Koska ajan henki on mitä on, ajattelin listata miten toimia yhdenlillanjutuissa nykyaikana

  • Viestiketjun aloittaja tiivii
  • Ensimmäinen viesti
"pieras"
olen viimeksi harrastanut yhdenillanjuttuja 90-luvulla, mutta se oli ihan helppoa niin, että sanoi : mä tahdon sit vaan seksiä. Jollekin miehelle sopi, jollekin ei. Mutta jos molemmat tietää, niin what's the problem?
 
Ja treffit kai on tähänkin asti suositeltu tehtäväksi julkisille paikoille ainakin siihen asti, että luottamus siihen kumppaniin on sillä tasolla, että yksityisiin tiloihin siirtymiseen ei liity kohtuuttomia riskejä.
...jonka jälkeen päästään siihen, että suurin osa raiskauksista on juuri niiden tuttujen tekosia. Eli eipä taida luottamus paljon auttaa, riskit senkun kasvavat?

:headwall:
 
Ilmiö on rantautunut rapakon takaa tänne Suomeen, sieltähän moni idiotismi saa alkunsa, jenkit kun kansakuntana on hyvin hysteerinen ja kaksinaismoralistinen. Olen aina pitänyt suomalaisia naisia fiksuina jotka eivät ihan jokaiseen vouhotukseen lähde.

Harmittaa, että tälläisiä ilmiöitä rantautuu tähänkin maahan, sillä en näe tämänkaltaisissa ilmiöissä ja trendeissä mitään positiivista kenenkään kannalta. Toivottavasti pystymme tulevaisuudessakin luottamaan toinen toisiimme näissäkin asioissa, eikä tarvitse videoida joka ainutta seksiaktia ja tehdä kirjallisia, virallisia dokumentteja kun harrastamme seksiä.
Ei ole tarkoitus vähätellä Päivän Kuumaa Puheenaihetta, mutta voi kun raiskauksista yleensä nousisi yhtä kova haloo ja voi kun ihmiset pitäisivät niitä yhtä pahana ongelmana kuin niitä perättömiä ilmoituksia... nyt vähän tuntuu, että ne ovat ikäänkuin jokun hallitsematon luonnonvoima, ja koko sotkussa pääasiallinen kärsijä on mies, joka ei ole edes ollut paikalla...

No, jatkakaa...
 
mies1harm.
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;30118041:
Ei ole tarkoitus vähätellä Päivän Kuumaa Puheenaihetta, mutta voi kun raiskauksista yleensä nousisi yhtä kova haloo ja voi kun ihmiset pitäisivät niitä yhtä pahana ongelmana kuin niitä perättömiä ilmoituksia... nyt vähän tuntuu, että ne ovat ikäänkuin jokun hallitsematon luonnonvoima, ja koko sotkussa pääasiallinen kärsijä on mies, joka ei ole edes ollut paikalla...

No, jatkakaa...
Sun kannattaa kuitenkin nähdä metsä puilta. Raiskauksen ikävyyttä harva kiistää. Mutta raiskauksien poiston toivominen on yhtä naiivia kuin köyhyyden poiston toivominen. Naivismi pitäisi suunnata pikemminkin käytännön pieniin asioihin ja epäkohtiin, ei isoihin, abstrakteihin teemoihin, enemmän 70-lukua kuin 60-lukua ;) Yhteiskunnan arvoissa ja käytännön toiminnassa on ikävän vähän naiiviutta nyt. Puhuin juuri toisessa ketjussa perusluottamuksen selkeästä heikentymisestä koskien muita ihmisiä tai esim. toisen hyväntahtoista kiinnostusta ihan arjessa.

Olen samaa mieltä siitä, että nykyjenkkiläinen, fasistisia piirteitä sisältävä, pop-kulttuuri on tehnyt melkoisen invaasion maahamme ja suuret massat eivät osaa sitä pureksia kritiikillä.

Ilmeisesti sinä pidät kovasti tästä ajasta ilmiöineen. Se taas ei ole kriittisen ajattelun kannalta hyvä lähtökohta. Kannatan skeptisyyden ja toiveikkuuden yhdistämistä, en nykyään ihmisistä enemmän jalansijan saanutta kaupallista/viihteellistä, sisällöllisesti pohjattoman onttoa konformismia.
 
Sun kannattaa kuitenkin nähdä metsä puilta. Raiskauksen ikävyyttä harva kiistää. Mutta raiskauksien poiston toivominen on yhtä naiivia kuin köyhyyden poiston toivominen. Naivismi pitäisi suunnata pikemminkin käytännön pieniin asioihin ja epäkohtiin, ei isoihin, abstrakteihin teemoihin, enemmän 70-lukua kuin 60-lukua ;) Yhteiskunnan arvoissa ja käytännön toiminnassa on ikävän vähän naiiviutta nyt. Puhuin juuri toisessa ketjussa perusluottamuksen selkeästä heikentymisestä koskien muita ihmisiä tai esim. toisen hyväntahtoista kiinnostusta ihan arjessa.

Olen samaa mieltä siitä, että nykyjenkkiläinen, fasistisia piirteitä sisältävä, pop-kulttuuri on tehnyt melkoisen invaasion maahamme ja suuret massat eivät osaa sitä pureksia kritiikillä.

Ilmeisesti sinä pidät kovasti tästä ajasta ilmiöineen. Se taas ei ole kriittisen ajattelun kannalta hyvä lähtökohta. Kannatan skeptisyyden ja toiveikkuuden yhdistämistä, en nykyään ihmisistä enemmän jalansijan saanutta kaupallista/viihteellistä, sisällöllisesti pohjattoman onttoa konformismia.
Tässä ajassa on niin hyvä kuin huonoja puolia, kuten kaikissa aiemmissakin aikakausissa. Ei tämä mikään ihannetila ole, mutta monessa mielessä parempi kuin moni aiempi aikakausi. Riippuu vähän miltä kannalta katsoo.
 

Yhteistyössä