaa tuo sikainfluenssan pelko :ashamed: , pakko myöntää. Katselen tässä ensin miten tuo pandemia kehittyy kun en mitään riskejä tahdo ottaa kun ei mikään pakko ole. Siis meillä 1,5v ja kohta 3v.

 

Täällä kans vähän samaa asiaa pähkäillen..
Meillä lapset nyt 3.5v ja 4kk... ja jotenkin tuntuu että kiva olis vielä yksi pienellä ikäerolla, mutta jokin pieni (järjen?? ) ääni takaraivossa huutaa että ei enää. Yksi yö näin unta että oli raskaana ja olinpa helpottunut herätessäni kun se oli vaan unta mutta tiedän että kova vauvakuume vielä nostaa päätään kun neiti vielä jonkun kuukauden tuosta kasvaa
saa sitten nähdä mitä tulavaisuus tuo tullessaan..

 

ON, täällä yks mamma lisää

Mulla on entuudestan lapset 6v ja talvella 3v. Vauvakuumetta oon siis kohta jo potenut 2v :O (onpas aika mennyt nopee) toisinaan on lievempänä ja toisinaan taas pahenee :/ Meillä ei isäntä niinkään innostunut ole ja ei oikein tuo elämäntilannekkaan kovin hyvä, taloudellisestikkaan ja kun minulla ei ole ammattia eikä töitä tällä hetkellä. Toisinaan oon yrittänyt karistaa pois sitä kaikenmaailman ajatuksilla mutta minkäs teet kun tuntuu että vaan pahenee.

Nyt kun kaveripiiriin on syntynyt paljon vauvoja niin tuntuu että omat vauvahalut on hieman laantuneet mutta eipä oo, sieltä ne viimeistään illalla mieleen putkahtaa. Pahinta on se kun joinakin päivinä joka ikinen asia tuo sen mieleen...

Ihaninta olisi jos voisin olla kotona kun esikoinen menee kouluun mutta eihän siihin mennessä kerkee ammattia itselleen lukea eikä vakkari duunia hankkia :/ ne kun mulla ois tavallaan ehtona ennen kolmatta lasta....mutta ehkä sitten joskus saan vielä sen kolmannen ihanuuden :heart:

 

meillä nyt yritys käynnissä. tämä on eka kierto, jossa annetaan mahdollisuus kolmoselle. Esikoinen nyt 6 v. ja kuopus 3,5 v. Kumpikin tärppäs ekasta kierrosta eli jos tässä kävis samoin, tulis ikäeroa 4v2kk ja 7v1kk
Ois aika ihanaa olla kotona kun esikoinen aloittaa vuoden päästä koulun. Niin ihania tenavia, että halutaan vielä yksi lisää Makuuhuoneitakin on talossa nyt yksi liikaa B)

 

Kyllä sitä on pähkäilty ja pohdittu kauan.. Meillä on 6- vuotiaat kaksoset, joten ikäeroa tulee väkisinkin yli 7 vuotta. Nyt vaan on niin hyvä elämäntilanne kun lapset "isoja" ja helppo viedä hoitoon ja yökylään, niin saa aikaa itselle ja parisuhteelle.. Jotenkin tätä vapautta ei halua "pilata" vauva-arjella, mutta toisaalta mulla ei ole muistikuvia vauva-ajasta. Sitä kun oli tuplasti hommaa sillon.. Haluaisin nyt saada keskittyä yhteen vauvaan, ja siten toivottavasti muistaa myöhemmin jotain. Käytännössä kolmannelle on annettu mahdollisuus syksystä 08 alkaen mutta mitään varsinaista yritystä ei ole päällä vielä.

 

Täälllä myös pähkäillään kolmannen suhteen,lapset 06 ja 08, nyt päällä HIRMUINEN vauva kuume, mies jo aika hyvin lupaillut yrittämistä.

Vaikka kuume ajoittain todella suurta ja tämän hetkinen tilanne lasten kanssa välistä kaaaaaoooottista, ei järki saa millään tätä tunnetta pois.

