kolmekymppiset kuumeilijat

Äsken ilmoittauduin jännäilemään tuonne esikoista yrittävien ketjuun, mutta tämäkin olisi yhtä sopiva.

Ikää siis on 30v ja esikoinen yrityksessä. Kuinka kauan Lapin Neito on vauvasta haaveillut?
 
Ilmottaudunpa tänne minäkin, niin onpahan sitten 3 pinoa työn alla :D . Olen tässä nimittäin päättänyt, että numero 3 tuottaa mulle nyt onnea, kun menossa on kolmas yrityskierros, ja viikolla 3 pitäisi testata, ja olen kolmekymppinen ja olen nyt siis kolmessa pinossa. Ja olen näköjään kolmas "vastaajakin", Lapin Neitoa en nyt vastaajaksi laske, koska tämän pinon on perustanut... Ja vaikka vaavi olisi itselle ensimmäinen, olisi se miehelleni kolmas! Kaikkea tämä vauvakuume teettää :LOL:

Ikää on 31 vuotta, miehellä 40, asuinmaa on Italia ja syyskuussa, viikkoa ennen häitämme, jätin pillerit pois!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sanni30:
Äsken ilmoittauduin jännäilemään tuonne esikoista yrittävien ketjuun, mutta tämäkin olisi yhtä sopiva.

Ikää siis on 30v ja esikoinen yrityksessä. Kuinka kauan Lapin Neito on vauvasta haaveillut?
vauvastaolen haaveillut muutaman kuukauden muttanyt olisi tarkoitus alkaa yrittämään tosissaan, tiedä vaikka ensi joulua vietettäsiin jo kolmestaan

 
Juuh, täällä 31-v. äitee haaveilee toisesta "erästä" eli esikoinen on jo 10-vuotta ja nyt tuli sitten tämä kolmen kympin kriisi eli vauvakuume miehelle ja minulle. Huvittavinta on, että sukulaiset ja ystävät ym. eivät ikinä voisi arvata että tällaista on meneillään koska olemme aina puhuneet että yhteen lapseen jäädään...Nyt on kierukka poistettu ja uuni lämpiämässä..ilmoittelen kun se pulla sitten on uunissa ;)
 
mäkin taidan liittyä joukkoon vaikka jo tuolla toisaalla talvivauvasta 2009 haaveilen. kolmekymppisiä ollaan ja esikoinen on haaveissa. viimeinen pilleri meni viime viikolla, joten nyt alkaa jännäily. tosin ihan tositositoimiin ei vielä varmasti käydä heti vaan kenties vähän myöhemmin tuossa keväällä, mutta eipä kai se haittaa vaikka haikara kurvaisi tänne jo vähän aikaisemminkin... ;)

mun täytyy kyllä tunnustaa että ajatus omasta vaavista välillä vähän jopa kauhistuttaakin enkä ihan sanoisi, että poden varsinaista vauvakuumetta. vauvasta kyllä haaveilen, mutta konkreettisesti asiaa on vielä vaikea ajatella. toisaalta kun ikää alkaa tulla niin tiedostaa senkin tosiasian, että kovin kauaa ei enää voi vain haaveilla vaan on ryhdyttävä tekoihin. :p
 
ärrieri: Meillä vähän sama homma, sukulaiset ei taatusti aavista mitään vauvakuumeesta, koska mekin olemme aina suureen ääneen kailottaneet, että lapsiluku jää yhteen :) . Jotenkin sitä vaan mieli on muuttunut, kun poika on kasvanut isommaksi...
 
runo, minä en ole ikinä pitänyt itseäni erityisen lapsirakkaana, lapsellisena kylläkin :D Olen aina ollut hiukan ulalla pikkulasten kanssa...

Kuitenkin olen haaveillut omasta lapsesta jo 14 vuotta, aikaisemmin ei (onneksi) vain ollut sellaista ihmissuhdetta, johon vauva olisi sopinut. Äidinvaistoni tuntuu voimakkaalta (eikä rajoitu ihmispentuihin, vaan myös eläinvauvat sulattavat sydämen), mutta tunne on enemmänkin biologisella kuin järjellisellä tasolla. Järjellisellä tasolla odotan vauvan kanssa pahinta, mulla ei todellakaan ole ruusunpunaisia unelmia vauvaelämästä, vaan yritän vain miettiä, että kuinka sitä selviää kun nyytti kaipaa huomiota 24 tuntia vuorokaudessa ja muutenkin arjesta ei tule helppoa, kun mies on töiden vuoksi reissussa 4-5 päivääkin kerrallaan! Mutta vauvakuume on nyt naimisiin menon jälkeen niin kova, etteivät uutiset ystävättärien yövalvomisista tai jatkuvista korvatulehduskierteistä lainkaan hillitse.

Miehellä on jo kaksi lasta edellisestä avioliitosta, ja kun 4 vuotta sitten panimme hynttyyt yhteen, oli hän sitä mieltä, että kaksi lasta saavat riittää hänelle myös tulevaisuudessa. Mutta kun mies on todella lapsirakas, niin kovasti hänkin yhteistä lasta nyt toivoo, ja puhuu jo toisesta... Itse salaa haaveilen kolmannestakin... No joo... Tällä iällä kannattanee haaveilla lähinnä esikoisesta.... :D
 
juu kovasti heittelee lentoemo-76 nämä omat tunteet tämän vauva-asian kanssa. välillä sitä niin kovasti toivoo ja sitten taas tulee hetki että eipä juuri kiinnosta ja etenkään kavereiden lapset ei jaksa innostaa... nytkin mä mietin, että haluaisinko, että meillä tärppäisi jo heti vaikka tässä tammikuussa vai vasta vähän myöhemmin keväällä että saisin sen toivomani talvivauvan... no tosiasiassa tietysti kyllä pelkään lähinnä sitä tärppääkö se ollenkaan... sen vuoksi ehkä toivoisinkin nopeaa toimintaa, ettei tarvitsisi elää siinä piinassa että onko jotain vialla ja voiko ikinä saada lasta ollenkaan. isäntä ei vielä kyllä taida olla niin kovin täysillä tässä mukana. hälle sopisi aloitus vasta vähän myöhemminkin, joten yritän hillitä omia toiveita ja yrittää malttaa vain odottaa sitä yrityksenkin aloistusta...
 
runo, meillä miehellä kesti tosiaan kolme vuotta ennen kuin se innostui yhteisestä lapsesta, sitten viimeisen vuoden aikana mies halusi lasta melkein mua itteäni enemmän , ja nyt kun yrityskiertoja on takana kolme, yritetään kummatkin olla asenteella "jos Luoja suo". Niin mulle kaikki kaverit ovat sanoneet, että vaavi päättää sitten itse, että milloin on paras aika syntyä... :D

Ekassa kierrossa olin tosin täpinässä, kun ekaa kertaa elämässäni oikein yritettiin lasta, tokassa kierrossa olin ihan varma, että EN ole raskaana, vaikka tietysti toivoinkin, ja nyt olen päättänyt, että tästä kierrosta meikäläisen sopi hedelmöittyä. Toivottavasti munasolu ja yksi päättäväinen simppa siellä tekevät yhteistyötä rautaisen tahdonvoimani kanssa :LOL:
 
kyllä ne miehet on oma lajinsa! ;) mäkään en aina tuosta omastani oikein ota selvää että mitä se haluaa. sen kyllä tiedän, että lapsen/lapsia hän haluaa mutta milloin niin se aina välillä on epäselvä. seurustelun alkuaikoina vaikutti siltä, että mies toivoi lapsia enemmän kuin mä. vuosi sitten harkitsimme jo yrityksen aloitusta mutta silloin päädyttiin vielä lykkäämään asiaa. nyt ollaan sitten taas aloittamassa. mä se taidan tätä nykyä asiasta aina puhua mutta ei mies kovin vikise vastaankaan eikä ole koskaan puheitani tyrmännyt. joskus kun sitten pohdin hänen kanssaan omaa epävarmuutta tuo hänkin sen julki että voisihan tuota asiaa vieläkin siirtää. saa nähdä tapahtuuko tässä kuussa edes mitä peittojen alla vai iskeekö kumpaankin paniikki. :D voin kyllä uskoa tuon, että jos joku pieni mahdollisuus raskautumiseen on niin olen kuitenkin ekassa kierrossa ihan täpinöissäni minäkin että mitähän nyt käy. kun taidan olla jo nyt vaikka mitään ei ole edes tapahtunut ja muutenkin tämä tilanne toisaalta vielä aika auki...
missä vaiheessa teillä lentoemo-76 mennään - milloin voi käydä jännäilemään tämän kuun osalta kuinka on käynyt? ;)
 
Runo (sulla on ihana nimimerkki tv. pöytälaatikkokirjailija), mulla on meneillään kp21/30-41, eli viikon 3 alussa olisi tarkoitus testailla. Aloitinkin tuolla pinon 3 viikolle, siellä meitä on jo useampia piinailemassa, tästä pinosta mukana on myös HotCoffee! Mikäs kp itselläsi on?

Kohdun seudulla riittää kipua, huomenna voisi alkaa odotella kiinnittymistä, ainakin näistä kivuista päätellen kohtu siellä tekee parhaansa kasvattaakseen limakalvoa alkiolle mieluisaksi... :saint:
 
lentoemo-76, mun nimimerkkiin ei liity mitään muuta kuin että oli ensimmäinen mieleen tullut yrittämäni käyttäjätunnus jonka tämä systeemi hyväksyi...(niinkin tylsä tarina :p ) melkein aina tulee harmaita hiuksia, kun pitää joku tunnus keksiä. tai mistäs sitä tietää, mitä tuostakin "mieleenjuolahtamisesta" joku voisi analysoida... ;) lentoemo herättää tietenkin kysymyksen että oletko oikeasti vai kenties haluaisitko olla? :)

te olettekin ihan tosi toimissa jo!:) jännittävää. mä olen itse jotenkin sellaisella tuulella ettei nämä vauva-asiat nyt ihan päälimmäisenä taas enkä sitten jaksa täälläkään roikkua. meillä on kp8 menossa. saa nähdä millainen kierto tulee. mutta mukava on silti käydä aina välillä täällä lukemassa kuulumisia että kirjoitelkaahan kaikki ettei ketju hyydy heti alkuunsa!! ehkä mäkin tästä taas piristyn tällä saralla kun kierto etenee... =)
 
Olis toki mahiksia ja toivon kovasti, että joku kyytiläinen siellä olisi :) . Ens viikonloppuna testaan ellei menkat sitä ennen ole alkaneet.

Mihinkähän kaikki muut kolmekymppiset kuumeilijat ovat kadonneet vai eikö kukaan 3kymppinen muka kuumeile :D ? :wave:
 
hihii, joo minne ovat kaikonneet kuumeilevat 3kymppiset. mä alan vasta päästä vauhtiin tässä kuumeilussa! ;) ainakin kaikki empimiset ovat taas toistaiseksi hälvenneet...

hienoa että hotcoffeella saattaiskin jo olla matkaseuraa!! piinaava viikko sulla edessä ennen testiä. toivotaan ettei täti pyrähdä!! täytyykin käydä kurkkimassa täällä viikolla, jos vaan ehtii, että mitä kuuluu.
 
Täällä ollaan ;) Menossa on kp 23/30 ja jännitys alkaa tiivistyä. Kaikenlaisia oireitakin on jo koettu, mm. tänään on rinnat tuntuneet aroilta. Yritän olla ajattelematta liikaa ja toivoa että nämä eivät ole PMS oireita....
 
Onpa tämä pino hiljainen... Huhuu kolmekymppiset vauvakuumeilijat missä työ ootte :)

Tervetuloa kuumeilemaan Neilikka77 :wave: . Onko sulla minkä ikäisiä lapsia? Ollaankin sun kanssa samaa parasta vuosikertaa :D

Mulla siis nyt kp54/jotain, viime kierrossa menkat alkoi just tänä samaisena päivänä, saas nähdä mitä tämä päivä tuo tullessaan :snotty:
 

Yhteistyössä