Ihana olisi tuntea vielä se tunne kun vatsa kasvaa,kuulee ensi sydämmen sykkeen,tuntee ensi potkun,tuntee ensi supistuksen ja sen kaiken ihanuuden ja kamaluuden synnytyksestä,palkintona pieni lämpöinen käärö rinnuksilla.. sitä minä haluan :heart: :heart:

 

mä olen kans saanut kuumetartunnan,ikää jo 38vee ja kamala baby-boom =) mies on 10 vuotta vanhempi ja yhtä hurahtanut vauvan tuloon,molemmilla aiemmista liitoista tytöt, miehellä 18 ja 16-vuotiaat,minulla 15 ja 14 vuotiaat. olisi ihanaa vielä kokea äidiksi tuleminen,osaisin arvostaa sitä ihan eri tavalla..

 

Täällä kanssa kuumeinen, jolla vähän miehen pehmitys viellä vaiheessa Meilleä ehkäisynä keskeytetty mut en usko raskaaksi tulevani moisesta en ole mikään hedelmällisyyden huippu =) Mies on kyllä sitä mieltä että jos kolmonen kuiteskin alkunsa saisi niin se olisi yhtä odotettu ja rakastettu kun meidän 4 ja 1 vuotiaat pojat :heart:

Itsellä on viellä vahva tunne että syli kaipaa viellä pientä poikaa tai tyttöä :heart: :heart:
Ikää täältä löytyy 29 vuotta joten tahtoisin kuiteskin tän kolmmosen suht nopeasti mailmaan, kun eihän tässä enää nuorru vaikka henkinen ikä on mitä on :kieh:

 

Kiva että täällä toisetkin pähkäilevät samaa asiaa. Toisaalta kyllä tuntuis aika rankalta aloittaa se vauva arki taas, kun olen hiukan seurannut tuttujen vauva aikaa niin jotenkin tuntuu siltä että ei enää, kun lapset on jo näinkin isoja. Mutta toisaalta taas haluaisin niin kokea vielä sen kaiken uudelleen, raskaus, synnytys ja ennen kaikkea sit se tuhiseva käärö siinä sylissä. Voi kun tietäisi varmaksi että sitä jaksais sit niin mikäs siinä olisi, mutta... Miulla on vakituinen työpaikka ja miehellä on kans vakivirka, joten sen puolesta ei hätää (ainaskaan vielä).
Joskus noin vuosi sitten puhuin miehelleni tästä vauvakuumeesta niin hän oli sitä mieltä että ei vielä. No nyt olen ollut vuoden hiljaa, ja vielä en ole hänelle puhunut mitään. Taidan hiukan odottaa että ottaako hän itse asian puheeksi tässä muutaman kuukauden aikana.

 

Täällä kanssa kolmannen kuumeilija. Esikko 4½v ja pikkukakkonen 3v. Mies vongannut kolmatta jo kohta vuoden päivät, minä taas olen halunnut nauttia tästä kun kaikki on paljon helpompaa nykyisin; ei yöheräilyjä (paitsi kipeenä), ei vaippoja, lapset leikkii yhdessä itsenäisemmin eikä tarvitse minua koko ajan seuraa pitämään, olen taas päässyt kokoaikaisen työn makuun kun hoitovapaalla tein vaan keikkaa yms yms.

Nyt minuakin jo koko kesän kutkuttanut ajatus kolmannesta mutta minun intoa himmaa tuo sikaepidemia jota tässä odotellaan alkavaksi. Mutta jos se näyttää olevan lempeämpi kuin on uskottu yritys varmaan alkanee sitten vuoden vaihteessa koska haluaisin syksyvauvan (ja ainakaan aiemmin ei ole sen kummemmin tarvinnut yrittää kun on helposti raskauduttu).

 

Meillä on kans niinpäin että mies haluaisi kolmannen ja mä en osaa päättää... toisaalta on kamala vauvakuume, mut toisaalta järki nostaa päätään ja epäilyttää vähän oma (ja miehen) jaksaminen, kun tuo 2v ei nuku vielä kovin hyvin ja ja ja...

 

Mä olen kuumeillut hissukseen jo jonkin aikaa, nyt vasta todellinen kuume iskenyt. Mies ei ole sanonut suuntaan jos toiseenkaan, tuntuu että mä itsekin tässä vielä epäröin. Lapset ovat jo 8v ja 5v, joten aika kivasti arki (ja etenkin yöt!) jo sujuvat. Onko enää "järkeä" palata vauva-ajan vaateisiin, kun parisuhteelle tuntuisi nyt tulevan aikaa kokoajan enemmän. Samaten lasten hoitoon saantikin onnistuu jo oikein mukavasti.
Siltikin se pieni tunne sydämessä ei katoa..vielä olisi sylissä tilaa :heart: